Eilinen helteinen päivä Finntriathlonissa Joroisissa oli ikimuistoinen ja kokemisen arvoinen. Koskaan aiemmin en ole triathlon kisassa ollut, en huolta-kannustajan enkä kisaajan roolissa. Oli mielenkiintoista ja opin niin paljon uutta. Kaikki varusteet, säännöt, käytännöt, kokeneiden vinkit ja ylipäätänsä se mahtava tunnelma. Tuntui hassulta olla urheilijoiden joukossa, mutta en tuntenut ketään. No löytyihän sieltä kolme enemmän tai vähemmän tuttua kisaajaa ja tutustuin uusiin. Mahtavaa porukkaa ja tämäkin laji sallii kaiken ikäiset, kokoiset ja kuntoiset. Tykkään tällaisesta.
 |
| Uintiosuudella. |
Mun huollettava urheilija Ninni oli neljän vuoden tauon jälkeen triathlonin lähtöviivalla, mikä oli jo hieno saavutus, sillä elämä heittää välillä märkää rättiä naamalle. Nyt oli järkevä treeniohjelma nostanut kuntoa ja itseluottamusta. Ja Ninni veti niin hyvin!
Valvatuksen uimarannalla oli puolimatkan kisan startti ja 1,9km uintiosuus. Uimaan lähtö oli rullaava, 5 sekunnin välein pääsi kolme kilpailijaa veteen. Kisa-aika lähti kun ylitti lähtömaton. Vasempaan nilkkaan oli pitänyt kiinnittää ajanotto chip. Ninni pääsi veteen 11 minuuttia ensimmäisten lähtijöiden jälkeen.
Oli todella vaikea erottaa Ninniä uimareista ja Ninni pääsikin yllättämään haarukoitua aikaa aikaisemmin. Toki olin jo nousu väylän aidan vieressä, mutta kamera ei ollut valmis. Mutta hieno veto!
 |
| Pyöräosuudella. |
Sitten oli 94km pyöräosuus (oli tiedostetusti ylimittainen) joka poljettiin kolmena kierroksena. Tien varteen menin seuraamaan ja jälleen teki tiukkaa tunnistaa Ninni ajoissa ja kaksi kertaa Ninni vilahtikin ohi niin, että katselin ihan väärään suuntaan. Lopulta onnistuin huutamaan tsempit oikealle polkijalle ja otettua videota. Hurjaa vauhtia polkevat, huhuh.
 |
| Ja viimeisenä juoksu. |
Ninni tuli hyvissä voimin ja tyytyväisenä kisakeskukseen. Pyöräosuus oli mennyt odotusten mukaisesti hyvin. Energian ottamisessa oli ollut hiukan ongelmaa.
Viimeisenä oli juoksuosuus, puolimaraton paahteisessa asutusalueella. Lämpötila oli kivunnut +27. Monilla teki tiukkaa lämmön kanssa. Ninnilläkin tuntui, mutta säännöllinen viilennys, energian ja juoman ottaminen piti vauhdin suht tasaisena. Loppua kohden kasvoilla ilme parani ja tiesi että maaliin tullaan.
 |
| Jihuu, Onnittelut!! |
Ajassa 5:49:44 Ninni tuli maaliin!
Oon niin iloinen ja ylpeä ystävän suorituksesta!
Huoltaja-kannustajana tärkein rooli oli ennen starttia ja maaliin tulon jälkeen pitää silmällä että urheilija syö ja juo, saa rauhan tarkistaa tavarat, on käytettävissä ja antaa levon. Kisan aikana ei saanut olla omaa huoltoa, vaan kaikilla oli vain järjestäjien huolto. Joten kisan aikana mun rooli oli kannustusta, kuvausta ja väliaikojen huutamista. Kyllä mullakin oli hiki, kun poljin uimapaikalta kiertoreittiä kisakeskukseen tehden pienen pummin ja singahtelua juoksureitillä. Ehdin toki istuskella varjossa, syödä eväitäni ja join. Oli todella hieno kokemus ja voisin lähteä tähän hommaan toistekin.
Eilisen kisan jälkeen ajeltiin Kemiin yöksi ja tänään Äkäslompolon kautta koukaten olemme kohta Njurkulahdessa. Urjeilja ja huoltaja-kannustaja roolimme on vaihtuneet.
~Eija~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti