Kevät kuulumisia

On ollut melkoinen kevät! Kiireinen, antoisa, mielenkiintoinen, innostava, uuvuttava, haasteellinen... kuvaavia sanoja voisi löytyä vielä pitkä rimpsu. Huhtikuu oli elämän tähän astisista rankin, koska sinne osui niin monta itselle tärkeää ja merkityksellistä juttua ja ne jokainen vaati multa omanlaisen panostuksensa. Parasta tässä on se, että mä hoidin ne kaikki *tuulettaa* :D
Sen jälkeen olikin takki todella tyhjä. Väsytti henkisesti ja fyysisesti. Annoin itselleni mahdollisuuden huilata ja kropan rentoutua.

Sattuipa sitten tuohon toukokuun alkuun aivan mainiot lämpöiset kevätkelit! Ja parasta pään nollausta on puutarha terapia. Meillä on kiitettävästi puutarhaa. Onneksi on halua sitä laittaa, mutta vähemmän aikaa eikä millään ilveellä taitoa. Mutta kunhan jotain rapsutellaan ja aina voi ostaa uusia taimia taimimyymälästä ;)

 Mä sitten rapsuttelin ja kuopsutin, kärräsin ja kannoin monen monta tuntia puutarhassa. Aurinko helli ja linnut lauloi, luonto heräsi ja mä nautiin.
Ei voi parempaa vuodenaikaa olla!

Lasten laittama "kukka"-asetelma

Raparperiä pukkaa

 Hyötyliikuntaa tuli monessa muodossa. Haravointia, lapiointia, repimistä, nostamista, kärräämistä... Kaikella tällaisella touhaamisella on meille ihmisille erittäin suuri merkitys peruskunnon ja kokonaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Minäkin olin iltaisin melkoisen väsynyt ja kropassa tuntui eri paikoissa kuin normaalisti ja voi sitä mielen rauhaa ja tyytyväisyyttä!

Puutarhaan lisää valoa isoja puita kaatamalla.

Halottavaa...

Onneksi aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä oli useita, joten niistä takuuvarmasti sai jokainen nauttia jonkin pituisen siivun, eikä yhtään harmittanut mennä välillä töihin. Mä oonkin kulkenut suurimman osan toukokuun työpäivistä pyörällä. Joinain päivinä oon jopa koukannut naapurikylien kautta, että olen saanut nauttia tästä ihanasta heräävästä luonnosta pikkuisen pitempään.

Hyötyliikunnan oheen täsmäliikunta iskut ovat mainiota lisää ja kaikille suositeltavaa. Jokaiselle aivan varmasti löytyy se oma laji omien mieltymysten, taitojen tai muun ominaisuuden pohjalta. Oma lajinihan on se suunnistus ja kisakausikin on jo avattu :) Pari viikkoa sitten kisattiin auringon paisteessa ja eilen vesisateessa. Ei mennyt putkeen ilman pummeja kummatkaan kisat, mutta jos ei ole epäonnistumisia ei olisi onnistumisiakaan ja näitä jälkimmäisiäkin mahtui mukaan.

 Ai niin ja koneen äärelläkin on tovi tullut istuttua, ainakin nyt kun tämä viileämpi ja sateisempi virtaus meille löytyi. Kouluun liittyviä raportteja oon viimeistellyt ja nyt on 3/4 valmiina *tuulettaa* ! Viimeinen osioni, liiketoimintasuunnitelma on nyt työnalla ja aivan hyvällä mallilla. Kolme viikkoa aikaa palauttaa se ja ihan varmasti siihen pystyn!

