Meillä on normaali arki lähtenyt pyörimään, kun lasten koulut alkoivat viime viikolla. En olisi kyllä millään halunnut vielä antaa kesän loppua. Kesä meni aivan liian nopeasti. Rakastan keväässä ja kesässä valoa ja nyt mennään taas kohti pimeyttä. Onneksi ruska-aika voi parhaimmillaan olla aivan upeaa. Kelit muuten ovat olleet todella mainiot ja sopivaa lämpöä on riittänyt vielä tänne asti. Helteitä ei ole ikävä.
 |
| On jo niin syksyistä. |
Ylläksen polku-ultran jälkeisestä matalapaineesta oon selvinnyt. Itse asiassa mulla on nyt aivan mahtava fiilis, juoksu tuntuu hyvältä ja voimatreeniäkin oon pikkuisen saanut ohjelmaan. Paras ja kroppaa herättävin, vaikkakin melko rankaksi muuttunut lenkki oli viime viikon polkupitkis Hannan kanssa. Juostiin 44 kilometriä, Ilmajoen Palonkylästä Santavuoren näkötornille ja takaisin. Mentiin melko kovaa vauhtia, hiekkatiepätkällä jopa alle 5 minuutin kilometrivauhtia. No ei siinä mitään, koska juoksu kulki. Mutta takaisin päin tullessa juomien loppuminen ja lämmin keli alkoivat tehdä tehtäväänsä. Viimeinen reipas 10 kilometriä oli veden säännöstelyä ja sitten se vain loppui. Loppu päivää meni juodessa vettä ja pepsiä - aah, niin hyvää! Vaikka lenkkiin en ollut parhaiten valmistautunut, tuntui hetken tankkaamisen jälkeen tosi hyvältä. Kropan koetteleminen teki tähän väliin niin hyvää. Kiitos Hannalle sitkeästä seurasta!
 |
| Santavuorella. |
Polkulenkin jälkeen oon tehnyt tasavauhtisia rauhallisia tielenkkejä sateessa ja paisteessa. On tuntunut yllättävän kevyeltä ja välillä vauhdit ovat karanneet laukalle - erityisesti kun alkoi kirjaimellisesti sataa kaatamalla. Oikeaa jalkaa tutustu on kiristellyt ja näin ollen myös kehonhuoltoon on tullut kiinnitettyä huomiota.
Eilen olin mäessä tai siis vuorella, nimittäin Jouppilanvuorella. Tällä tasamaan vuorella on korkeutta netin mukaan 68 metriä. Nousin laskettelurinteen 7 kertaa ylös ja saman verran alas. Nousumetrejä kertyi 400. Oli kivaa, hiki irtosi ja syke nousi mukavasti. Sauvat oli mukana ja niillä tikutin ylämäkeen ja alamäessä kantoon. Päälle mukava lenkki Ninnin kanssa purtsilla ja olo oli hyvä. Pakaroissa ja reisissä tuntui kiva lämmin polte.
 |
| Jouppilanvuorella. |
Tänään aamulla tuntui hyvältä jaloissa, mutta ihmettelin etteikö yhtään lihassärkyjä. No kyllähän niitä päivän aikana alkoi tulla, erityisesti etureisissä. Ai että olin tyytyväinen! Se oli tarkoituskin että reisiä hapottaa. Tämän vuoden ultrilla on tullut selväksi, että alamäet on ne mun tämän hetken heikkous, jalat ei vaan meinaa kestää niitä. Joten täsmä treeniä ehtii vielä hiukan tehdä ennen Kolia. Ens viikolla on tarkoitus mennä taas mäkeen ja mahdollisuuksien mukaan tuplata nousut.
 |
| Pihlajanmarjoja on hurjasti, joten tuleekohan vähäluminen talvi... |
Tulevana viikonloppuna on Venlojen ja Jukolan viestit Rovaniemellä. Jo kahteen kertaan siirretyt viestit päästään vihdoin suunnistamaan. Menossa olen, tällä kertaa vain Venlojen viestiin. Mäkitreeni tai menneen viikon korkeat juoksukilometrit eivät haittaa omaa suoritusta, vaan enemmän lähdetään kokemaan taas yksi hieno Venlojenviesti elämys. Koronaturvallisesti tottakai
 |
| Elokuun illassa on jotain kaunistakin. |
~Eija~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti