Kevään testijuoksuja

Ihanaa huhtikuuta kaikille ✋ Se on tosiaan jo niin kevät ja jälleen kerran aika voisi hidastaa menoaan, ihan madella.

Kevään juoksuvaatteet. Pitkät kalsarit on jo saanut jättää pois.

Pirkan hiihdon jälkeen kävin vielä muutaman kerran hiihtämässä ja sain talvelle 2023-24 kasaan 1066 hiihtokilometriä. Tonni oli tavoite, kun pääsi niin aikaisin, jo lokakuun puolella hiihtämään ja talvi oli upea. Yleensä maaliskuun puoleen väliin mennessä hiihtoniilous lopahtaa ja niin kävin nytkin. Läpi talven olen koko ajan myös juossut, mutta kyllä tuo lisääntyvä valon määrä ja juoksemaan lähtemisen helppous houkuttelee useammin lenkkarit jalassa ulkoilemaan. 

Maraton.

Juoksin äärettömän hyvät omat vk lenkit kuukauden sisään, kun maaliskuun lopussa osallistuin Ahonkylässä pienellä porukalla omatoimimaratonille ja viime viikolla Komian kirkon hölkän reiteillä testijuoksu mielessä 10km ja 5km omaa kovaa. Kaikki edellä mainitut juoksin yksin, myös Ahonkylässä, koska samaa vauhtia meneviä ei ollut.

Ahonkylän reittiä ei ole tarkistusmitattu, mutta oli tilastokelvollinen vaikkakin melkoisen ylimittainen. Oman kellon mukaan sileän maraton aikani oli 3:30:26, eli ehdottomasti oma ennätykseni, mutta virallisiin tilastoihin tuli 3:36:42, joka myös on oma ennätykseni, kelloni näyttäessä matkaksi 43,25km. 100 metriä vähemmän näytti mua reippaammin juosseen kello, joten uskon tuohon matkaan. Oli mukava juoksu sen kummemmin valmistautumatta ja koenkin, että ultrajuoksijana pitääkin pystyä maraton melko lyhyellä varoitusajalla juoksemaan. Viimeisen 10 kilometrin aikana huomasin, että hartiat kipeytyivät ja aivan kuin keskivartalon tuki antoi periksi. Tämän vuoksi oon nyt useampana päivänä viikossa hiukan prässännyt lisää keskivartaloa ja tehnyt täsmä treeniä myös yläkroppaan. Juuri nyt onkin käsivarsissa ja selässä lihasarkuutta eilisestä kuntosalijumppailusta. Ahonkylän maratonin jälkeisenä yönä lantionseutu oli todella kipeä ja seuraavana päivänä etureidet. Kova iskutus asfaltista osui.

Kympin juoksu.

Komian kirkon hölkkä juostiin viime sunnuntaina Ylistarossa ja olin jälleen kerran Päivin kanssa siinä päävastuussa. Hölkkä viikko oli kaunis kelien puolesta ja kävin kympin juoksemassa omaa reipasta ja hölkkää edeltävänä iltana vielä vitosen. Kilometrivauhdit testijuoksuissa osuivat melko samoihin, joten vitoselle pitäisi pystyä jokunen sekunti vauhdista kiristämään. Ja jos tai kun houkuttelisi päästä juoksemaan isommassa porukassa maantie puoliska, pitäisi vauhdista höylätä niitä sekunteja, että omaan enkkaan pääsisi. Omaan aikatauluun ei nyt vaan ihan lähitulevaisuudessa mahdu kova puoliskan kisa.

Nämä omat kovat juoksut ovat kuitenkin tehneet tosi hyvää juoksukunnolle ja huomaan pk lenkin tuntuvan selvästi kevyemmältä ja pitää aivan jarrutella, ettei vauhti lähde kiihtymään tarpeettoman kovaksi. Nyt kun urheilukenttien radat alkavat olemaan sulat ja kuivat, on tarkoitus muutaman kerran käydä siellä tekemässä vetoja ja näin hakea tarvittavaa vauhtia kevään suunnistuksen sprinttikisoihin. Ja ihan kohtahan alkaa tossusuunnistuskausi todenteolla, niin pääsee kunnon lajiharjoittelua tekemään.

Vitosen juoksu.

Mun Komian kirkon hölkän reittien juoksut osui upeisiin keleihin, mitä nyt kylmä pohjoisen puolen tuuli oli, niin itse hölkkä päivänä aamusta oli kerros lunta, joka suli loskaksi. Suureksi iloksemme kurjasta kelistä huolimatta paikalle tuli mukava joukko juoksijoita ja kannustajia ja saatiin pidettyä hyvä hölkkätapahtuma jälleen.

Tossu suunnistuskausi tosiaan kolkuttelee jo nurkan takana ja talven puolella on onneksi päässyt muutaman kerran jo kartan kanssa pyörimään, kun naapurikunnissa on järjestetty sisäsuunnistusta. Kartat ovat toki hyvin erilaisia kuin metsässä suunnistaessa, mutta mainiota kartanluku treeniä se on. Ja yllättävän vaikeaa, mutta hauskaa.

Sisäsuunnistusta Lapuan kaupungintalolla.

KKH reitiltä silloin, kun vielä paistoi aurinko.

Olihan hölkkä taas omanlaisensa rypistys.

Komian kirkon hölkkää on pääsääntöisesti tosi mukava järjestää ja kun ei tarvitse hommaa yksin pyörittää. Mulla ja Päivillä hommat on jakaantunut sovitusti ja osa sanattomasti, mutta saumattomasti ollaan kaikki saatu hoidettua. Tämä oli nyt neljäs vuosi, kun olimme päävastuussa. Pitää sanoa, että joka vuosi tulee jotain uutta pähkäiltävää tai ulkopuoliset toimijat tarvitsevat uusia selvityksiä tai viranhaltijapäätöksiä. Joinakin öinä hölkkä on tullut uniin ja hoidettavien hommien lista on ollut pitkä. Näin muutama päivä hölkän jälkeen on todella helpottunut ja kiitollinen olo. Parasta olivat jälleen kökkäläiset, juoksijat, kannustajat ja yhteistyökumppanit. Ja palaute on ollut mukavaa 😊

Ninnin ja Hannan kanssa pitkänä perjantaina mukavalla puolentoista tunnin lenkillä.

Juoksut jatkuu ja kunhan polut vielä lisää kuivuu, tulee mukaan enenevässä määrin myös metsän puolella menoa. Mäkitreeniä teen sen minkä ehdin, mutta en ota siitä nyt stressiä. Toukokuun lopussa on tulossa Nuts Karhunkierros 55km ja siellä toki tarvitaan tunkkausvoimaa lopun nousuissa, mutta tuskaillaan tekemättömiä treenejä sitten siellä.

~Eija~

KKH järjestäjän silmin

 Viime viikon sunnuntaina juostiin suunnistusseuramme järjestämä Komian kirkon hölkkä Ylistarossa. Päivin kanssa tehtiin päävastuussa iso homma talkootyönä seuramme lasten ja nuorten hyväksi. Pienelle seuralle iso ponnistus, sillä pitää sanoa että kökkäporukan kasaaminenkaan ei ole niin yksinkertaista. Osa hoidettavista asioista meni rutiinilla, esimerkiksi hölkkää edeltävänä iltana opasteiden vieminen paikoilleen ja päiväystarrat muistomitalien pohjiin läiskiminen. Sitten on asioita, joiden kanssa aina tulee jotain lisätyötä, esimerkiksi pelastusviranomaiset jälleen kerran keksivät kysyä lisäselvityksiä, vaikka viimeisten vuosien jälkeen oon osannut varautua jo moneen. No kaikki saatiin valmiiksi ja kuntoon aivan ajoissa.

Tapahtumaa edellisenä iltana kävin juoksemassa oman reippaan kympin hölkän reitillä. Aika ihanaa kesälenkkarit jaloissa.

Pitkittynyt talvi aiheuttaa aina henkilökohtaista harmitusta, koska haluaisin mahdollistaa juoksijoille kuivan ja hyvän juoksuelämyksen. Tänäkään vuonna reitit eivät olleet läheskään kokonaan sulat, mutta suurimmalta osin toki. Joillekin tämä ei ole ongelma ja kevään kisajuoksustartti juostaan sellaisilla pelimerkeillä kun osuu kohdilleen ja tekee vielä oman ennätyksen. Harmittaahan se, jos juoksu menee pieleen jäätiköllä kaatumisen tai kengän lipsumiseen lumella vuoksi. Kelille emme voi mitään ja mahdollisuuksia reittien hiekoittamiseen ei ole. Ilokseni päivän keli oli muuten aivan huippu, sillä aurinko paistoi ja pohjoisen puolen tuuli oli siedettävä.

Sulaa ja jäätä.

Parasta kaikessa järjestelyssä on itse pääpäivä ja se muutaman tunnin hetki, kun osallistujat saapuvat paikalle ja homma pyörii. Se on kiireistä ja yrittää hoitaa monta asiaa yhtä aikaa. On ihana nähdä juoksututtuja, vaihtaa nopeasti kuulumisia, jutella itselle tuntemattomien kanssa ja aistia osallistujien fiiliksiä. Omat tyttäret kommentoivat tapahtumapäivän illalla, etten paikan päällä ollenkaan ehtinyt kysellä heiltä miten heidän juoksut meni. Onneksi tämän asian saimme korjattua illalla kotona.