Ens viikolla on meillä liikunnan ammattitutkintolaisilla Kuortaneen Urheiluopistolla PT-tentti.... Se jännittää, pelottaa, hirvittää, arveluttaa... adjektiiveja löytyisi taas useita. Vielä tarkoitus mennä päälihasryhmiä kerraten ja eri luentomateriaaleja silmäillen läpi. Ei oikein tiedä kuinka tarkkoja kysymyksiä sielä mahtaa olla ja mikä oikein vastaus prosentti pitää olla että pääsee läpi. Peukut pystyyn kiitos :)

~Eija~

Suunnistuskipinää

Suunnistus on mulle rakkain ja ehdottomasti tunteita herättävin liikuntalaji. Olen aivan pienestä asti käynyt isäni kanssa iltarasteilla ja ensimmäinen kisani oli 5 vuotiaana. Minä jopa muistan tuosta kisasta välähdyksen rastilta, jossa joku tyttö kysyi "onkohan tämä oikea rasti?". Silloin rastireitillä oli ns valerasteja ja nämä tuli jättää leimaamatta. Minä toki käsittääkseni leimasin kaikki ja hylsy paukahti, mutta mitäs väliä sillä. Samaisesta kisasta, tai sitten se on jostain toisesta varhais vuosiltani, muistan istuneeni halkopinon päällä ja odottaneeni äitiä, joka ei aivan ehtinyt tulla lähdöstä vastaan ennen maaliin tuloani. Tästä ovat toki kertoneet vanhempanikin, joten muistot saattavat kummuta tästä.

Vuosia on tuosta kulunut ja olen kiitollinen vanhemmilleni suunnistusharrastuksen pariin viemisestä. Yläasteikäisenä oli pari vuotta ettei olisi vähempää voinut kiinnostaa, mutta niin vaan vanhemmat pakkasivat reppuni ja tuuppasivat linja-autoon, joka vei suunnistuskisoihin ja -leireille. "Vaikean" vaiheen jälkeen kipinä roihahti jälleen ja sillä polulla ollaan.

Kuortaneen Urheiluopiston Liikunan ammattitutkinnon opiskeluihin kuuluu jonkin liikunnallisen tapahtuman järjestäminen. Mulle oli päivänselvää, että toteutan sen yhdessä suunnistusseurani Ylistaron Kilpa-Veljien suunnistusjaoston kanssa. Seura toimii vapaaehtois- ja kökkätoiminnalla ja halusin oman korteni kantaa kekoon. 

Toiveena tuli oman seuran nuorille leirin järjestäminen. Lopulta tapahtuma kohdennettiin myös alle 10 vuotiaisiin lapsiinkin, jotka pääsisivät tutustumaan suunnistukseen.

Kaikki lähti ideoiden ja ajatusten vaihdosta jaostossa, ohjelmarungon hahmottamisesta ja avainhenkilöiden rekrytoimisesta. Saimme muutaman yhteistyökumppanin, joihin olin tiiviisti yhteydessä pohtiessamme miten voisivat olla esillä tapahtumassa. Mun tehtävänä oli kokonaisuuden hallitseminen, mainosten tekeminen, yhteydenpito lehtiin ja avainhenkiöihin, ilmoittautumisien vastaanottaminen, yhteydenpito lasten vanhempiin, turvallisuussuunnitelman laatiminen ja tarvittavan määrän henkiökuntaa rekrytoiminen. Työtä oli paljon ja paljon oppi uutta. Kiitos seurakavereideni ja taustajoukkojen, sillä leiri onnistui erinomaisesti :)

Viime viikonloppuna, lauantaina iltapäivällä pienemmille lapsille (6-10 vuotiaat) oli suunnistukseen liittyvää toimintaa. Opeteltiin leikin lomassa karttamerkkejä, suunnistusvarusteista, köysiradalla pusikoissa kulkemista ja leikittiin liikunnallisia leikkejä. Vanhemmat saivat olla lapsen seurana. Välipalan jälkeen saatiin oikeat suunnistuskartat tutkittavaksi ja päästiin ohjaajan kanssa kiertämään rastireittiä.

Samaan aikaan nuoret (11-15 vuotiaat) saivat teoriaopetusta ja sen jälkeen heillä oli rastinotto harjoitus läheisessä metsässä.

