Onhan se niin, että suunnistus on mun lemppari urheilua ihan ehdottomasti. Näin kesäkaudella useamman kerran viikossa lähden kartan kanssa metsään. Näin vanhemmalla iälläkin huomaa kehittyvänsä ja rastin löytämisen ilo on niin palkitsevaa. Ja tässä lajissa on omat ikäsarjansa, joten kisoissa kisaan oikeasti saman ikäisten kanssa. Kisoissa on tullut oltuakin ja lyhyesti niistä seuraavaksi.
Toukokuun SM-keskimatka ansaitsisi ihan oman postauksen, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa. Olen todennäköisesti ollut metsässä, kun olisi pitänyt kirjoittaa... 😄
SM-keskimatka tosiaan kisattiin toukokuun loppu puolella Outokummussa. Pitkään pompottelin vaihtoja osallistuako tuonne vai Nuts Karhunkierrokselle. Suunnistus veti pisimmän korren tänä vuonna ja hyvä näin. En hirveästi stressannut majoituksen tai matkaseuran suhteen ja vasta kisaviikolla yllättäen järjestyi sekä edullinen majoitus että kyyti. Rasti-Kurikan porukassa oli tilaa yhdelle ja tämä porukkahan on mulle tosi tuttua, kun oon mm viime syksynä ollut 25Manna reissulla heidän kanssaan. Iso kiitos heille, sillä mut otettiin jälleen ihanasti porukkaan ❤️
 |
| Iloinen minä. |
SM-kisat oli kaksipäiväiset; lauantaina karsinnat ja sunnuntaina finaalit. Yleensä meidän ikäsarjalla ei ole karsintaa, vaan kaikki pääsee finaaliin (meitä on niin vähän), mutta tänä vuonna oli toisin. Meidän sarjassa oli joku 60 ja karsinnassa piti olla oman ryhmän 26 parhaan joukossa, että pääsee finaaliin.
Karsinta meni aivan hyvin kolmanneksi viimeisen rastin ympärillä pörräämistä lukuunottamatta. Olin silti ryhmäni kuudes (muistaakseni) ja kokonaistuloksissa 13., joten tavoite finaaliin oli saavutettu.
Finaalin lähdössä jännitti. Halusin onnistua, sillä tänä keväänä tuli mun suunnistus"uraani" 40 vuotta täyteen. Isä kannusti kotona ja neuvoi ottamaan tarkasti, juoksuvauhti kyllä riittää.
Ensimmäiselle rastille tuli pieni koukku. Tunnistin epävarmuuteni ja komensin itseäni rauhoittumaan ja keskittymään. Taisin ääneen sanoa; anna mennä, sä osaat tämän. Ja mä osasin! Suunnistus lähti sujumaan. Maasto oli aivan upeaa isoine jyrkänteineen. Karttaa oli hyvä lukea ja jaksoin juosta suunnistuksen kärsimättä.
D45 sarjassa sijoituksena 10.!!
Olin niin iloinen, sillä kymppisakkiin tiesin pystyväni, kun kaikki osuu kohdilleen. Kärkeen, entiselle Suomen maajoukkuesuunnistajalle hävisin 5 minuuttia, mutta se ei haittaa.
Ikäsarjani kymppijoukossa, se on jotain!!
 |
| RasKun porukan kanssa karsintapäivän iltalenkillä. |
SM-kisojen jälkeen oli seuramme AM-kisojen järjestelyjä lähtöpäällikkönä. Ympärillä mulla oli raudan kovat soturit ja hoidettiin homma tyylillä kotiin. Heti seuraavalla viikolla samoilla rasteilla iltarastien pito Ninnin ja Sarin kanssa. Nekin kunnialla hoidettiin, vaikka välillä tuli pitkää päivää.
 |
| Upeaa on Ylistarossakin. |
No sitten kesäkuun alussa, viikko ennen juhannusta on suunnistajien vuoden kohokohta Venlojen ja Jukolan viestit, tänä vuonna Mikkelissä. Samalle viikonlopulle osui tämän kesän toistaiseksi ainoat hellepäivät ☀️
Halusin haastaa itseäni ja päädyin suunnistamaan yhteensä neljä osuutta, kaksi venloissa ja kaksi Jukolassa. Useampana vuonna oon suunnistanut kolme osuutta (yksi Venla ja kaksi jukolaa), mutta oma ennätys oli nyt kiikarissa. Kestävyyskuntoni on ehkä elämäni paras juuri nyt, joten nyt jos koskaan.
Eka oma osuus oli Venloissa Ykv 1 joukkueen toinen osuus, toinen Venloissa Ykv 2 joukkueen ankkuri. Kolmas osuus oli Jukolassa HI-TEAM:n toinen osuus ja vielä Jukolassa Ykv 2 joukkueen ankkuriosuus aamun yhteislähdössä.
Kaikki osuudet hyväksytysti vaihtoon ja maaliin ja sain joka osuudella nostettua sijoja. Isoilta virheiltä vältyin, mutta joka osuudella tuli jokin pieni pyörähdys, jukolaosuuksilla isoimmat, kun kakkos osuudella pyörin tiheikössä ja ankkuriosuudella vedettiin letkassa väärään mäkeen. Jukolan ankkuriosuus oli kaikista rankin helteen vuoksi ja tietysti myös siksi, että alla oli jo kivasti kilometrejä ja vain pätkä nukuttua yötä.
 |
| Venloja ja jukolaa. |
Tuo HI-TEAM oli mulle entuudestaan aivan tuikituntemattomien miesten porukka. Suunnistajapankista heidät valitsin ja tarjosin itseäni toiselle osuudelle. Olivat googlettaneet mut ja onneksi urheilutulokset puhuivat puolestani ja sain paikan. Itsekin tsekkasin, että mitä nimelläni googlettamalla löytyy 😀
 |
| Kruunupäässä jukolan kakkos osuudelle. |
Venloissa ja Jukolassa matkaa linnuntietä tuli 40,9km ja todellinen Kuljettu matka oli 50,9km. Nousumetrejä upeassa jyrkänteiden ja käyrien, sekä tiheikköjen, risukkkojen ja järvien maastossa tuli yli 1800. Oli äärettömän hyvä viikonloppu ja mä sain tehdä sitä mitä niin rakastan, suunnistaa ❤️
~Eija~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti