Äitienpäivä

Eilen pyöräilin töihin ja juoksin kotiin. Tänään juoksin töihin ja pyöräilin kotiin. Työmatka on metsän kautta vajaa 14 kilometriä ja pikitietä kilometrin vähemmän. Lumien sulettua metsäreitti on  useinmiten valintani, myös tänä viikonloppuna. Sunnuntai illan vesisateessa kotiin päin kuran loiskeessa polkiessa toki mietin, olisiko toista reittiä pitkin ollut järkevämpää. No ei, pyörä oli joka tapauksessa pestävä, vaatteet heitettävä pyykkiin ja mua odotti sauna.

Työpäivän lisäksi tänään oli Äitienpäivä.

Tämä olikin mun 13 Äitienpäivä äitinä.

Vuosiin on mahtunut monenlaista, ilosta suruun ja kaikki mahdolliset värit siltä väliltä. Parasta on olla kolmelle ainutlaatuiselle ihmiselle se yksi ja ainoa. Aina ei tehtävässään onnistu, mutta onneksi ei tarvitsekaan olla täydellinen ja virheetön. Lasten kasvaessa on pystynyt jo asioista keskustelemaan ja opimme toisistamme valtavasti ja ihan huomaamatta. Toivon lasten osaavan haaveilla, toteuttaa unelmia ja olemaan armollinen itselleen. Rikkautta on olla oma itsensä, hyväksyä oma ja toisten erilaisuus sekä tietää että äiti rakastaa.

Metsän läpi töihin ja kotiin.

Omaa äitiäni en tänään ehtinyt nähdä, mutta onneksi äitiä voi muistaa ja halata ihan jokaisena vuoden päivänä. Viikko sitten olimme vappubrunssilla omalla laavulla ja viestitellä ja soitella voimme koska vaan. Äidiltä olen oppinut sosiaalisuutta, omien unelmien arvostamista ja kaikenlaista pohdintaa. Äitini tykkää kirjoittaa paljon ja niin tykkään minäkin, vaikka enää ei vuosiin ole tullut päiväkirjaa kirjoitettua. Meissä on paljon samaa, muun muassa luonteenpiirteissä, mutta myös paljon omaa persoonaa. Monista asioista olemme samaa mieltä, mutta mielipide ja kokemus erojakin on. On rikkaus ja onni voida keskustella äidin kanssa hyvin erilaisistakin asioista ja arvostan sitä. Tiedän, että olen hyväksytty kaikkine mielipiteineni. Olet rakas äiti.

Lauantai illalla juosten kotiin.

Harmittiko olla Äitienpäivänä töissä? No ei, sillä tähän on meidän perhe tottunut. Sain tehtyä hyvät lenkit mennen ja tullen työmatkoilla ja lauantai illalla keli oli jotain aivan uskomatonta. Kyrkösjärven pinta oli peilityyni ja ilmassa tuoksui kevät. Rastaat lauloivat ja lokit kirkuivat. Mä sain kotiin päästyä heti kakkua ja sunnuntai aamulla pitkät unet. Ja nyt on edessä vapaat.

Sunnuntaina juosten töihin.

Sain tänä aamuna myös ihanat kortit jokaiselta lapseltani. Niissä oli paljon kukkia, jotka eivät lakastu koskaan. Sisällä oli henkilökohtaisia sanoja ja merkityksellisiä ajatuksia, jotka tuntuvat niin tärkeiltä. Kiitos lapset. Olette rakkaita.

Ihanaa päivää jokaiselle myös huomennakin!

~Eija~