lauantai 9. syyskuuta 2017

Suunnistusta pyöräillen ja rogaining-tyyliin

Flunssa on antanut hissuksiin periksi, mutta oletettavasti limaa nousee vielä pahimmassa tapauksessa pari viikkoa. Näin se vaan mulla menee. Mielialakin vetelee hiukan matalapaineessa menneitä muistellessa, mutta parhaani yritän pitää mukavaa menoa yllä. Näinpä mulle aukesi tällä viikolla mahdollisuus kokeilla pyöräsuunnistusta seuramme järjestämän alueen pyöräsuunnistus cupin yhteydessä. Kaikki tarvittavat varusteet löytyy ja pitkään olen jo haaveillut päästä kokeilemaan, mutta aina on ollut jotain muuta. Valittavina oli pitkä A-rata 15km, lyhyempi B-rata 10km ja pyörälle kuin pyörälle sopiva lyhyt C-rata 5km. Itselle tyypillisesti päätin lähteä pisimmälle ja tarvittaessa oli mahdollisuus tulla kolmannen kartan vaihdon kohdassa jo maaliin, jos siltä tuntuu.

Heti kärkeen luin karttaa hiukan väärin ja tein ihmeellisen koukun, mutta rasti löytyi. Pikku hiljaa se lähti siitä sujumaan ja kun samalla kartalla mentiin kolmeen kertaan ristiin rastiin, oppi jo kiertämään pahimmat hiekka hidasteet, hiekka montuilla kun pyörittiin. Enkä mä todellakaan kesken tullut pois, vaan loppuun asti pyörittelin ja tykkäsin :) 
Pyöräsuunnistus testattu!
Lauantaina sain isoveljeni lähtemään Kauhajoelle Karhurogaining-kisaan mun pariksi. Mun tiukan aikataulun vuoksi valitsimme 2 tunnin sarjan. Toinen vaihtoehto olisi ollut 3 tunnin sarja. Ensimmäisen kerran tähän lajiin tutustuin melkein vuosi sitten veljeni kanssa Peurungalla hyvällä menestyksellä. Rogainingista tykkään hirmuisesti. Se on kaverin kanssa mielenkiintoista reittisuunnittelua, monia mahdollisuuksia, tarvitaan juoksukuntoa ja suunnistustaitoa ja se ei ole voittaja joka on ensimmäisenä maalissa, vaan se joka kerää eniten pisteitä. 
Isoveljen kanssa reittisuunnittelua.
Meidän tyylillä; nuppineuloilla ja kilometrin välein solmutetulla langalla saatiin reilun 100 pisteen reitti suunniteltua ja loppuun pientä säätövaraa. Mahdollisimman paljon pyrimme hyödyntämään polkuja ja napata pari 9-pisteen rastiakin. 
Oma hapenottokyky hiukan takkusi loputtomasti irtoavan liman vuoksi eikä suunnistuskaan aivan nappiin mennyt. Luin karttaa välillä ihan väärin ja vaikka veli huikki, että kuvioraja meni jo, painelin mä vaan eteenpäin kuuntelematta. Onneksi siis en ollut metsäsä yksin, vaan oli kaveri pitämässä mut suunnassa. En tiedä, mutta en vaan saanut itseäni keskittymään kunnolla.
Rastihan se siinä :)
Mutta reittisuunnitelma piti ja rastit löytyivät, vaikka paria hiukan pyörähdettiin. Aikataulussa oltiin melko hyvin, mutta viimeinen 3-pisteen rasti jätettiin väliin. Oltaisiin se kyllä ehditty hakea, mutta veli tuumasi että kunto loppuu ja olisihan meillä saattanut tulla melko kiirus maaliin aikarajoissa.
Jolkotellaan kohti maalia.
Aikaa kului tunti ja 55 minuuttia. Kilometrejä kerty 14,1 ja pisteitä kerättiin 103. Tällä tuloksella tultiin toiseksi, pisteen päähän voittajista (olisiko sittenkin pitänyt noukkia se 3-pisteen rasti...hmm). Oli mukavaa, ei satanut, hirvikärpäsiä löytyi mun hiusrajasta vain 4 ja ehdin vielä rymyämisen jälkeen hyvin töihinkin :)
Kaikki saivat palkinnoksi hyvää Kauhajoen ruisleipää, nam!
Tänään sunnuntaina sain vajaan 16 kilometrin juoksulenkille seuraksi 10 vuotiaan poikani. Vaikka itse on hengästyksissä ja loppua kohden jo väsyttää, on se niin kiva samalla jutella lapsen kanssa, ihan kahden kesken. Mä saan pistää välillä tossua tosissani toisen eteen ja poika joutuu jarruttelemaan. Lupasi poitsu tulla toistekin :)

Tästä on hyvä lähteä kohti uutta viikkoa :)

~Eija~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti