Näytetään tekstit, joissa on tunniste Multi-sport. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Multi-sport. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Multisporttailemassa

Huhhuijaa kun oli taas hieno urheilupäivä eilen Ylistarossa! Kyseessä oli ties monesko Multisport seikkailukisa Ylistarossa, mutta mulle se oli järjestyksessään toinen. Estymisten vuoksi tosiaan kaveriporukoihimme tuli joukkue kokoonpano muutoksia ja mä pääsin Esan ja Hannun följyyn, Läähätän ja Läkähdyn-joukkueeseen. Taisi olla ensimmäinen kerta kun tämä joukkue joutui turvautua varanaiseen, joten olin kovan paikan edessä. Sisua multa löytyy ja mielestäni kestävyyttäkin johonkin pisteeseen asti, mutta jännityksellä odotin kuinka pitkälle pitää tulla venymään ;)
 Keli vaikutti lupaavalta; ei sadetta, aurinko pilkisteli poutapilvien takaa ja kovahko tuuli viilensi sopivasti. Kotona runsas aamupala sisään, loput kamat ja kannustajat autoon ja kohti kilpailukeskusta, Ylistaron urheilukenttää. Siellä omat tavarat joukkueen numerolla osoitetulle paikalle, numeroiden ja karttojen haku ja emit-leimasimen tsekkaus. 
 Tänä vuonna joukkueita oli 31. Tämä sisälsi kaikki trio open, trio lady ja duo -sarjat. Trioilla oli luvassa noin 76 km ja duoilla noin 41 km taivaltamista. 
Klo.11 oli kaikille osallistujille info, jossa käytiin kisan kulku läpi ja kerrattiin turvallisuussäännöt. Ohjeet jokainen joukkue sai myös kirjallisena, joten ei pitäisi jäädä epäselväksi kuinka kisassa toimitaan. Etukäteen saatiin myös kartat, joita oli tässä vaiheessa kolme. Ne olivat valtavia "lakanoita", joita oli hiukan hankala taitella karttatelineeseen, joten yritimme opetella mahdolisimman pitkälti niitä ulkoa. Edessä olisi toisen kartan jälkeen kartan vaihto tien vieressä, joten aivan kaikkea ei vielä tässä vaiheessa saanut selville. Niin ja matkan varrella olevista yllätystehtävistä ei voinut kuin arvailla :)
Alkuinfo.

Vuoden 2016 Läähätän ja läkähdyn -joukkue, Hannu, mä ja Esa.
 Lähtö tapahtu klo.12 urheilukentältä. Edessä oli kaikilla sarjoilla juoksua 2,5km. Tuntui sopivalta lämmittelyltä.
Lähtö kuhinassa kaikki vielä yhdessä kasassa.
Juoksu pyrähdyksen jälkeen pyörän selkään ja edessä pyöräilyä 53 km. Matkan varrella oli 2,5 km juoksu suolla, josta pidin erityisesti. Hiukan etukäteen harmittelin kenkieni puolesta, mutta pääsinkin melko kevyesti hyppelemään mättäältä mättäälle ja selvisin melko kuivin jaloin. 
Pyöräily osuus alkaa.

Suo juoksun jälkeen oli pätkä hiekkatie juoksua ja edellä menevät joukkueet tulivat vastaan. Laskelmiemme mukaan olimme tässä vaiheessa kolmansia, jee :D
Mutta matka jatkui hiekkatietä ja välillä poikettiin metsäteille ja -poluille, jotka oli mun mieleen :) Olin niin onnellinen Trek-maastopyörästäni, että hymyilitte vaan ne kaikki kivet ja juurakot.

Etukäteen olivat järjestäjät antaneet ymmärtää, että edessä on jokin vesistötehtävä melonnankin lisäksi. Mua hirvitti tämä, sillä vaikka osaan uida, niin silti vesi elementtinä on mulle melko pelottava. Joukkueelleni olin tämän etukäteen selvästi sitten ilmoittanut, että jos mahdollista, mä skippaan sitten uimisen. No huh, vesiyllätystehtävässä pitikin ylittää lyhyt vesistö paksun sturoxin päällä maaten. Tyyli olisi vapaa, mutta joukkueen kaikkien jäsenten piti se tehdä. Otimme kengät ja sukat jalasta pois, kahlasimme kaislikkoon ja mahalle maaten levylle. Käsillä melon vastarannalle ja takaisin. Pintavesi oli todella lämmintä, levy kannatteli todella hyvin ja se oli itse asiassa ihan kivaa. Jes mä selvisin :D!

