Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Lomalenkkejä

Lomalle tulee suunniteltua ja järkättyä monenmoista tekemistä. Joskus odotukset ovat melko korkealla ja stressi painaa päälle, vaikka tarkoitus olisi huilata ja käyttää aika töiden sijasta sellaiseen mikä on itselle tärkeää. Toivottavasti te blogin lukijat olette voineet nauttia juuri omanlaisesta kesästä ja lomasta eikä stressistä olisi tietoakaan.

Oma lomani on pitänyt sisällään sopivasti kotihommia -> puutarhan hoitoa, huoltomaalaamista ja lapsista huolehtimista. Olen ehtinyt nähdä ystäviä ja kuopuksen synttäreitäkin juhlittiin. Urheiluhommissa ohjauksista on ollut kesätaukoa, mutta ise olen treenaillut fiiliksen ja muiden aikataulujen mukaan ja parit kisatkin oon päässyt nauttimaan ;)
Perheeni kesälomareissu suuntautui tänä vuonna Suomen Kainuuta kohti.
Eipä tosiaan kovin kauas tarvitse mennä ja maisemat vaihtuu Etelä-Pohjanmaan pelloista kumpuileviin kangasmaastoihin. Järviä ja lampia on siellä täällä ja ihmisetkin puhuu ihan eri kieltä ;)

Reissussa pyrimme pitämään rennon aikataulun ja että aikaa jää tutustua eri paikkoihin. Lasten ehdoilla mennään, vaikka me aikuiset päätetään ettei nyt joka hetkessä jäätelöä syödä. 
Nyt meidän ensimmäinen pysähdys oli Rokualla, jonne on viimeisimmän jääkauden loppu vaiheessa syntynyt harjumuodostelma. Me majoituimme ihan Rokuan kansallispuiston tuntumaan.
Esterata metsässä.
Mukaan oli tottakai lähtenyt lenkkivaatteet, vaikka en sen tarkemmin ollut suunnitellut mitään tiettyjä treenejä, mutta valtavat polkuverkostot houkutteli lähtemään tutustumaan paremmin ympäristöön.
Ja voi että oli kaunista, rauhallista, kuuma ja vaativaa maastoa! Pyrin seuraamaan joitain merkittyjä reittejä, mutta sitten mielenkiintoisen näköinen polku harhautti toisaalle. Varmuuden vuoksi laitoin Sport trackerin päälle, että tarvittaessa pystyn sen avulla löytämään reitin takaisin. Parin kilsan jälkeen löytyi esterata, jossa pari rinkiä vetäisin.

Todella ihanaa ja miellyttävää kangasmaastoa oli kilometri tolkulla. Omassa yksinäisessä rauhassa sain mennä ja monta mielenkiintoista polkua jäi vielä tutkimatta.
Talvella täälä on varmasti huippu hienot latuverkostot.


Ukkonen alkoi jyristelemään takana ja muutaman piskon heitti. Piti sitten lopussa pistää muutama nopeampi askel, ettei mikään ukkoskuuro yllättäisi. Ei onneksi tullut sitten päälle ollenkaan.
Lopulta polkujuostua tuli 10 kilometriä ja iloinen mieli :D
Hiki ja hymy tuli :D
Löysin myös kiinnostavan näköiset puiset portaat :) Askelmia oli yhteensä 130 ja pituudeltaan hiukan vajaa 100 metriä. No porrastreenin paikka sitten ilman muuta!
Päätin nousta ylös viisi kertaa -> juosten joka askelmalle, tasahypyllä joka askelmalle, juosten joka toinen askelma ja tasahypyllä joka toinen askelma sekä viimeiseksi juosten joka askelmalle.  Tasahypyt olivat pahat, mutta loppuun asti tein. JES!
130 askelmaa
Hyvä fiilis tuli ja päälle pulahdus järveen kruunasi ex tempore -treenin.

Mitähän sitä huomenna keksii ;)?

~Eija~

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Multisporttailemassa

Huhhuijaa kun oli taas hieno urheilupäivä eilen Ylistarossa! Kyseessä oli ties monesko Multisport seikkailukisa Ylistarossa, mutta mulle se oli järjestyksessään toinen. Estymisten vuoksi tosiaan kaveriporukoihimme tuli joukkue kokoonpano muutoksia ja mä pääsin Esan ja Hannun följyyn, Läähätän ja Läkähdyn-joukkueeseen. Taisi olla ensimmäinen kerta kun tämä joukkue joutui turvautua varanaiseen, joten olin kovan paikan edessä. Sisua multa löytyy ja mielestäni kestävyyttäkin johonkin pisteeseen asti, mutta jännityksellä odotin kuinka pitkälle pitää tulla venymään ;)
 Keli vaikutti lupaavalta; ei sadetta, aurinko pilkisteli poutapilvien takaa ja kovahko tuuli viilensi sopivasti. Kotona runsas aamupala sisään, loput kamat ja kannustajat autoon ja kohti kilpailukeskusta, Ylistaron urheilukenttää. Siellä omat tavarat joukkueen numerolla osoitetulle paikalle, numeroiden ja karttojen haku ja emit-leimasimen tsekkaus. 
 Tänä vuonna joukkueita oli 31. Tämä sisälsi kaikki trio open, trio lady ja duo -sarjat. Trioilla oli luvassa noin 76 km ja duoilla noin 41 km taivaltamista. 
Klo.11 oli kaikille osallistujille info, jossa käytiin kisan kulku läpi ja kerrattiin turvallisuussäännöt. Ohjeet jokainen joukkue sai myös kirjallisena, joten ei pitäisi jäädä epäselväksi kuinka kisassa toimitaan. Etukäteen saatiin myös kartat, joita oli tässä vaiheessa kolme. Ne olivat valtavia "lakanoita", joita oli hiukan hankala taitella karttatelineeseen, joten yritimme opetella mahdolisimman pitkälti niitä ulkoa. Edessä olisi toisen kartan jälkeen kartan vaihto tien vieressä, joten aivan kaikkea ei vielä tässä vaiheessa saanut selville. Niin ja matkan varrella olevista yllätystehtävistä ei voinut kuin arvailla :)
Alkuinfo.

Vuoden 2016 Läähätän ja läkähdyn -joukkue, Hannu, mä ja Esa.
 Lähtö tapahtu klo.12 urheilukentältä. Edessä oli kaikilla sarjoilla juoksua 2,5km. Tuntui sopivalta lämmittelyltä.
Lähtö kuhinassa kaikki vielä yhdessä kasassa.
Juoksu pyrähdyksen jälkeen pyörän selkään ja edessä pyöräilyä 53 km. Matkan varrella oli 2,5 km juoksu suolla, josta pidin erityisesti. Hiukan etukäteen harmittelin kenkieni puolesta, mutta pääsinkin melko kevyesti hyppelemään mättäältä mättäälle ja selvisin melko kuivin jaloin. 
Pyöräily osuus alkaa.

Suo juoksun jälkeen oli pätkä hiekkatie juoksua ja edellä menevät joukkueet tulivat vastaan. Laskelmiemme mukaan olimme tässä vaiheessa kolmansia, jee :D
Mutta matka jatkui hiekkatietä ja välillä poikettiin metsäteille ja -poluille, jotka oli mun mieleen :) Olin niin onnellinen Trek-maastopyörästäni, että hymyilitte vaan ne kaikki kivet ja juurakot.

Etukäteen olivat järjestäjät antaneet ymmärtää, että edessä on jokin vesistötehtävä melonnankin lisäksi. Mua hirvitti tämä, sillä vaikka osaan uida, niin silti vesi elementtinä on mulle melko pelottava. Joukkueelleni olin tämän etukäteen selvästi sitten ilmoittanut, että jos mahdollista, mä skippaan sitten uimisen. No huh, vesiyllätystehtävässä pitikin ylittää lyhyt vesistö paksun sturoxin päällä maaten. Tyyli olisi vapaa, mutta joukkueen kaikkien jäsenten piti se tehdä. Otimme kengät ja sukat jalasta pois, kahlasimme kaislikkoon ja mahalle maaten levylle. Käsillä melon vastarannalle ja takaisin. Pintavesi oli todella lämmintä, levy kannatteli todella hyvin ja se oli itse asiassa ihan kivaa. Jes mä selvisin :D!

Matka jatkui pyörällä ja edessä oli pätkä hiekkatietä ja sitten asfalttia hiukan pitempi pätkä. Pyysin Esaa ja Hannua vetämään ja mä tuun tuulen suojassa. En kääntänyt karttaa sitä lukeakseni, sillä rasti olisi tien varressa, että annetaan mennä vaan...
 VOI MIKÄ VIRHE! 
Me sitten mentiin vauhdin huumassa ja painettiin kaikki kolme ohi rastin...kukaan ei sitä nähnyt :( Oikealle kääntynyt isompi asfalttitie vasta sai epäilyksen heräämään, että ei tuollaista pitänyt ennen rastia olla ja sitten alkoi kartan kääntely. Oltiin sitten ampaistu kartalta ulos!! Täys käännös ja sadattelua. Tähän tuhraantui sellaiset 13 minuuttia ja kolmannelta sijalta taidettiin pudota kuudennenksi. Olin niin vihainen itselleni, kun en vaan sitä karttaa lukenut, kun se siinä nenän edessä olisi ollut!

Mulla meni tästä virheestä pasmat hetkeksi ihan sekaisin, että kartan vaihdossa aloin lukea karttaa väärältä puolelta. Jotenkin se ei sitten täsmännyt ja piti Esalta ja Hannulta pyytää, että tulkaa nyt kattomaan. Sitten piti vaan tyhjätä pää ja jatkaa, mutta kyllä sitten olin vihainen!
Yleisö pystyi seuraamaan kisaa livenä, kun kaikilla oli gbs-seuranta.
 Saatiin polkea aivan huippu metsä maastossa, välillä hiekkateille poiketen. Saatiin yksi trio lady ja trio open -joukkue kiinni ja tietty raivon puuskassa heti ohi. Vielä ennen Isonkyrön puolella olevaan näkötorniin kipuamista, saimme toisen trio open -joukkueen ohitettua. Heillä näytti olevan melkoisesti ongelmia kramppaavien jalkojen kanssa, joten laskeskelin, että heistä ei olisi enää meille uhkaa.

Oli mukava polkea lapsuuden maisemissa. Esa ja Hannu yrittivät rauhoittaa, että mennään ihan rauhallisesti, ettei väsähdetä, matkaa vielä on. Joo joo, mutta mä haluan paikata meidän mun virheen!

Kärkimäen ampumaradalla oli kahden rastin helppo suunnistuspätkä jalkaisin ja sen jälkeen päästiin viime vuoden tapaan taas ampumaan! Virheemme vuoksi edelle päässeet trio open ja trio lady-joukkueet olivat vielä ampumapaikalla. Eivät siis enää niin kovin kaukana :) 
Viime vuonna sain pudotettua kaikki mustat täplät, mutta nyt kaksi ensimmäistä meni heinikkoon, kun en oikein ymmärtänyt että miten tätä nyt taas käytetään. Valvoja hoki mustasta ympyrästä, enkä mä mitään sellaista nähnyt. Ennen kolmatta kysyin, että mitä mustaa se tarkoittaa ja sitten liikuttamalla sitä asetta, vihdoin löytyi se musta ympyrä! Voi johan toki se helpottui ja loput kolme putos alas. Mutta kaksi sakkorinkiä kävin joutessani hölkkäämässä ;)
Sitten tuhatta ja sataa viimeiset kilometrit polkien urheilukentälle.
Live kuvaa myös ampuamapaikalta.

