Maisemareittiä metsässä

Ensi viikonloppuna Seinäjoella järjestetään Inov-8 Trail Running -polkujuoksutapahtuma ensimmäisen kerran. Reitti vaihtoehtoina ovat 10km ja 21km. Järjestäjät ovat luvanneet poluilla Seinäjoen ja Ilmajoen väliset parhaat nähtävyydet. Pääosin luvassa kapeita polkuja ja parit pätkät leveämpää elämysreitin uraa. Kesän sateet ovat täyttäneet lammet ja ojat eikä poluilta tule selviytymään ilman märkiä sukkia. Paikka paikoin pahimpiin kosteikkoihin  ovat järjestäjät laittaneet uusia pitkospuita.

Kallioilla todella liukasta. Kerran onnistuin kaatumaankin.

Mä olen menossa fiilistelemään 21 kilometrin verran :)
Mielenkiinnolla odotan kuinka paljon uusi tapahtuma on porukkaa saanut liikkeelle ja erityisesti kolmen iloisen juoksuryhmäläiseni ensimmäistä polkujuoksutapahtumaa jännitän positiivisella mielellä. Ovat treenanneet tätä tapahtumaa varten koko kesän ja jos vain kaikki osauu nappiin, jokainen tulee suoriutumaan hienosti!

Sammalmättäitä ja sieniä, joista jälkimmäisistä en ymmärrä mitään.

Mä tykkään juosta hiekkateillä, poluilla, pelloilla, metsässä ja pitkospuilla. Vauhti tippuu, mutta kroppa saa aivan toisenlaista ärsykettä ja lihakset tekevät töitä tehokkaammin. Metsä ympäristönä antaa positiivista virtaa ja jos hetkeksi pystyy katseen irrottamaan maasta, näkee ympärillä paljon enemmän kuin maantienvarren roskat ja ohikiitävät autot.

Metsässä on todella märkää!

Mä kävin alkuviikosta testaamassa miltä meno tuntuu. Reidet ovat melko hyvin palautuneet vajaan kahden viikon takaisesta maratonista. Alkumatkasta purtsi jalan alla oli ihan kuin millä tahansa lenkillä. Heti epätasaiselle polulle siirryttäessä oikean jalan ulkosyrjään sattui sähköiskumaisesti. Se sattui joka askeleella, kun jalan alla oli jotain epätasaista tai se meni vinoon. Tämä sama kipu oli tuntunut viime viikolla maratonin jälkeisellä tunnustelu lenkillä tasaisella hiekkatiellä. Kävellessä se ei ollut tuntunut yhtään. Nyt joutui tarkasti asettelemaan jalkaa juurakoissa ja liukkailla kallioilla. Hiki tuli pintaan ja ärtymys, koska ilmoittautumisen polkujuoksutapahtumaan olin jo laittanut... Päätin kuitenkin jatkaa lenkkiä ja tunnustella pystyykö juoksua yhtään rentouttamaan.

Välillä helppoa leveää paanaa!

Välillä oli purtsi osuutta ja silloin pystyi ottamaan rennompaa askelta, eikä kipua silloin tullut yhtään. Metsän puolella oli keskityttävä enemmän, mutta onnekseni kipu hiukan helpotti loppu lenkkiä kohti. Juoksenneltua tuli vajaa 8km. Pakostakin pistää miettimään, kuinka sillä jalalla viikonloppuna juostaan ilman ettei mitään lisävahinkoa tule... Todennäköisesti askelluksestani johtuen jalan ulkosyrjä on ottanut siipeensä reilun 42 kilometrin asfalttijuoksusta. Järkevintä olisi antaa lepoa ja sopivaa liikkuvuutta, mutta mutta... Katsotaan nyt miten käy.

Muuten viikolla olen liikuttanut kahvakuulaa, pyöräillyt ja tyttären kanssa nautittu kauniista elokuun päivästä pienellä kävelylenkillä. Hyötyliikuntakertoja unohtamatta!

Polkujuoksutapahtumaan pystyy ilmoittautumaan vielä paikanpäälläkin, joten jos mielenkiintosi heräsi, lähde rohkasti vain mukaan! Täältä löytyy lisää infoa.

Minä ja tytär 5 vee <3

~Eija~

p.s. En ole yhteistyössä tapahtuman järjestäjien kanssa enkä hyödy tästä tapahtuman "mainostamisesta" rahallisesti tms, vaan ihan omana itsenäni kannustan lähtemään mukaan ja kokemaan polkujen tunnelman :D!