Kuva: Juha-Matti Nivukoski

Illalla klo.16 olin saanut kerättyä kaikki opasteet pois ja vietyä seuramme varastoon osan tavaroista. Oli kova nälkä ja vessaankin olisi ollut kiva päästä. Söin proteiinipatukan kotiin päin ajaessani ja matkalla koukkasin äänestämässä eduskuntavaaleissa. Lopullisen päätöksen puolueesta (ja henkilöstä) jolle ääneni annoin, tein matkalla. Kotona purin vielä auton ja lopulta vessaan, suihkuun, syömään ja sohvalle. Pää kävi kierroksilla. Askeleita päivään oli kertynyt 12 000.

Kuva: Juha-Matti Nivukoski

Tarkoituksella olin maanantaille suunnitellut itselleni vapaapäivän, koska tiesin edellisvuosista olevani tapahtuman jälkeen väsynyt. Nukuinkin aamulla normaalia pitempään ja otin ihan rauhallisesti. Oli helpottunut olo ja somen perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä ja se riittää.

Kiitos juoksijoille, huoltajille, kökkäporukalle ja Päiville 😊

~Eija~

Tervetuloa hölkkään

Tervetuloa Komian kirkon hölkkään Ylistaroon sunnuntaina 2.4.!

Tämä on mun ja Päivin neljäs vuosi, kun päävastuussa järjestämme hölkän komialla kirkolla. Seuramme suunnistusjaosto on vahvana tukena. Kahtena ensimmäisenä vuonna (2020 ja 2021) pandemia pyörityksen vuoksi hölkkä piti siirtää perinteikkäältä kevään ajankohdalta elokuulle, mutta viime vuonna saatiin juosta huhtikuun alussa. Jännitystä tuo aina miten lumet ehtii sulaa ja onko kuinka paksusti hiekoitushiekkaa. Viime vuonna paria kohtaa lukuun ottamatta asfaltti paistoi, mutta nyt näyttää huonommalta, kun lunta ja räntää satelee ja öisin pitelee pakkasta.

Kuva Kirsti Kontturi, vuonna 2022

Hölkkä on vuosien aikana tarjonnut juoksijoille hyvän mahdollisuuden testata omaa kevät kuntoa tarkistusmitatuilla matkoilla. Myös vähemmän kisa- ja aikamielessä juoksevat pääsevät aistimaan juoksutapahtuman tunnelmaa matalalla kynnyksellä ja melko edullisestikin kun vertaa tämän hetken osallistumismaksuja eri tapahtumissa. 26.3. asti ennakkoilmoittautumiset ja sen jälkeen korotetuin hinnoin. Myös paikan päällä voi ilmoittautua, mutta sujuvinta se on ennakkoon.

Reitit on hyvin merkattu ja opastajia löytyy reittien varreltakin. Tulospalvelu toimii, juomapisteillä on mehu ja vesi tarjoilu (tämäkin oli pandemia aikana pois laskuista) ja palkinnot ovat taas taattua laatua. Komian kirkon hölkässä kaikki osallistujat saavat hienon muistomitalin, kilpasarjojen nopeimmat ja kaikki alle 14 vuotiaat lapset palkitaan ja tietysti hölkkäsarjoissa on arvontapalkintoja.

Tänä vuonna paikalla on myös kaffila, jota pitää Ylistaron kappeliseurakunta. 

Komian kirkon hölkän muistomitali

Vaikka tekemistä on paljon, muistettavaa on paljon, niin onhan tämä mukavaa puuhaa. Palkitsevinta on se, että juoksijat löytävät lähtöviivalle.

Joten nähdäänkö Ylistarossa ensi viikon sunnuntaina?

Lisäinfoa löytyy ykv-suunnistus.net.

-Eija-

Kevät kuulumisia

 Äkäslompolon talviloman jälkeen mun hiihto innostus lopahti ihan täydellisesti enkä kotosalla käynyt enää kuin muutaman kerran suksilla. Monet tutut ovat päivittäneet upeita latukuvia, mutta mä kannoin meidän perheen monot kesäsäilöön jo pari viikkoa sitten, enkä niitä enää innostunut kaivamaan esiin. Mua on poltellut muut välineet, nimittäin kesälenkkarit. Valitettavasti pitkää lämmintä kevättä emme saaneetkaan ja takatalvi heilahti niskaan. Ihan rehellisesti sanottuna en tykkää, mutta onnekseni se ei estä juoksemista. Se vaan tarkoitti sitä, että vielä tällä viikollakin on joutunut osan lenkeistä juoksemaan nastoilla.