Mulla oli kyllä ihan parhaat kannustajat ja meidän joukkueen nimi olis voinut olla ÄITI ;)
Pyöräilystä pakarat, reidet ja erityisesti vas alaselkä olivat puuduksissa. Mukana ollut juoma vesi oli melkein loppu joten oli ihanaa päästä vihdoin taas huoltopisteelle. Heitin suuhuni sipsejä, kokista ja vettä. Rullaluistimet jalkaan ja edessä 10 km lenkki.
Rullaluistelu oli ehdottomasti rankin pätkä mulle. Ensin oli mukavaa myötätuulta ja pysyin miesten perässä hyvin. Tajutessani että saamme kolmantena edellä menevän trio open -joukkueen, jaksoi taas palan matkaa hyvin. Ennen käännöspaikkaa tuli kuitenkin välikuolema. Pyöräilyn väsyttämät jalat ja energiavaje hyydytti. Alaselkä oli ihan katkeamispisteessä, enkä saanut voimaa potkuihin. Tuijotin Esan rullaluistimia ja keskityin vaan pysymään samassa tahdissa ja leveiden hartioiden suojassa. Reitin ainut mäki hyydytti sitten lopulta ja miehet tuuppasivat ylös ja sisulla yritin potkia urheilukentälle vaihtoon. Ai että syö naista, kun pitää tunnustaa että paukut loppuu... Kiitos kuitenkin Esalle ja Hannulle tsemppaamisesta!
Rullaluistelu lenkiltä vaihtoon. Olipa tuskallista!
 Huoltopisteellä taas juotavaa ja syötävää suuhun. Voi että oli jo nälkä!
Lenkkarit jalkaan ja matka jatkuu. Jokainen joukkue sai yhden potkulaudan ja sitä sitten vaihdeltiin niin että muut juoksivat yhden potkutellessa. Jalat oli hirmu raskaat, joten välillä huilit potkulaudalla oli just paikallaan. Juoksua oli 5,2 km ja välissä melonta.
Jalkoja jo niin painaa!
 Melonta oli 1,5km. Melonta paikalle päästyämme ohitimme trio lady -joukkueen, joten nyt olimme sillä sijalla josta putosimme ennen virhettä. Valitettavan lähellä oli kyllä takaa kirinyt trio open -joukkue. Melonnassa piti ensin noukkia köysi rinkula kyytiin, tehdä lenkki merkittyä reittiä pitkin rastille ja takaisin. Mä sain huilata ja viisoin vaan missä merkityt poijut on. Melonta osuudella kolmas sijamme sitten vaihtui neljänneksi kun vahva mies joukkue kauhoi ohi. Näytti meno melko vahvalta.

 Paikallisen kaupan pihassa oli vielä hauska yllätystehtävä, kun piti yrittää saada tehtyä maali sählymailalla ja pallolla junnu maalivahdin ohi. No eihän siinä ollut toivoakaan! Kaikilla meni ohi ja sitten kannettiin järkyttävän painavia kanistereita merkitty lenkki.


 Kaupalta juostiin ja potkuteltiin takaisin urheilukentälle ja viimeisillä voimilla jokaisen joukkueen jäsenen tuli vielä hyppiä hyppynarulla 20 hyppyä yhteensoittoon. Helposti se meni.
Ja ah, vihdoin maaliin :D!!!
Me oltiin sitten lopulta neljänsiä. Virhe maksoi meille kolmannen sijan, mutta kirimmehän me silti todella mallikkaasti. Aikaa kului mun kellon mukaan 4 tuntia 49 minuuttia. Matkaa kertyi virhekilometreineen kaikkineen 81,5 km.
Olipa hienoa ja taas oppi uutta, erityisesti itsestä. 
Ennen seuraavaa kertaa pitää rullaluistella enemmän, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun laitoin rullaluistimet jalkaan tänä kesänä ja sen huomasi kisassa... Vaikka luulisi reitin olevan kuinka selvä, karttaa pitää lukea ja vaikka sitten pysähtyä laittamaan se hyvin telineeseen. Niin ja kannattaisin vaan viitsiä tankata energiaa kisan alusta asti!