Pienempien leirin päätyttyä näyttävään palkintojen jakoon, nuoret jäivät vielä jatkamaan leiriä. Heidän kanssaan ohjelmassa oli lihaskunto- ja kehonhuoltoharjoittelua, ruokailut ja päivän päätteeksi hämärän laskeutuessa yösuunnistusharjoitus.

Keli tapahtuman aikana oli alun pienen vesisateen jälkeen aivan loistava. Yösuunnistusharjoituksen alkaessa oli ihanan lämmin. Mä hölkkäilin metsään yhdelle rastille odottelemaan nuoria ohjaajiensa kanssa. Päivän hälinän jälkeen hämärässä, lämpöisessä ja niin hiljaisessa metsässä pysähtyminen oli huikean rauhoittava hetki. Linnut lauloivat, ei ollut tuulen virettäkään, ympärillä oli kaunis luonto ja lähellä odotti rastilippu löytäjäänsä. Olin helpottunut miten hyvin päivä oli mennyt ja onnellinen että olin juuri tässä, juuri tällä hetkellä.

Puiden lomasta alkoi vilahdella otsalamppujen valot ja rauhallinen puheensorina lähestyi. 

Luvassa oli löytämisen riemua :)

Viikonlopun karttoja.

Nuorten ja osan ohjaajien kanssa jatkettiin ohuilla patjoilla salin lattialla nukkumisen jälkeen seuraavana päivänä suunnistuksen lähtöharjoittelulla, suunnan ottoa ja tarkkaa kartan lukemista. Oli ilo seurata heidän intoaan, jaksamistaan ja onnistumistaan metsässä.

Kuulemani palautteen mukaan suunnistuskipinä syttyi useammassa lapsessa. Toivonkin näkeväni heitä kesän iltarasteilla ja tulevina vuosina uusilla leireillä ja kisoissa.

YK-V:n iltarastikausi alkaa huhtikuun 26.pv. Osallistuminen lapsen kanssa rastireitille ei maksa mitään. Vaativimmille radoille karttamaksu on 5€ tai EPSU:n kortilla 55€ koko kausi kaikilla Etelä-Pohjanmaan seurojen iltarasteilla.

Opastusta ja ohjausta saat kysymällä keneltä vain iltarastipaikalla. 

Viikonlopun jäljiltä olin todella väsynyt. Ulkoilmamyrkytys oli lähellä ;)
Vielä pitäisi kirjoittaa raportti tapahtumasta, luetuttaa se arvioitsijoilla ja toivoa että hyväksytyn saan.
Opiskeluihin liittyen jäljellä enää toimintasuunnitelman tekeminen yrittäjyydestä. Sen koen haasteellisimmaksi osioksi ja siksi se kai onkin jäänyt viimeiseksi. Kunhan tästä tokenen, hyppään toivottavasti hyvillä ideoilla sen kimppuun.

~Eija~

Mitä kehonkoostumusmittaus kertoo mun kropasta?

Mulla oli tällä viikolla taas antoisa viikko Kuortaneen Urheiluopistolla lähijaksopäivillä. On se niin oma maailmansa hurauttaa Kuortaneelle ja yrittää imeä kaikki se energisyys ja liikunnan ilo itseensä ja tätä kautta muillekin jaettavaksi. Ryhmämme on aivan huippu, opettajat ovat huippuja ja ympäristö aivan huippu!

Tällä viikolla kävimme läpi muun muassa kehonkoostumusmittauksen periaatteita.

Kehonkoostumusmittauksessa arvioidaan kehon rasvojen, lihaskudoksen ja lihastasapainon jakaumaa sekä aineenvaihduntaa. Tämän vuoksi kehonkoostumusmittaus kertookin paljon enemmän kuin pelkkä puntari käynti.  Monet seuraavat omaa aamupainoaan ennen aamupalaa, Kehonkoostumusmittauksessakin on merkitystä mihin vuorokauden aikaan mittaus tehdään ja mitä olet tehnyt parina viime päivänä. Tämän vuoksi on tärkeää ja hyödyllistä pyrkiä tekemään seuranta mittaukset aina mahdollisimman samanlaisissa olosuhteissa.