Lumiset polut.

Tämä alku kevät, eli maaliskuu ei ollut muutenkaan ihan parasta aikaa eikä sää ollut se suurin syy. Päälle vaan painoi paljon asioita, oli niin monta asiaa mitä piti hoitaa eikä kaikkien asioiden sujuminen ollut täysin itsestä kiinni. Oli väärinymmärryksiä, turhautumista ja ärsytystä, niin töissä kuin vapaa-ajalla. Asiat toki lutviintuu kun osaisi olla stressaamatta asioista joille ei voi mitään ja usein omat mielipiteet on parempi pitää ominaan tai jakaa ne hyvin harkitusti. No ei mitään maata mullistavaa, mutta ymmärrätte varmaan.

Komian kirkon hölkän maaliin 1km.

Yksi iso ponnistus ja osittain yöunia häiritsevä asia oli suunnistusseuramme järjestämä Komian kirkon hölkkä huhtikuun ekana viikonloppuna. Päivin kanssa ollaan pääjehuina se jo kahtena edellisenä korona vuonna vedetty onnistuneesti maaliin, mutta aina tulee uusia juttuja ja ne rutiininomaiset jututkin pitää muistaa hoitaa. Meillä toimii yhteistyö Päivin kanssa loistavasti, ilman toista ei tulisi mitään. Isona ehdottomuutena on seuran kökkäporukka, jossa on osaamista laidasta laitaan. Porukalla saatiin hieno hölkkätapahtuma ja päivän päätteeksi olin niin helpottunut. Tapahtumia on hienoa ja innostavaa järjestää, mutta on niissä vaan hommaa. Moniin erilaisiin tapahtumiin osallistuessa en sitä ennen ole ymmärtänytkään. 

Kilpailunjohtajan hommiin kuului mm lumen ja jään hakkaamista juoksureitiltä.

Tällä viikolla olin lomalla. Työrupeamasta ja hölkästä johtuen olin todella väsynyt ja maanantaina piti ottaa oikein päikkärit. Pari ensimmäistä yötä nukuin pitkään, mutta uni oli laadultaan heikkoa. Asiat pyörivät vielä mielessä. Viikon loput yöt oon nukkunut hyvin ja olokin on ollut virkeä, mutta tokikaan en ole valvonut myöhään. Nukkuminen vaan on niin ihanaa ja lomalla saa halutessaan nukkua kaikki yöt. Ja mähän pääsääntöisesti nukun. Niin jokunen asia tekee poikkeuksen, kun esimerkiksi pääsee seikkailemaan.

Salillakin on käyty.

Lomaviikolla nukkumisen lisäksi sai paljon kotihommia tehtyä. Meillä on kahden viikon päästä rippijuhlat kun on esikoisen konfirmaatio ja juhlia varten oon halunnut siivota ja järkätä kotia kuntoon. Tiedän, ettei kaappeja ja kodinhoitohuonetta kukaan vieraista sillä silmällä tarkista, mutta onhan nekin joskus mentävä läpi, joten miksipä ei nyt. On ollut ihanaa tehdä inventaariota ja päivitellä mitä kaikkea sitä tulee laitettua säilöön tai kuinka paljon pölyä kaappien päälle voi vuosien saatossa kertyä.

Kotihommiin tällä huhtikuun viikolla kuului myös lumitöitä. Joo, lunta on tullut aivan tarpeeksi. Kestää hetki ennen kuin ne sulavat. Hyötyliikunnan lisäksi on ollut aikaa tehdä kehonhuoltoa melkein joka päivä ja sopivasti myös lihaskuntotreeniä ilman että oon vetänyt kroppaa hapoille. Mun päätavoite oli saada hyvä juoksun määräviikko ja siinä onnistuin. Joka päivä kävin juoksemassa. Kahdesti olin lumisilla poluilla ja muut asfaltilla. Kahdesti juoksin kesälenkkareilla, muuten nastat jalassa. Matkat olivat kahdeksasta kilometristä 25 kilometriin. Kerran pääsin sprinttikartalla suunnistamaan. Yhteensä juoksua kertyi 135 kilometriä. Kropassa tuntuu hyvältä, pohkeet hiukan tukossa, mutta ei paha kunhan muistaa jatkaa huoltotoimia.

Lumitöitä huhtikuussa ei tavatonta, mutta niin väärin.