Mutta myös jotain positiivista -> maastopyörä oli nappi hankinta, kestävyyskuntoa löytyy ja pysyin kuin pysyinkin miesten perässä :D 
Toivottavasti ens vuonna taas menossa mukana :)

~Eija~

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Juoksuja teille ja mulle

Facebookissa jo ilmoittelin, että
  EnergiA juoksutreenien
aloituksen siirsin elokuulle, sillä heinäkuu osoittautui kovin kiireiseksi. Elokuussa onkin hyvä sauma aloittaa tai jatkaa juoksuharrastusta, kun kesän riennot, askareet ja kiireet ovat ohi ja useat meistä palaavat arkeen. Uusi aloitus päivä onkin
15.8.2016 klo.18-19
Juoksuryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin Ilmajoella.
Elokuussa tapaamme 15.8., 22.8. ja 29.8., syyskuussa 5.9., 19.9. ja 26.9. sekä lokakuussa 3.10. ja 10.10. Muutokset ovat mahdollisia ja ilmoitan niistä heti osallistujille.

Tapaamisissa on jokaisella kerralla oma teema ja harjoitus, jotka tehdään yhdessä. Harjoitusten tavoitteena on monipuolistaa, virkistää ja kehittää jokaisen henkilökohtaista juoksua ja omia tavoitteita. Yhdessä tekemällä saamme ryhmän tuen ja kannustuksen. Jokainen saa tulla juuri sellaisena kuin on.

Osallistuminen EnergiA juoksutreeneihin maksaa 130€.
Tämä sisältää kaikki 8 tapaamista, henkilökohtaisen ohjauksen sekä osallistumisen ohjaamiini kahvakuulatunneille Ilmajoen Neirossa ja Ahonkylässä (ajalla 15.8.-15.10.2016).

Tule siis rohkasti mukaan!
Ilmoittautumiset eija.anne@gmail.com

Täällä  pikkuisen lisää infoa ja aina voi kysyä allekirjoittaneelta :)
Minä HCM:lla vuonna 2014
Mulla on tapana juosta läpi vuoden, vaikka talvella ison osan liikkumisesta haukkaa myös hiihto. Juoksu on kuitenkin mielestäni parasta keväisin ja kesällä. Kesän valoisat illat ja yöt houkuttelevat lähtemään lenkille myöhäiseenkin kellonaikaan ja tietysti hieno homma, jos seuraavana aamuna ei tarvitse herätä töihin :) Juosta voi omaksi iloksi, toisten seurana tai tavoitteellisesti. Itseä motivoi jokin tavoite. Ja nyt olen itselleni seuraavan juoksutavoitteen asettanut ilmoittauduttuani tämän vuoden Helsinki City Maratonille :D Mulla ei ole mitään juoksuohjelmaa käytössä nyt, vaan treenailen pääsääntöisesti fiiliksen ja omien aikataulujen mukaan, joten tavoite HCM:llekin on kiva fiilistely juoksu. Tiedän jo, että kelloa tulen vilkuilemaan kaikesta huolimatta maratonin aikana ja takapiruna toivon jälleen alittavani 4 tunnin rajan. Mutta se vaatiikin sitten säännöllistä juoksua kesäilloissa ja minähän sitten juoksen :)
HCM:lta saa aina hienon muistomitalin ja tässä tämän vuoden, jota lähdetään tavoittelemaan.
Kivoja kesäisiä juoksu aamuja, päiviä, iltoja ja öitä kaikille!
Nähdään :D!

~Eija~

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Kympin kylähölkässä

Mulla alkoi kesäloma ja mikä sen parempi vaihtoehto kuin lähteä pikku kisa juoksemaan. Alunperin tarkoitus oli lähteä ystävän kanssa molemmat testaamaan omaa kymppi kuntoa, mutta ystävä valitettavasti sairastui. Mä olin jo itseni etukäteen ilmoittanut, joten en perunut omaa menoani, vaikka ystävän puolesta harmitti. 