Laitteita on hurjan monen merkkisiä ja mallisia. On tietokone ohjelmoituja, puntarin kokoisia joissa mittaus kohdat tulevat käsiin ja jalkapohjiin tai pelkkiä jalkapohjien tai käsien kautta mittaavia laitteita. Seuranta mittaukset on suositeltavaa tehdä aina samalla laitteella ja tällöin seurantakin on luotettavampi.

 Mikä tahansa laite sitten onkin, on aina kuitenkin muistettava, että mittaus on arvio! Absoluuttisen totuuden meidän kehosta saa jos kroppa pistettäisiin konkreettisesti paloiksi, huh. 

Mittauksesta saadut tulokset numeroin ja havainnollistavin kuvin.

 Me olimme tehneet kehonkoostumusmittauksen Kuortaneella 27.8.2015 (hui kun aika on mennyt nopeaa!). Laitteena oli Tanita MC-180MA. Tällä viikolla teimme saman mittauksen, samalla laitteella, suurin piirtein samaan vuorokauden aikaan. 

 Ensimmäisena kiinnitin huomiota, että painoa on tullut kilo lisää! Olenhan tämän huomannut omallakin normi puntarilla ja nyt olikin syytä tarkastella lähemmin onko tämä hyvää vai huonoa painonnousua. 

Tulokset kuitenkin osoittivat, että paino oli noussut kasvaneesta lihasmassasta, JEE :D Mä en ole tietoisesti lihasmassaa kasvattanut, enkä sitä tule tulevaisuudessakaan tekemään, en käy kuntosalilla säännöllisesti, mutta heilun kahvakuulan kanssa ja teen toiminnallisia ja kehonpainoharjoittelua. Ja näillä eväillä lihasmassa oli kasvanut 7 ja puolessa kuukaudessa lähes kaksi kiloa! Rasvaprosentti oli pienentynyt puolellatoista kilolla ja mm. veden juonnin opettelu oli nostanut kokonaisvesimäärää kropassa vajaalla puolellatoista kilolla. Ei paha ollenkaan ja näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin.

 Mulla ja Marjutilla on myös kehonkoostumuspuntari, jota on helppo kuljettaa mukana, kun menemme asiakkaita tapaamaan. Meidän oma on Tanita BC-601. Tässä mallissa on kuusi mittauskohtaa: kaksi käsissä ja kaksi jalkapohjissa. Tulokset kirjaamme manuaalisesti ja asiakas saa aina palautteen tuloksista.

 Nyt olikin hyvä tilaisuus verrata kahden saman merkkisen mutta eri mallisen mittarin tuloksia. 

Tuloksissa oli pientä heittoa. Meidän puntarilla esimerkiksi olin 300g painavampi, rasvaprosentti yhden korkeampi ja lihasmassaa oli kaksi kiloa vähemmän. No tutkin viime syyskuussa omalla puntarilla tehtyjä omia mittauksiani ja kas kummaa, kehitys oli suurin piirtein samanlainen kuin Kuortaneellakin mitatulla laitteella. Näin tulikin osoitettua, että on tärkeää seurata kehitystä sillä samalla laitteella ja suhtautua kriittisesti eri laitteilla saatujen tulosten vertailuun. Tärkeintä on seurata sitä omaa kehittymistä ja hyödyntää saadut tulokset omissa valinnoissaan.

Neljääkymppiä kohti juoksevan rouvan sisäinen ikä 21 vuotta :D!

Jos kehonkoostumusmittaus kiinnostaa, laita viestiä ja sovitaan mittauksia (10€ kerta).

Jos haluat oman kannustajan, tutummin personal trainerin, ota silloinkin yhteyttä.