NUTS Karhunkierrokselle on nyt vajaa 7 viikkoa. Ajatus 83 kilometrin matkasta tuntuu ihan ok:lta, pystyn siihen. Ennen Rukan reissua on suunnistuksen SM-sprintti Jyväskylässä, jonne haluan mennä. Tämä kisa mietityttää enemmän. Viime viikon reipas vauhtinen kympin lenkki teki hyvää, mutta oon niin laiska tekemään vauhtitreenejä tai vetoja. Ensi viikolla lupaan tehdä yhden, sillä jalat, keskikroppa, keuhkot ja sydän tykkäisi siitä ja varmasti tykkään mäkin - treenin jälkeen viimeistään.

Karhunkierroksella juostaan yöllä ja syyskuussa mennään sitten vuorokauden ympäri. Niin, oon aivan innoissani Ninnin ja Hannan kutsusta mukaan Lost In Kainuun Extreme Lost-sarjaan. Lähes heti olin valmis, kunhan sain muut reissut järjestymään.

Extreme Lost-sarjassa matkaa kertyy sellaiset 225 kilometriä ja aikaa saattaa mennä 30 tuntiakin. Maastopyöräilyä on noin 50km, pyöräilyä noin 100km, juoksua/trekkingiä/suunnistusta noin 50km ja melontaa noin 25km. Kolmen hengen joukkue kulkee koko ajan yhdessä, vähintään 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Kisan aikana ei nukuta, vaan painetaan koko ajan eteenpäin rastilta rastille, tehtäviä tehden ja selviytyen eteenpäin. Tiedän että siitä tulee tosi hauskaa, vaikka myös tosi rankkaa. Tämä haaste toi hirmuisesti motivaatiota tähän vuoteen. On taas jokin uusi kokemus edessä. Ninni ja Hanna ovat olleet kahtena edellisenä vuonna voittamassa naisten Lost-sarjan, joten heiltä löytyy vahvaa seikkailukokemusta Kainuun suunnalta. Mulla on seikkailukokemusta Ykv:n Multisporti kisasta monelta vuodelta. Nyt tullaan vaan vetämään reilusti pitempään.

Joukkue Suo, Säntti ja Pää

Ensi viikolle lupaillaan lämpenevää säätä. Antaa tulla vaan 🌞

~Eija~

Kevään Komian kirkon hölkkä lähestyy

 Talven hiihtokausi on vielä parhaimmillaan, mutta en voi olla jo mainostamatta tämän vuoden Komian kirkon hölkkää. Kahtena edellis vuonna hölkkä on jouduttu korona-rajoitusten vuoksi siirtämään perinteiseltä ajankohdalta keväältä elokuun alkuun, mutta nyt vahvasti näyttää siltä että hölkän pystymme järjestämään huhtikuun alussa.

Alkuperäinen kuva Juha-Matti Nivukoski

Komin kirkon hölkkä on yksi kauden ensimmäisistä sulan maan juoksutapahtumista. Aina toki joutuu jännittämään onko lumet ja jäät sulaneet, mutta kevät auringossa kuumeneva asfalttipinta harvoin pettää. Viime kevään omatoimi hölkän aikana vain yhdessä varjoisessa kohdassa oli hiukan jäätä. Ajankohta kuitenkin on ihan paras, kun haluaa mitata omaa kevät kuntoaan talven treenien jälkeen ja kohti kauden muita juoksutavoitteita.

Tapahtuma sopii ihan jokaiselle, sillä matkoja löytyy tarkistusmitatut 5km, 10km ja ½maraton ja sarjoja kilpasarjoista hölkkään ja lapset alle 14 vuotiaat ovat omassa sarjassaan. Jokainen osallistuja saa Komian kirkon hölkän muistomitalin ja kilpasarjojen kolme parasta palkitaan tavarapalkinnoin ja hölkkäsarjoissa on arvontapalkintoja. Kaikki lapset palkitaan.

Kuva: Kirsti Kontturi, KKH 2021

Tänään ystävänpäivänä ehdit vielä osallistua yhden osallistumsioikeuden arvontaan hölkän facebook tapahtumasivuilla tai instassa ykvsuunnistus profiilissa. Tarvitsee vain tykätä julkaisusta ja kommentoida montako kertaa olet aikaisemmin tapahtumaan osallistunut.

Tämä on mun kolmas kerta kilpailunjohtajana Päivin kanssa ja kaikki matkat olen juossut useamman kerran, mutta yhden yhtä kertaa en ole itse tapahtumassa juossut. Houkuttelisi joskus juosta virallisen ajanoton alla, sillä reiteillä on mahdollisuus tehdä omia ennätyksiä. Reiti ovat suht tasaisia, vaikka alttiita tuulelle. Tiukat käännökset on 5km ja ½maratonilla, kun ollaan käännöspaikoilla, mutta muut kurvit saa otettua melko loivasti. Reitit merkitään hyvin ja seuramme kökkäporukkaa on reitin varrellakin, joten eksymisen pelkoa ei ole.