Matka jatkui pyörällä ja edessä oli pätkä hiekkatietä ja sitten asfalttia hiukan pitempi pätkä. Pyysin Esaa ja Hannua vetämään ja mä tuun tuulen suojassa. En kääntänyt karttaa sitä lukeakseni, sillä rasti olisi tien varressa, että annetaan mennä vaan...
 VOI MIKÄ VIRHE! 
Me sitten mentiin vauhdin huumassa ja painettiin kaikki kolme ohi rastin...kukaan ei sitä nähnyt :( Oikealle kääntynyt isompi asfalttitie vasta sai epäilyksen heräämään, että ei tuollaista pitänyt ennen rastia olla ja sitten alkoi kartan kääntely. Oltiin sitten ampaistu kartalta ulos!! Täys käännös ja sadattelua. Tähän tuhraantui sellaiset 13 minuuttia ja kolmannelta sijalta taidettiin pudota kuudennenksi. Olin niin vihainen itselleni, kun en vaan sitä karttaa lukenut, kun se siinä nenän edessä olisi ollut!

Mulla meni tästä virheestä pasmat hetkeksi ihan sekaisin, että kartan vaihdossa aloin lukea karttaa väärältä puolelta. Jotenkin se ei sitten täsmännyt ja piti Esalta ja Hannulta pyytää, että tulkaa nyt kattomaan. Sitten piti vaan tyhjätä pää ja jatkaa, mutta kyllä sitten olin vihainen!
Yleisö pystyi seuraamaan kisaa livenä, kun kaikilla oli gbs-seuranta.
 Saatiin polkea aivan huippu metsä maastossa, välillä hiekkateille poiketen. Saatiin yksi trio lady ja trio open -joukkue kiinni ja tietty raivon puuskassa heti ohi. Vielä ennen Isonkyrön puolella olevaan näkötorniin kipuamista, saimme toisen trio open -joukkueen ohitettua. Heillä näytti olevan melkoisesti ongelmia kramppaavien jalkojen kanssa, joten laskeskelin, että heistä ei olisi enää meille uhkaa.

Oli mukava polkea lapsuuden maisemissa. Esa ja Hannu yrittivät rauhoittaa, että mennään ihan rauhallisesti, ettei väsähdetä, matkaa vielä on. Joo joo, mutta mä haluan paikata meidän mun virheen!

Kärkimäen ampumaradalla oli kahden rastin helppo suunnistuspätkä jalkaisin ja sen jälkeen päästiin viime vuoden tapaan taas ampumaan! Virheemme vuoksi edelle päässeet trio open ja trio lady-joukkueet olivat vielä ampumapaikalla. Eivät siis enää niin kovin kaukana :) 
Viime vuonna sain pudotettua kaikki mustat täplät, mutta nyt kaksi ensimmäistä meni heinikkoon, kun en oikein ymmärtänyt että miten tätä nyt taas käytetään. Valvoja hoki mustasta ympyrästä, enkä mä mitään sellaista nähnyt. Ennen kolmatta kysyin, että mitä mustaa se tarkoittaa ja sitten liikuttamalla sitä asetta, vihdoin löytyi se musta ympyrä! Voi johan toki se helpottui ja loput kolme putos alas. Mutta kaksi sakkorinkiä kävin joutessani hölkkäämässä ;)
Sitten tuhatta ja sataa viimeiset kilometrit polkien urheilukentälle.
Live kuvaa myös ampuamapaikalta.

Mulla oli kyllä ihan parhaat kannustajat ja meidän joukkueen nimi olis voinut olla ÄITI ;)
Pyöräilystä pakarat, reidet ja erityisesti vas alaselkä olivat puuduksissa. Mukana ollut juoma vesi oli melkein loppu joten oli ihanaa päästä vihdoin taas huoltopisteelle. Heitin suuhuni sipsejä, kokista ja vettä. Rullaluistimet jalkaan ja edessä 10 km lenkki.
Rullaluistelu oli ehdottomasti rankin pätkä mulle. Ensin oli mukavaa myötätuulta ja pysyin miesten perässä hyvin. Tajutessani että saamme kolmantena edellä menevän trio open -joukkueen, jaksoi taas palan matkaa hyvin. Ennen käännöspaikkaa tuli kuitenkin välikuolema. Pyöräilyn väsyttämät jalat ja energiavaje hyydytti. Alaselkä oli ihan katkeamispisteessä, enkä saanut voimaa potkuihin. Tuijotin Esan rullaluistimia ja keskityin vaan pysymään samassa tahdissa ja leveiden hartioiden suojassa. Reitin ainut mäki hyydytti sitten lopulta ja miehet tuuppasivat ylös ja sisulla yritin potkia urheilukentälle vaihtoon. Ai että syö naista, kun pitää tunnustaa että paukut loppuu... Kiitos kuitenkin Esalle ja Hannulle tsemppaamisesta!
Rullaluistelu lenkiltä vaihtoon. Olipa tuskallista!
 Huoltopisteellä taas juotavaa ja syötävää suuhun. Voi että oli jo nälkä!
Lenkkarit jalkaan ja matka jatkuu. Jokainen joukkue sai yhden potkulaudan ja sitä sitten vaihdeltiin niin että muut juoksivat yhden potkutellessa. Jalat oli hirmu raskaat, joten välillä huilit potkulaudalla oli just paikallaan. Juoksua oli 5,2 km ja välissä melonta.
Jalkoja jo niin painaa!
 Melonta oli 1,5km. Melonta paikalle päästyämme ohitimme trio lady -joukkueen, joten nyt olimme sillä sijalla josta putosimme ennen virhettä. Valitettavan lähellä oli kyllä takaa kirinyt trio open -joukkue. Melonnassa piti ensin noukkia köysi rinkula kyytiin, tehdä lenkki merkittyä reittiä pitkin rastille ja takaisin. Mä sain huilata ja viisoin vaan missä merkityt poijut on. Melonta osuudella kolmas sijamme sitten vaihtui neljänneksi kun vahva mies joukkue kauhoi ohi. Näytti meno melko vahvalta.

 Paikallisen kaupan pihassa oli vielä hauska yllätystehtävä, kun piti yrittää saada tehtyä maali sählymailalla ja pallolla junnu maalivahdin ohi. No eihän siinä ollut toivoakaan! Kaikilla meni ohi ja sitten kannettiin järkyttävän painavia kanistereita merkitty lenkki.


 Kaupalta juostiin ja potkuteltiin takaisin urheilukentälle ja viimeisillä voimilla jokaisen joukkueen jäsenen tuli vielä hyppiä hyppynarulla 20 hyppyä yhteensoittoon. Helposti se meni.
Ja ah, vihdoin maaliin :D!!!
Me oltiin sitten lopulta neljänsiä. Virhe maksoi meille kolmannen sijan, mutta kirimmehän me silti todella mallikkaasti. Aikaa kului mun kellon mukaan 4 tuntia 49 minuuttia. Matkaa kertyi virhekilometreineen kaikkineen 81,5 km.
Olipa hienoa ja taas oppi uutta, erityisesti itsestä. 
Ennen seuraavaa kertaa pitää rullaluistella enemmän, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun laitoin rullaluistimet jalkaan tänä kesänä ja sen huomasi kisassa... Vaikka luulisi reitin olevan kuinka selvä, karttaa pitää lukea ja vaikka sitten pysähtyä laittamaan se hyvin telineeseen. Niin ja kannattaisin vaan viitsiä tankata energiaa kisan alusta asti!

Mutta myös jotain positiivista -> maastopyörä oli nappi hankinta, kestävyyskuntoa löytyy ja pysyin kuin pysyinkin miesten perässä :D 
Toivottavasti ens vuonna taas menossa mukana :)

~Eija~

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Multisport jännitystä

Huomenna on taas edessä vajaa 80 kilometriä multisporttailua, sillä Ylistarossa järjestetään jälleen Multisport seikkailukilpailu :D Viime vuonna osallistuin ensimmäisen kerran trio sarjaan Tulee Myöhemmin -joukkueella ja mulla, Sakulla ja Apella oli oikein hauska seikkailu. Tänä vuonna on tullut harmillisia estymisiä meidän ja ystävän joukkueessa, mutta onneksi saimme paikkaajia trioihimme. Lopulta nyt kuitenkin hyppään huomenna Läähätän ja Läkähdyn- joukkueen Esan ja Hannun kantaan ja tavoitteena pysyä läähättäen ja läkähtyen, mutta hengissä heidän mukana ;) Viime vuonna he sijoittuivat neljänneksi ja Tulee Myöhemmin -joukkue oli kuudes. Täältä pääsee lukemaan viime vuoden kisatunnelmia :)

