Valmiina vuoteen 2016 :)

Onkin kulunut jo tovi siitä kun olen viimeksi tänne kirjoittanut. Onneksi Eija päivittää blogiamme ahkerasti. Liikunnan saralla Eijalle tapahtuukin paljon ja hänellä riittää motivaatiota kurkottaa kohti uskomattomia tavoitteita. Minulla taas on ollut syksyn aikana ihan muut asiat mielessä ;)
Olemme kaksi naista niin erilaisia mutta kuitenkin niin samanlaisia.

                                                          Kuva otettu heinäkuussa 2015

Viime vuosi 2015 oli osaltani ainutlaatuinen. Liikunnallisesti pääsin tekemään asioita, joista en aiemmin olisi edes uskaltanut haaveilla. Ryhmäliikuntatunneilla olen käynyt paljon aina, mutta nyt siirryin harrastajasta ohjaajaksi. Ohjaajan työ onkin ollut mukavaa vastapainoa varsinaiselle päivätyölleni. Kahvakuulaohjaajana toimiminen on tällä hetkellä antoisa harrastus ja pitää osaltaan huolen siitä, että tulee itsekin liikuttua säännöllisesti. Kahvakuulatuntia ohjatessani ei ole mahdollisuutta miettiä mitään muita asioita ja se onkin erinomainen nollauskeino :) Suosittelen, että kokeilet! Toinen uskomaton asia oli personal trainer opintojen aloittaminen Tampereella Fitfarmilla. Minulla on omia asiakkaita, joiden onnistumisen ilo saa energiaa ja motivaatiota minullekin. On hienoa nähdä miten ruokavalio- ja liikuntasuunnitelmani tehoavat käytännössä. Asiakkaani ovat kaikki olleet hyvin motivituneita elämäntapamuutokseen ja heitä on ollut ilo ohjata :) Kiitos teille ihanat asiakkaat,työmme jatkuu vielä!

''

Muistoja kesän kahvakuulakurssin suunnitelusta

Ehkäpä kuitenkin tärkein saavutukseni vuodelle 2015 oli valmistumiseni Tampereen yliopistosta Terveystieteiden Maisteriksi. Olen aloittanut opinnot jo silloin kun nuorin lapseni oli vähän yli 1-vuotias. Opinnot veivät kaikkiaan 6 vuotta. Kuusi tärkeää, työlästä mutta todella antoisaa vuotta. Gradua tein kaksi vuotta, josta 10 kuukautta keräsin aineistoa. Kolmesta lapsestani kahdella on ollut vauvana koliikki ja kiinnostuinkin keräämään aineiston haastattelemalla koliikkivauvojen vanhempia. Kiinnostukseni kohdistui siihen millaisia tunteita äidit kokevat vauvan koliikin aikana ja millaisia kokemuksia vanhemmilla on kohtaamisista terveydenhuollossa vauvan koliikin aikana. Oli hienoa tavata vanhempia, jotka olivat halukkaita avaamaan ovensa tällaiselle tutkijalle ja kertomaan kokemuksistaan koliikista kärsivän vauvan vanhempina. Samalla sain tilaisuuden käydä läpi omia kokemuksiani kahden koliikkia itkevän vauvan äitinä. Keskustelut vanhempien kanssa kestivät pitkään ja olivat tunteellisia tapahtumia. Kiitos haastateltavilleni! Olette tärkeä osa opintojani ja ilman teitä en olisi valmistunut.

Syksy 2015 kuluikin sitten suurelta osin tietokoneen ääressä. Päätin, että saan gradun valmiiksi ennen Joulua ja onnistuin tavoitteessani. Monesta asiasta jouduin tinkimään gradun valmistumiseksi. Lähinnä omasta vapaa-ajastani eli liikunnasta, sillä kaikkeen ei aika riitä millään. Mutta nyt on kevät 2016 edessä ja Eijan kanssa jo suunnittelemme tulevaa. Mitähän kivaa sitä kevääksi keksii. Se on ainakin varmaa, että yhteistyömme jatkuu ja haluamme jatkossakin olla mukana asiakkaidemme hyvinvoinnissa. Tavoitteemme on saada mahdollisimman monta naista ja miestä innostumaan liikunnasta ja panostamaan omaan hyvinvointiin. Päämme on täynnä ideoita ja niistä parhaita jalostamme eteenpäin teidän ja meidän iloksi :) Eijan kanssa tulemme tekemään myös yhteisiä vapaa-ajan reissuja liikunnan parissa. Näist yksi on osallistuminen Extreme Runiin. Paikkakuntaa emme ole vielä päättäneet. Viime toukokuussa pulikoimme Vantaan joessa, pitäisikö tänä vuonna kokeilla jotain muuta?

           
                                                                        Marjut