Edessä oli Poutunrannan iltamaraton Ylistaron Untamalassa. Kaksi vuotta sitten olin samaisessa tapahtumassa juoksemassa puoli maratonin ja tykkäsin reitistä. Alkuun on vajaa kaksi kilometriä asfalttia ja pitkää loivaa nousua. Sitten päästään sopivasti kumpuilevalle hiekkatielle, kunnes ihan lopussa on viimeiset 400 metriä taas asfalttia. Mä tykkään ehdottomasti enemmän juosta hiekatiellä kuin asfaltilla.
 Juoksun järjestäjä on Untamalan kyläyhdistys ja mun mielestä tapahtuma on hyvin järjestetty, mukavan leppoisa ja kuitenkin sopivan haastava. Matkavaihtoehdot ovat varttimaraton (10,6km), puolimaraton (21,1km) ja täys maraton (42,195km). Lähtö tapahtuu nimensä veroisesti illalla, klo.19. Mulle sopii just tällaiset myöhemmät lähdöt ja kesäillassahan valoa riittää. Toki jos esimerkiksi täydelle maratonille menee ja arvioi siihen käyttävänsä aikaa yli viisi tuntia tai enemmän, on mahdollisuus lähteä jo aikaisemmin matkaa taittamaan. 

Koko päivän oli hiostavan kuuma ja kun ajelin Ylistaroon, alkoi vettä satamaan. Vesisateessa juoksua en todellakaan halua, sillä sitä on tänä kesänä jo saanut monesti kokea! Sateen suojassa odoteltiin lähtöä ja yllättäen juuri ennen lähtölaukausta sade lakkasi ja aurinko paistoi! No sehän sitten meinasi, että kuuma oli edelleen, noin plus 24 astetta. Melko voimakas tuuli onneksi viilensi hiukan.
Lähtöön ryhmittäytymässä.
Viimeiset ohjeet osallistujille ja ei kun matkaan.
 Suunnitelmissa oli mennä heti sopivan reipasta vauhtia, mutta kuitenkin tunnustellen ensimmäiset kaksi kilometriä. Sitten kumpuilevaa hiekkatietä rennosti, tarvittaessa vauhtia himmaten jos siltä tuntuu ja viimeiset kaksi kilometriä kiriä vauhti niin ettei jäisi harmittamaan.

Näin sitten lähdettiin, eka kilometri 4min 29s, toinen 4min 34s. Tuntui hyvältä, joten tällä tasolla jatkoin. Viiden ja puolen kilometrin paikkeilla vasemman kengän nauha aukesi!! Voi että otti päähän! Ei auttanut kuin pysähtyä ja vetää nopea umppari. Koko loppu lenkin kuitenkin piti vähän väliä vilkuilla jalkoihin, kun tuntui että kenkä jäi löysällä. Pysähdyksen jälkeen sykkeet pompsahti, kun lähdin ottamaan kiinni niitä joiden seurasta tipahdin. Sain porukan kiinni ja ohikin ampaisin, kun voimia tuntui olevan. Kahdeksan ja puolen kilsan jälkeen tehtiin kilometrin koukku sivutielle, joka oli ensin tasaista nousua ja sitten laskua takaisin. Nousu tuntui jaloissa ja nyt puuskutettiin. Käännöspaikalle tuntui olevan niiiiiin pitkä matka. Alamäessä piti antaa sen verran periksi, että ylämäen perässä peesannut mies pääsi edelle ja teki heti kunnon raon. Lopun sitten vaan pistin tossua toisen eteen niin nopeaa kuin pystyin ja maaliin päästiin hyvä voimaisina ja varttimaratonin toisena :D!
 Epävirallinen kympin aika omasta kellosta katsottuna oli 45min ja 50s. 
Kisamatkan (10,6km) aika omasta kellosta katsottuna oli 48min ja 19s. Viralliset tulokset tulevat sitten aikanaan nettiin.
Palkinnoksi Untamala-pokaali, mitali ja juoksupaita.
Oon aivan tyytyväinen juoksuun. Ennen en ole kymppiä kisassa juossut, joten kunnon vertailu pohjaa ei ole. Tästä on kuitenkin hyvä tehdä sellainen :)
 Palautteluna menin vielä lasten kanssa uimaan läheisille hiekkamontuille, joka on lasten ehdoton suosikki uimapaikka. Lämmintä hiekkaa, kirkasta vettä ja sopivan matalaa lasten turvallisesti polskia. Kyllä teki hyvää :)


Kotimatkalla nähtiin kokonainen sateenkaari, vaikka se ei kokonaan kuvaan mahtunutkaan :)
Ihana kesä, ihana loma ja ihana juosta :D

~Eija~

torstai 30. kesäkuuta 2016

EnergiaA juoksusta

EnergiA juoksutreenit alkaa :D!