Järjestäjät ovat julkistaneet tällaisen reitti kuvauksen trio joukkueille ->
TRIO
1 JUOKSU 2,6 km (rastit 1–2) KARTTA 1
2 PYÖRÄILY 53 km (rastit 3–18) KARTAT 2 ja 3, rastilla 9. kartanvaihto
-reitillä 2,5km juoksuosuus rastilla 3
-reitillä 3 yllätystehtävää, rastit 7,15 ja 17
3 RULLALUISTELU 10 km (rastit 19–21) KARTTA 4
4 JUOKSU+POTKULAUTA 5,2 km (rastit 22,24,25) KARTTA 5, kaksi juoksee ja yksi potkuttelee. Osia saa vaihdella.
-reitillä MELONTA 1,5 km, rasti 23
-reitillä yllätystehtävä rastilla 24
5 YLLÄTYSTEHTÄVÄ kentällä
6 JUOKSU 400m maaliin
Yhteispituus ~76km
 Tänään oon koonnut tavaroita kasaan. Samoilla rullaluistimilla, lenkkareilla ja pyöräilykypärällä lähdetään liikkeelle. Sykemittari sentään on vaihdettu nykypäivään ja mun pyörä <3
Mun uusin silmäteräni :)
 Olen jo pitempään haaveillut kunnon maastopyörästä ja nyt olen sen hommannut :D Trek X-Caliber 7 etujousitettu ja niin hieno! Vasta pari kertaa ehtinyt kunnolla maastoon, mutta jo nuo kerrat ovat vakuuttaneet että pyörä toimii ja että tykkään lajista todella! Tällä on nyt hyvä polkea Multisportissa tuli sitten millainen rämeikkö vaan vastaan. Ei tarvitse pelätä renkaiden rikkoutumista niin kuin viime vuonna. Mistä tulikin mieleen, että huomenna menomatkalla kisapaikalle pitää vielä hakea pyörään varakumi...
Hommasin pyörään myös karttatelineen, sillä suunnitelmissa on kokeilla pyöräsuunnistustakin joskus. En ole koskaan aikaisemmin kokeillut, koska en ole omistanut järkeviä välineitä. Nyt olisi viimeisen päälle ;)
 Pikku ensiapulaukkuni tsekkasin ja kaikki näytti olevan tallessa. Tätä olen kuljettanut joillain pyörälenkeillä mukana, eikä onneksi koskaan vielä ole tarvinnut mitään sieltä. Laukusta löytyy mm puhdistuspyyhkeitä, sideharsoja ja -rullia, laastaria ja kylmäpussi. 
Evääksi lähtee mukaan pari juomapullollista vettä, banskuja, sipsejä ja suklaata. Testaanpa kokiksen piristävää voimaakin... En yleensä piittaa limsoista, mutta kun olen kuullut että kokiksen sisältämä kofeiini oikeasti piristää ja auttaa jaksamaan pitkäkestoisessa rasituksessa, niin pitäähän sitä kokeilla. Kahvia en juo ollenkaan, mutta teetä toki , joten kofeiinia olen tottunut hiukan saamaan. Ennen lähtöä ruuvaan kokis pullon korkin auki, että ehtii hapot hiukan laimentua.
Mun erittäin poikkeavat eväät!
 Tässä on kaksi päivää ollut urheilusta lepopäivää ja keskitytty enemmän arkiaskareisiin ja kropan tankkaamiseen ;) Tänään hiukan rullailin jalkoja auki ja kuuntelin sateen ropinaa. Toivottavasti huomenna on poutaa...

Tänään sataa...taas..
Jännittää :)

~Eija~

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Hymyä ja hikeä

Multi-sport 2015 raporttia pukkaa:
Ensinnäkin oli aivan huippu tapahtuma, hyvin järjestetty ja mahtavaa porukkaa kisaamassa ja reitin varrella kannustamassa. Joukkueemme, Tulee Myöhemmin, tavoitteena oli läpi pääsy ja hymyn säilyminen läpi kisa. Onnistuimme :D

Tapahtuman keskipisteenä toimi Ylistaron urheilukenttä.



Varusteet huoltopisteellä.

Alkuun oli kaikille kilpailijoille info, jossa käytiin rata lävitse. Saimme kartat, joihin oli merkattu reitti, rastit joilla piti leimata EMIT-leimauksella ja avuksi vielä osuudet ja tehtävien järjestys. Turvallisuussäännöt käytiin lävitse mm. kypärien käytöstä ja liikenteen joukossa liikkumisesta. Porukka oli hyvällä tuulella ja harvemmalla kasvolihaksia kiristi, ettei hyväntuulista naljailua olisi heitetty vastustajille.
Sarjoja oli Duo Open, Trio Lady ja Trio Open. Itse olin Trio Openissa kahden karpaasin kanssa.