Allekirjoittaneella mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita toukokuussa :D

->  metwotraining@gmail.com 

~Eija~

Ladulla ja tietokoneella

Hiljaiseksi vetää blogissa, vaikka muuten onkin täysi rähinä päällä :D
Kahtena viime viikonloppuna rykäisin muutamat hiihtosuunnistuslenkit. Kelit olivat kohdillaan ja lunta riittävästi. Ekana viikonloppuna hiihtokin sujui, mutta jälkimmäisenä merkillinen voimattomuus koko kropassa. Vaikea tunnustaa itselle, mutta voimattomuus taisi johtua ihan väsymyksestä.
Lasten hiihtoloma viikko sisälsi paljon aktiviteetteja mullakin ja kolme yövuoroa ennen lenkkejä saattoivat vaikuttaa ratkaisevana niittinä koko kropan kipsiin. Mutta mukavaa oli ja kaikki rastit löytyi :)!

Enpä tiedä, mutta saattaapi olla, että sukset jäivät nyt kesätauolle. Kovin on keväiset kelit ja tuo valon määrä on jotain niin mahtavaa. Jos vielä hiihtelemään mielii, pitäisi ladulle ehtiä heti aamupäivästä, kun yön jäljiltä pakkanen on kovettanut latupohjat. Mulla ei kyllä aamupäivälenkkeihin ole lähipäivinä mahdollisuutta, valitettavasti. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla ladut ovat jo melko sohjoiset, eikä ehkä sitä mielekkäintä menoa tarjoasi. Tämän talven hiihtokilometrit jäivät 300 tietämille. Ja kaikki täälä omilla "kotilumilla", sillä en ole Lappiin tms talvilomallani päässyt lipsuttelemaan.

Mä olen niin kevät tyyppi, että toisaalta olen valmis jo vastaanottamaan sulan maan, muuttolinnut ja krookukset ;) (kesälenkkareista puhumattakaan!!)

Viikonlopun saalista :)

 Liikunta-alan opiskelut Kuortaneella edistyy hyvää vauhtia, mutta kuten etukäteen oli ennustettavissa, on tämä maaliskuu ja huhtikuu todella kiireiset. Neljästä suoritettavasta osiosta Liikkumaan ohjaamisen raportti on parhaillaan vihdoin arvioitsijoilla luettavana ja Yksilöllinen liikunnanohjaus lähtee arvioitsijoille ihan näillä näppäimillä. Sitä vaan haluaa viimeiseen asti viilata sitä omaa tuotostaan ja joka lukukerralla löytää jotain korjattavaa tai lisättävää. Melko sokeaksi ja sanattomaksi sitä tulee loppu vaiheessa omalle tekstille. Nyt vaan sormet ristissä toivon, että hyväksytyn arvosanan saan.

Vihdoin valmis :D

Kolmas työn alla oleva opiskeluihin liittyvä osio on Liikunnan ammattilaisen toimiminen. Mun osalta se tarkoittaa suunnistusleirin järjestämistä lapsille ja nuorille yhteistyössä suunnistusseurani kanssa. H-hetki on huhtikuussa ja ennen sitä on vielä vaikka mitä tekemistä. Nyt mainokset on laitettu eteenpäin ja ilmoittautumisia on alkanut tipahdella. Mukavaa puuhaa ja lasten kanssa on aina niin mielenkiintoista touhata ja palaute on suoraa. Tavoitteet ovat siis korkealla ja onneksi tukena on asiansa osaavat seurakaverit :)

Lasten suunnistusiltapäivän ja nuorten leirin mainokset.

Ensi viikolla taas Kuortaneelle lähiopiskelupäivien annista nauttimaan, ihanaa!
Uskomattoman nopeasti tämä aika menee. Jäljellä on enää kolme lähijaksoa...

Nautinnollisia orastavan kevään päiviä kaikille :D!