Jos olet miettinyt juoksemisen aloittamista, mutta et vain pääse alkua pidemmälle...
Jos olet jo jonkun verran juoksulenkkejä tehnyt, mutta motivaatio jatkaa on hukassa...
Jos olet juossut jo enemmänkin, mutta kehitys on pysähtynyt...

...olisi nyt juuri sinulla mahdollisuus kokeilla saisitko kipinän juoksemiseen ja omat henkilökohtaiset tavoitteet lähemmäksi totta!
Metsässä juoksu tuo mukavaa vaihtelua maantien reunalla kirimiseen.
EnergiA juoksutreeneissä treenataan yhdessä pienessä ryhmässä jokaisella omat tavoitteet tähtäimessä. Voit tulla juuri sellaisena kuin olet ja tehdä oman treenisi päivän teeman mukaan. Emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan tuemme toisiamme kehittyäksemme ja nauttiaksemme juoksemisesta. 
Pääteemana siis on JUOKSU ja toisena MONIPUOLISUUS
Tottakai juoksuharrastus on suurimmaksi osaksi sitä tasaisen tappavaa askeltamista tutuilla nurkilla tuttuun vauhtiin. Siitä ei pääse mihinkään, etteikö juoksemaan opi juoksemalla ja kroppa tarvitsee toistoja sopeutuakseen juoksun aiheuttamaan iskutukseen. Mutta miksei tekisi siitä hauskaa ja motivoivaa yhdessä hyvällä porukalla!
Ärsykkeitä ja koordinaatiota.
Yhteisissä treeneissä on muun muassa tekniikka- ja sykeharjoittelua, voima- ja oheistreenejä, kehonhuoltoa sekä ohjausta palautumiseen ja kehittymiseen.
Treeneissä kiinnitetään huomio tehokkaisiin ja palauttaviin viikkoihin, ärsykevaihteluihin ja kehonhallinnan parantamiseen. Juoksuharrastus sulautetaan mukaan kiireiseen arkeemme tuomaan hyvää oloa ja energiaa. 
EnergiA treeni ryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin kello 18-19 pääsääntöisesti Ilmajoella. Koko treeni paketti maksaa 130€, johon kuuluu kaikki treenikerrat ja henkilökohtaista opastusta. Ensimmäiset treenit ovat 4.7. joten ilmoittaudu heti! HUOM! aloitus muuttunut 15.8.!!
Venyttelyä ja kehonhuoltoa ei tule unohtaa.
Ohjaajana toimin minä, Eija. Olen harrastanut urheilua vuosia, päälajina suunnistus ja kohta 20 vuotta myös tavoitteellisesti juoksua. Erityisen lähellä sydäntä on kestävyysjuoksu, mutta nykyään olen löytänyt itseni myös lyhyemmiltä matkoilta. Luonto on aina ollut minulle tärkeä ja sen vuoksi pääosa treeneistäkin tehdään ulkosalla.
 Viime vuoden olen opiskellut Kuortaneen Urheiluopistolla liikunnan ammattilaiseksi ja personal traineriksi ja tämä vuosi on opettanut paljon ymmärtämään monipuolisesta, tavoitteellisesta ja energiaa antavasta treenaamisesta. Haluan välittää liikunnan tuomaa energiaa toisillekin ja parasta mitä voin nähdä, on kanssa treenaajien hikiset kasvot ja kaikkensa antaneet hymyt :)
EnergiA treeneistä voi kysyä lisää multa -> eija.anne@gmail.com.

Tervetuloa juoksemaan :D!

~Eija~