Jos arpaonni ei suosi, mutta tapahtuma voisi olla just sulle, niin klikkaa itsesi mukaan Ykv-suunnistus -nettisivuilla, josta löytyy hölkän kilpailukutsu ja ilmoittautumislinkki.

Nyt Kirkkokadulla on vielä melko lumista.

Tervetuloa Komian kirkon hölkkään!

~Eija~

Onnistunut KKH

 Toisinaan on hyvä vaihtaa roolia ja nähdä asioita myös toisesta näkökulmasta. Ja nyt puhun urhailutapahtumiin osallistumisessa ja niiden järjestämisessä. Oon osallistunut lukuisiin erilaisiin kisoihin, hyvinkin pieniin, kuten kansalliset suunnistuskilpailut tai kylähölkkä, mutta myös isoihin kuten NUTS:n polkujuoksukisat tai esimerkiksi Tukholman maraton ja Jukolan viesti. Niin osallistujan kuin järjestäjän rooli on todella tärkeä, eikä ilman toista olisi koko tapahtumaa.

Viime perjantaina meidän suunnistusseura järjesti Komian Kirkon Hölkän Ylistarossa. Hölkällä on pitkät perinteet keväisenä kisana, mutta nyt jo toinen vuosi peräkanaa jouduimme koronan vuoksi siirtämään tapahtuman elokuulle. Tämä ajankohta asettaa haasteita useiden päällekkäisten tapahtumien vuoksi ja joillekin se ei palvele kauden päätavoitteita. Kuitenkin saavutimme haasteet huomioon ottaen mukavan reippaan 100 juoksijan osallistuja määrän. Tapahtumaan löytävät useat uskolliset osallistujat ja ilokseni joukossa oli ihan ekaa kertaa ikinä juoksukilpailuun osallistuvia tai ensimmäistä kertaa puolimaratonin juoksevia. Itsekin muistan oman puolimaraton juoksuni noin 25 vuoden takaa ja aikaa kului silloin jotain 2:20.

Maarit ja mä. Kuva Kirsti Kontturi

Komian Kirkon Hölkän järjestelyt koskettivat suunnistusseurani muita tänä vuonna järjestettäviä tapahtumia sen vuoksi enemmän, että toimin hölkässä kilpailunjohtajana Päivi kaverinani. Viime vuonna vedettiin homma ensimmäisen kerran onnistuneesti läpi, joten nyt jotkut asiat hoituivat jo helpommin. Silti hommaa oli paljon ja jokunen yökin meni pyöriessä kun kesken unien muisti asian mikä pitää hoitaa. Avainasemassa on hommien jakaminen ja sitten se että voi luottaa että luvatut asiat hoidetaan. Mieleen tupsahtavat asiat ja huolet pitää sanoa ääneen ja yhdessä ne jotenkin ratkotaan. Onneksi meidän porukassa on eri osa-alueiden osaavia ihmisiä, joten pystyi luottamaan asioiden tapahtuvan. Päivin kanssa tuli pohdittua ja pyöriteltyä monenmoisia juttuja, paljon sellaisia mistä eivät muut tiedä, eikä tarvitsekaan tietää. Tavoitteena oli järjestää mukava, laadukas ja omalla tavallaan elämyksellinen tapahtuma.

Hölkkä viikolla oli hiukan kurjaa keliä, mutta perjantaina aurinko paistoi ja sää suosi. Juoksijoiden näkökulmasta keli olisi voinut olla hiukan viileämpi, kuin +22, mutta mielummin näin kuin vesisade ja kamala tuuli. Korona suositusten vuoksi matkojen lähdöt porrastettiin ja näin kerralla kilpailukeskuksessa ja lähdössä oli vähemmän porukkaa. Myös laaja kilpailukeskuksena toimiva koulun piha antoi kaikille omaa tilaa. Palkinnot jaettiin heti maaliin tullessa.

Kuva Kirsti Kontturi

Itse en hölkkä päivänä ehtinyt juoksemaan, mutta kellon mittariin kertyi yli 20 000 askelta. Aamupäivällä kotona pakkasin autoon sponsorin maalikaaren ja keksejä, painoja, opaspaaluja, ja pari laatikollista muuta hölkkä tavaraa. Hain tuoreet sponsorileivät ja ajelin Ylistaroon. Aloitin opaspaalujen naputtelun paikoilleen ja siinä menikin kaksi tuntia. Hiki norui pitkin selkää. Sitten kilpailukeskukseen kilpailunumeroiden järjestämiseen, lähdön rakentamiseen, vessojen tsekkaukseen ja kaiken muun mitä vastaan tuli.