~Eija~

Lähiopiskelupäivä Kuortaneella

Liikunta-alan ammattitutkinto -opiskelut etenee hurjaa vauhtia. Lähijakso päivistä Kuortaneella yli puolet on jo käyty ja jäljellä on enää neljä jaksoa. Neljästä opintokokonaisuudesta ensimmäinen, liikkumaan ohjaaminen on käytännön puolesta suoritettu, mutta raportin kirjoittaminen vielä loppu silausta vaille valmis. Yksilöllinen liikunnan ohjaus osio on työn alla ja kaksi muuta osiota melko lähtöpisteessä. Joo, voi kuulostaa stressaavalta tilanteelta, mutta meillä on kuitenkin aikaa suorittaa osiot tämän vuoden loppuun mennessä. Onneksi. Huh, jo kuulostaa paremmalta :) 

Tällä viikolla oli vuoden ensimmäiset lähiopiskelupäivät. Näitä päiviä aina odottaa, koska milloinkaan ei sieltä kotiin palaa tyhjin käsin tai kivuttomin lihaksin, sen verran hyvää ja monipuolista treeniä aina on ohjelmassa.

Nyt pääsette mukaan miltä mun Kuortane päivä tänään piti sisällään :)

 Kello herätti kotona aamulla klo.06.45. Poikkeuksellisesti tällä viikolla en yöpynyt Kuortaneella, koska mulla oli kotipuolessa iltaisin jumppien ohjaamista. Joten aamulla auton ratin taakse ja 40 minuuttia ajoa hyvässä kelissä Kuortaneelle.

Pakkasta "sopivasti" -25 astetta ja eilen satanut pehmeä lumikerros koristeli puut, pensaat ja maiseman kauniiksi. Rapea keli etten sanoisi. Aamupalalla koko ryhmämme kokoontui totutusti samaan pöytään. 

 Ensimmäiset puolitoista tuntia meillä oli luistelua, JEE :D

Perusluistelutekniikkaa, eteen ja taaksepäin, jarrutuksia, sirklausta ja lopussa tietysti pikku kisailua. Syke nousi, hiki tuli ja kropassa tuntui. Joillakin ryhmäläisistä oli viime luistelu kerrasta vuosia, useita useita vuosia, mutta niin vaan kaikki mennä viipotti lopussa. Aikuistenkin todella kuuluisi käydä luistelemassa, sillä se on todella kivaa :)

 Aamuluistelun jälkeen jäähallilta siirryimme viereisen Kuortanehallin luentotiloihin. Aiheena oli liikkujan ravitsemus. Ihana istua rauhassa vähän aikaa. Jälleen kerran mielenkiintoisesta aiheesta mielenkiintoisia näkökulmia ja perusteluita. Ravinto on loppu viimein aika simppeli juttu, mutta halutessaan siitä voi tehdä hyvin monimutkaisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan palapelin palan.

 Tässä vaiheessa aamupalasta on jo kulunut melkein kolme tuntia ja nälkä alkaa haittaamaan keskittymistä, joten välipala patukan kaivelin laukusta.

 Vihdoin ennen puoltapäivää toppavaatteet taas niskaan ja siirtymätaipaleelle kohti Kuortaneen Urheiluopiston hotellirakennusta, jossa on myös ravintola. Päästiin syömään :)

Ruokailun jälkeen siirryttiin palloiluhalliin. Luvassa oli chiball näytetunti.

Suomen ChiBall kotisivuilla kerrotaan näin -> "ChiBall on kokonaisvaltainen harjoitusohjelma, jonka perusta on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. ChiBall yhdistää ainutlaatuisella tavalla väri- ja aromaterapian sekä kuuden eri lajien ja menetelmien vaikutukset: TaiJi/Qi gong, Chiball tanssi, Jooga Pilates, Feldenkrais-menetelmä ja syvärentoutus."

Pehmeä ChiBall-pallo lapaluiden alla ja rintakehä rennoksi.