Kartta mittakaavassa 1 : 25 000. Molemmin puolin oli matkaa.
Tulee Myöhemmin-tiimi; Saku, mä ja Arto




Harvemmalla joukkueella on tilanne, ettei tuntisi joukkuekavereitaan, eikä meilläkään varsinaisesti tämä tilanne ollut, mutta mä ja Saku tapasimme ensimmäistä kertaa reilu puolitoista tuntia ennen starttia. Viestitelty on ja pelkkää hyvää olin etukäteen kuullut karpaasista ja huhupuheet piti onneksi paikkansa :) Yhteishenki oli hyvä ja pääsimme heti samalle aaltopituudelle.

Startti tapahtui klo.12 yhteislähdöllä. Trioilla oli ensimmäisenä juoksu/potkulautailu 10km. Ideana, että yksi potkulautailee ja muut juoksee. Koin olevani vahvimmillani juoksussa, joten päätimme mun juoksevan koko matkan ja miehet vaihteli potkutteluvuoroa suurinpiirtein kilometrin välein. Juoksu osuus oli asfalttia, soratietä, metsäpolkua ja pururataa. Omat jalkani tykkäsivät ehdottomasti metsäosuudesta ja potkulauta lähti kantoon tuossa vaiheessa. Pururata osuus oli lyhyt, mutta sitäkin kuumempi auringon porottaessa. Potkulauta oli tässä vaiheessa vain hidaste,mutta ehdinpä huomata kypsyvät lakat reitin varrella :)
Aikaa meni vajaa 50min, hyvä me!

Juoksu/potkulauta osuudelta tulossa lajin vaihtoon.

Väliaikaleimaus.

Juoksun jälkeen siirryttiin suoraan rullaluisteluun. Nopeasti luistimet jalkaan, rannesuojat ja kypärä, sekä pari hörppyä juotavaa. Rullaluistelu osuus oli omalta kohdalta etukäteen arvoituksellisin ja olikin kenties meidän tiimin heikoin veto. Matka oli 12km. Jo urheilukentän pehmeä alusta oli viedä uskon mitä on edessä ja asfaltille päästyämme oli yhdellä sun toisella hankaluuksia löytää tasapaino. Ensimmäisen kerran tuli huokaus, että kyllä jalat jossain kohdassa loppuu... 
Moni meni ohi, mutta annettiin rullata omaan tahtiimme ja olihan se rennompaa kuin juoksu.

Loppusuoralla en koskaan anna periksi, vaikka se olisi Duo joukkue ;)

Väliaikaleimaus kentällä.

Sitten vihdoin ensimmäinen yllätystehtävä, joka oli urheilukentällä ja yleisö pystyi hyvin sitä seuraamaan. Ideana oli koota haloista torni joukkueen lyhimmän jäsenen hartian korkeudelle. Pinon päällä tuli pysyä täysi vesisangollinen vettä 3 sekunnin ajan. Mä kipaisin sangollisen vettä kentän toiselta laidalta vesiesteeltä ja miehet rakensivat ja rakensivatkin niin nopeasti, että joutuivat mua odottelemaan! Heti ekalla kerralla onnistui ja nopeasti.

Halkoja :)

Tarkkaa mutta takuuvarmaa työtä.

Jee, ei kaadu!

Ensimmäinen pyöräilyosuus edessä, 35km. Tavoitteena oli asfaltilla leppoinen 25km/t vauhti ja sorateillä ja metsässä mahdollisuuksien mukaan. Ei onnistuttu pitämään vauhtia toivotulla tavalla kramppaavien pohkeiden vuoksi, mutta eteenpäin mentiin. Karkea soraisella useamman kilometrin pätkällä pelkäsin oikeasti hybridi-pyöräni hajoavan. Ah sitä tunnetta kun pääsi tasaiselle ja se tärinä ja poukkoilu loppui! Lyhyt metsäosuus oli myös hyvin mielenkiintoinen kokemus ja mielessä kävi kunnon maastopyörän hommaaminen. Tasaisella taas tykkäsin kovasti ohuemmista ja rullaavista renkaista. Juotavaa kului, sillä oli todella kuuma ja soratiet pölysi.