Sitten tapahtuma alkoi vain rullaamaan. Kaikilla kökkäläisillä oli hommat hoidossa, juoksijat olivat reitillä ja huoltajat odottivat maaliin. Mä sometin tapahtumasivuille, juttelin ihmisten kanssa ja haistelin millä fiiliksellä porukka on. Kukaan ei ainakaan mulle näyttänyt väärää naamaa, joten oma olo keveni ja sai olla tyytyväinen.

Meillä oli mahtavat sponsorit ja palkinto kasseista löytyi mm. lahjakortteja, leipää ja keksejä.

Kuva Juha-Matti Nivukoski

Kun kaikki juoksijat olivat päässet maaliin, aloitimme kilpailukeskuksen purkamisen. Sain apuja opaskylttien hakemisessa ja täten pääsin itsekin kotiin viime vuoteen verrattuna tuntia aikaisemmin. Viime vuoden hölkän järjestelyjen jälkeen olin kamalan väsynyt. Nytkin olin väsynyt, mutta en niin pahasti. Tänä vuonna pääsin ehkä siis helpommalla.

Iso KIITOS kuuluu juoksijoille, kökkäväelle, suunnistusjaostolle ja Päiville!

Kotona auton lastin purettuani lähdin mieheni kanssa hakemaan vielä Ninnin autoa Seinäjoelta, sillä seuraavana aamuna oli lähtö pyöräsuunnistus kisareissulle Lohjalle. Pyörä oli jo matkalla ja Ninnikin oli jo matkalla, mä menisin perästä. Niin monta pelinappulaa siirreltävänä, mutta nyt voin jo sanoa, että nappulat siirreltiin aivan oikein. Seuraavassa postauksessa sitten juttua miten meidän pyöräsuunnistukset meni.

~Eija~

Komian Kirkon Hölkkä tulee taas

 Tasan kahden kuukauden päästä juostaan perinteinen Komian Kirkon hölkkä Ylistarossa. Sunnuntaina 28.3.2021 klo.12 lähtee ensimmäinen ryhmä liikkeelle. Matkoina ovat 5 kilometriä, 10 kilometriä ja puoli maraton. Kaikki matkat ovat tarkistusmitattu viime vuoden kesäkuussa, joten tässä on loistava mahdollisuus tulla tsekkaamaan oma juoksukunto haluamallaan matkalla.

Lähdön tunnelmaa vuodelta 2020.

Reitit ovat suht tasaiset ja kulkevat kauniin jokimaiseman vieressä. Ennen maalia voi myös ihailla kuuluisaa Komiaa kirkkoa, jonka mukaan hölkkä on aikoinaan nimetty. Hölkällä tosiaan on pitkät perinteet ja nyt itsellä on toinen vuosi hölkän kilpailunjohtajan roolissa. Viime vuonna juoksimme poikkeuksellisesti elokuun alun helteessä reippaan sadan juoksijan voimin, mutta nyt toivottavasti pystymme pitämään paikkamme kevään ensimmäisten katukisojen joukossa.

Kuva vuoden 2020 hölkästä. @Kirsti.Kontturi

Iso uhka on edelleen tuo korona 😠 Viime keväänä Suomi niin sanotusti suljettiin, joten hölkkäkin oli siirrettävä. Kovin helppoa se ei ole siirtää sovittua tapahtumaa toiseen ajankohtaan, koska kaikilla, niin järjestäjillä kuin osallistujilla, on monia muita sovittuja menoja. Oli kuitenkin mukavaa, että hölkkä saatiin järjestettyä toisessa kohdassa eikä koronaan liittyviä jälkipyykkiä ole tarvinnut pestä. Nyt tilanne näyttää taas huolestuttavalta. Viime vuoden koronasuositukset eivät ehkä päde tänä vuonna ja aika näyttää millaisia muutoksia meidän vielä pitää tehdä, että hölkkä voidaan juosta. Haluan kuitenkin uskoa, että tapahtuma saadaan järjesttettyä. Lähtökohtaisesti kaikkien terveys on etusijalla.

Mä vastaan mm reittien opasteista ja niitä on ripoteltuna reiteille paljon.

Tavoitteita pitää olla ja oma tavoitteeni Komian Kirkon Hölkän suhteen on järjestää kaikille mukava ja sopivasti haastetta asettava kisa juoksijoille. Reitti tullaan merkitsemään taas hyvin ja reitin varrella on valvojia. Juoksijat voivat luottaa, että matkat ovat virallisesti tarkistusmitattuja ja että olemme ne mittanauhoilla vielä viilanneet kohdilleen. Ajanotto organisaatiomme on luotettava. Palkinnot ovat jälleen loistavat, mutta kerromme niistä vasta myöhemmin. Kuitenkin jokainen maaliin juossut saa komean Komian Kirkon Hölkän muistomitalin.