Mulle tämä oli aivan uusi juttu. Pilatesta olen joskus kokeillut, mutta muut tällaiset rauhallisen mielen ja kehon yhdistämiset ovat vieraita. Mielenkiinnolla lötkö pallon otin käteeni ja sain sen täyttymään ja tappi kiinni. Valitsin muitta mutkitta keltaisen pallon, joka kuvastaa loppu kesää/alku syksyä ja tuoksu oli sitruunaruoho. Kertoo kuulemma jotain musta, hmmm ->

"Tuoksu ja väri edustavat maan elementtiä ja myöhäiskesää. Keltainen on auringon ja elinvoimaisuuden väri. Se vahvistaa ja hoitaa hermostoa sekä mieltä ja auttaa herättämään inspiraation. Keltainen auttaa luottamaan elämään, lisää itsekunnioitusta ja päättäväisyyttä. Sitruunaruoholla on virkistävä, puhdistava ja stimuloiva vaikutus kehoon. Sitruunapallo kohottaa mieltä ja auttaa keskittymään. Keltainen väri vastaa solar plexus chakraa."

Tunti oli mielenkiintoinen ja ihanan rentouttava. Rauhallinen musiikki, sopivasti vaihtuva rytmi liikkeissä ja uudenlaiset venyttelyt nosti esiin kireitä ja kipeitä lihaksia. Liian harvoin tulee tehtyä näin rauhallisesti ja rauhallisella mielellä kehonhuoltoa. Aina on muka kiire. Voin suositella kaikkia kokeilemaan eri rentoutus, venyttely tms lajeja ja etsimään juuri sen oman tapansa kehonhuoltoon ja rauhoittumiseen. 

Sitruunaruoholta tuoksuva ChiBall-pallo.

Mieli ja kroppa rauhoittuneena siirryttiin urheiluhalliin temppuilemaan :)

 Lämmittelynä juoksua, eri tavoin kävelyä, pomppimista ja pyörimistä. 

Sen jälkeen jatkettiin mm kuperkeikkoja, päälläseisontaa, käsilläseisontaa, hyppelyjä, pallottelua ja pyramideja. 

Ranteet oli kovilla, mutta kyllä minä niin itseni iloiseksi sain, kun ensimmäistä kertaa onnistui oikealla tekniikalla päälläseisontakin :) Tätähän pitää tietysti kotonakin treenailla että pääsee sitten joskus puhtaasti käsilläseisontaankin. 

Oli taas niin mukavat päivät ja pääsyylliset tähän ovat ihanat opiskelukaverit. Tietysti hyvät opettajat ja asialliset puitteet Kuortaneella mahdollistavat että meillä on niin hauskaa :)

Kotiin lähdin iloisena, sopivasti lihaskipua kropassa, tyytyväisenä ja hiukan haikealla fiiliksellä kuten aina lähijaksopäivien jälkeen. Onneksi seuraava jakso on jo kolmen viikon päästä. Sitä ennen pitää taas saada muutama askel osioita eteenpäin.

~Eija~

Eijan vuosi 2015 pähkinänkuoressa

Vuosi 2015 eletty, koettu ja muistoihin säilötty munkin osalta. Ei hullumpi vuosi ollenkaan!

Omia henkilökohtaisia urheilullisia tähtihetkiä olivat muun muassa:

• Huhtikuussa elämäni ensimmäinen osallistuminen Karhuviestiin Porissa. Itsellä oli lyhyt kolmas osuus. Aivan hyvä suoritus ja joukkueella huippu suoritus -> työpaikkajoukkue sarjassa voitto :D
• Toukokuussa Tukholma maratonilla mahtava fiilis ja voimat riitti hyvin maaliin asti aivan karmeassa kelissä! Ja tulipa samalla oma uusi ennätys :) 

Tukholma maratonin vuoden 2015 mitali :)

• Kesäkuussa Paimiossa Venlojen viestin aloitusosuus ja vajaan vuorokauden päästä vielä Jukolan viestissä ankkuriosuudelle. Voimat ja sisu riitti kelpo suorituksella maaliin asti murtuneesta sormesta ja nyrjähtäneestä nilkasta huolimatta :)

Jukolanviestin 2015 lähtö.