Pyöräilyn puolessa välissä oli toinen yllätystehtävä. Virvelillä piti saada pallo muutaman metrin päässä kelluvan hularenkaan sisään. Yritys kertoja oli 5. Jos ei onnistuisi, edessä olisi muutaman sadan metrin sakkorinki juosten. Saku hoito homman kotiin toisella heitolla!




Kentällä jälleen väliaikaleimaus, pyörät parkkiin ja edessä olisi juosten pari sataa metriä melontaosuudelle. Epäonneksemme Sakun takarengas paukahti tässä vaiheessa rikki! Onneksi ei matkalla. Sisäkumissa oli kunnon reikä ja syyksi löytyi kunnon kuluma ulkokumissa. Varasisäkumi oli mutta ei ulkorengasta. Mun ja Arton tankatessa Saku näppäränä vaihtoi jo sisäkumin ja toisen joukkueen huoltajat lupasivat pumpata renkaan täyteen. Kiitos heille :)!

 Vesistötehtävässä mä sain huilaus vuoron, kun miehet meloi vauhdilla ja lepuuttivat jalkojaan. Alkuun pelkäsin koko paatin kaatuvan. Joo, osaan uida,mutta hirvittäisi silti joutua hyytävään Kyrönjoen syleilyyn. Yhteensä melomista oli 2,5km. 



Pelastusliivit päälle, kanootti vesille ja menoksi.


Alussa vähän pyörittiin että saatiin kanootti oikein päin ;)

Rannasta juosten takaisin kentälle ja edessä toinen pyöräilyosuus, 23km. Pohdittii miten Sakun pyörän rengas kestää. Emme tienneet saako napata joltain kannustajalta vaihtopyörän tilalle, mutta ei sellaista ollut juuri sillä hetkellä edes tarjollakaan. Päätettiin lähteä katsomaan kuinka pitkälle päästään. Viiden kilometrin kohdilla alkoi piskotella, pohkeita kramppasi, vauhti hiipui. Innostus tulevasta yllätystehtävästä jaksoi kannustaa. Edessä nimittäin oli jo etukäteen paljastettu tehtävä Kärkimäen ampumastadionilla :) 

Ammuttiin makuulta ja tuelta tauluihin! Viisi mustaa pientä taulua, kaukana ja viisi laukausta. Jokaisen joukkueen jäsenen tuli ampuminen suorittaa ja ohilaukauksista tulisi sakkorinkejä pyörällä. Mä sain aloittaa, koska olen vain kerran aikaisemmin hiukan vastaavalla ampunut ja olin varma ohilaukauksista. Joukkueeni ja katsojien ihmetykseksi kaikki tippui alas :D!! Huisin hauskaa!
Nopeasti päästiin siis tältäkin tehtävärastilta eteenpäin!

Sade tiheni, alkoi kastella ja kura lentää. Kentälle enää lyhyt matka ja takaa tuli trio ohi. Voi hitsi! Mutta kentälle päästiin, renkaat kesti ja loppu häämötti.




Pyörä parkkiin ja juosten kenttä ympäri viimeiselle yllätystehtävälle. 
Juostessa saimme pyöräilyssä ohittaneen trion kiinni ja tottakai ohi :) Edessä tiukka kirikamappailu!

Mutta keskittyminen pulmatehtävään, jossa oli kolme valkoista pölkkyä vasemmalla ja kolme maalaamatonta pölkkyä oikealla. Jokaisella oma lokeronsa ja keskellä yksi tyhjä. Piti saada pölkyt vaihtamaan paikkaan, niin että alun jälkeen samanväriset eivät saaneet olla vierekkäin ja siirtää sai yhtä pölkkyä kerrallaan viereiseen lokeroon tai yhden pölkyn yli vapaaseen lokeroon. 
Saimme heti ideasta kiinni ja teimme tehtävän ennätysajassa, 1min 35s! Jee!

Viimeisenä lajina vielä potkulauta viesti 3x800m.
Se vedettiin rennosti mutta reippasti, sillä rintarinnan kisannut toinen trio jäi pulmatehtävälle.

Jee, maalissa!

Maalissa sijalla 6. Trio openissa oli joukkueita 12, joten ei paha ensikertalaisilta!
 Kokonaisaika 5t 21min ja joitain sekuntteja.

Olen erittäin tyytväinen joukkuueeni suoritukseen. Parannettavaa jäi itse kullekin, joten ensi vuonna paremmalla peruskunnolla ja tsempillä seikkailemaan uudestaan! 
Onneksi Saku ja Arto olivat samaa mieltä.

~Eija~