• Perinteinen juhannusajelu sai uuden käsitteen, kun kahden ystäväni kanssa poljimme juhannusyössä 126km. Meille mummopyöräilijöille huippu reissu :) Eikä muuten jäänyt viimeiseksi!

Mun pyöräilykaverini ja mä pellossa :)

• Heinäkuussa Ylistarossa ensimmäistä kertaa mukana seikkailukisa Multisportissa. Triomme veti hyvin hymyssä suin maaliin asti :) Kisaraporttiin pääset tästä.

Multisport 2015, melonta osuudelta tulossa.

• Elokuussa Helsinki maratonilla jälleen oma ennätysaika. Juoksutunnelmia voi lukea täältä. 

HCM 2015 paita ja mitali ja kengät joilla maratonin juoksin.

• Syyskuussa Jurvassa juoksin ensimmäisen polkujuoksukisani. Tähän tahdon keskittyä tulevaisuudessa enemmänkin. Kisaraportti löytyy täältä.
• Loppu vuonna julkaistiin jälleen Etelä-Pohjanmaan "Enskan-lista", jossa on laskettu pisteitä osallistumisesta ja pärjäämisestä suunnistuksen aluemestaruuskisoissa. Mulle napsahti naiset 35 sarjassa kärkisija. Voiton avaimet piili siinä, että osallistuin ahkerasti niin moneen kisaan kuin mahdollista. Kannatti :)

Muun muassa hiihtosuunnistus kisoista kultaa kotiin :)

Viime vuoteen mahtui myös tähtihetkiä tulevalle liikunta-alan ammattilaiselle. 

Kahvakuula ohjausta olen tehnyt jo kohta kaksi vuotta ja mielenkiintoa oli kehittää itseään eteenpäin. 

Yhteistyö Marjutin kanssa pääsi todenteolla käyntiin toukokuussa, kun osallistuimme Vantaan Extremerunille. Yhdessä lähdimme ja yhdessä maaliin tulimme. Hurjan hauska reissu ja ihan parasta ystävän kanssa, Mutta myös "painajaismaisin" kokemus ikinä mulle oli Vantaanjoen iljettävä ylitys 4 kertaa! Se haju ei lähtenyt vaatteista kahdenkaan pesun jälkeen. Hyi kauhiaa! Selvisin kuitenkin, kiitos ystävän tsemppauksen :)

Vantaan extremerunilla ennen lähtöä :)

Tällä reissulla saimme rauhassa ideoida ja antaa haaveille siivet. Kantavaksi teemaksi tuli kahvakuula ja sen ympärille rakentuvat kurssit ja erikoisemmat treenit. Metraining sai alkunsa. Elokuussa olikin sitten jo ensimmäinen tekniikkakurssi totta. Ideoita on pöytälaatikossa vielä vaikka kuinka :)

Kesäkuun alussa olin pääsykokeissa Kuortaneen Urheiluopistolla liikunta-alan ammattitutkinto linjalle. Seuraavalla viikolla jo tuli ilmoitus opiskelijaksi hyväksymisestä. Suin päin en kouluun sännännyt vaan hyväksymisen jälkeen mietin ja juttelin asiasta vielä kaksi viikkoa. Lopulta päätin ottaa härkää sarvista ja lähteä opiskelemaan. Katunut en ole, vaikka sanotaanko näin, että vapaa-ajan ongelmia ei tällä hetkellä todellakaan ole. Tämän vuoden loppuun asti on aikaa tutkinnon osat suorittaa, joten rauhassa hyvä tulee :)

Maailmalle pienistä, itselle merkityksellisistä asioista koostuu onnistunut mennyt vuosi. Paljon tuli tehtyä ja paljon vielä olisi voinut tehdä. Kaikessa en onnistunut, mutta aika monessa onnistuin. 

Hyvillä mielin ja ladatuilla akuilla uusi vuosi aloitettu!

~Eija~