Hölkän komea muistomitali.

Lisätietoa hölkästä löytyy Ykv-suunnistus nettisivuilta. Sieltä löytyy myös kuvia ja tulokset viime vuoden hölkästä. 

Ykv-suunnistus facebook sivulla on vielä tänään mahdollisuus osallistua yhden osallistumisoikeuden arvontaan, joten kannattaa kurkata myös sinne.

Onnistuneita ja hyviä treenejä kaikille!

~Eija~

p.s. Näin keskellä kaunista talvea oli aivan ihanaa selailla kuvia viime kesältä. Vaikka silloin olikin armottoman kuuma, tuli itselle niin hyvä fiilis kun saa järjestää tällaista 😊

Loma alkoi

 Loma alkoi tämän viikon maanantaina, vihdoinkin. Kesä kaikkine töineen ja kärpäsineen väsytti mut melkoisesti. Ennen loman alkua mulla oli muutama päivä vapaata ja sain jo hiukan nukkua. Liikkuminen auttaa mulla kohentamaan fiilistä, joten missään nimessä en sohvalle päivä tolkulla jää makaamaan. Tiedossa myös oli että erityisesti alkuloma tulee olemaan kiireinen. 

Vapaapäivänä kävin Jurvan Pässilässä vuoden 2001 Nikkari-Jukolan omatoimi uusintajuoksussa. 19 vuotta sitten juoksin Ylistaron Kilpa-Veljien Venlojen ykkös joukkueen toisen osuuden, joka oli 5,6 kilometriä pitkä. Valitsin siis saman osuuden ja tarkoitus voittaa oma aika.

Raskaahkosti nousi jalka alkuun, mutta kyllä siitä kroppa alkoi lämmetä ja hiki nokkua pitkin kasvoja. Tuli virhe 7. rastille ja viimeisillä rasteilla piti nostaa vauhtia ihan tosissaan, että sai voitettua itsensä. Voitin lopulta 16 sekunnilla. Olipa kivaa. Nikkari-Jukolan reitit ovat suunnistettavissa elokuun loppuun asti. Tsekkaa asiasta Suunta-Jurvan sivuilta.

Viime lauantaina oli koko päivän vähän ärsyttävä olo, kun tiesi että illalla pitäisi juosta lujaa. Mietin, että jaksanko, huvittaako, tarvitseeko. Olin voittanut osallistumisoikeuden Komia Paukaneva Night trailille viime vuonna sijoittumalla silloin naisissa kolmanneksi. No lähdin silti, vaikka olo tuntui vetämättömältä. Tuttuja oli taas kiva nähdä ja tutustua uusiin ihmisiin. 

Paukanevalla taktiikka on juosta ensimmäinen kilometri kovaa, että pääsee itselle sopivan vauhtiseen kohtaan letkasta ennen pitkospuita. Eka kilometri meni aikaan 3:53. Seuraavat 4:05-4:36 välille. Puolen välin purtsipätkällä jalat tuntui aivan imeytyvän pehmeään alustaan, mutta pitkospuilla taas kulki. Viimeiset kilometrit annoin jalkojen vaan rullata ja olin ajattelematta kuinka kamalaa tämä oli. 10,2km pitkospuilla aikaan 42:45, oma reittirnnätys ja naisten sarjan toinen. Kyllä se juoksu sittenkin irtosi.

Kuva Komiaflow

Sunnuntaina retkeiltiin perheen kanssa Kauhajoen Katikankanjonilla. Todella kaunis paikka, rauhallista, hieno laavu ja mukavasti nousuja ja laskuja. Kannettiin koko retken ajan sadetakkeja mukana, mutta pisarakaan ei satanut. 

Ensimmäisenä virallisena lomapäivänä oli opas hommia YKV:n lasten suunnistusharjoituksissa. Alkuun satoi lähes kaatamalla tunnin, kunnes ilta-aurinko alkoi paistaa. Kastumisesta huolimatta lapsia ja nuoria oli mukavasti paikalla ja aika hurahti hetkessä.

Lasten harjoitukseen kuuluu myös reitin piirtäminen. 

AM-sprintti kartan palaa.

Toisena lomapäivänä lisää suunnistusta, mitäs muutakaan. Aluemestaruus sprintti oli vuorossa Kauhajoella. Sprintti on niin kivaa ja nyt oli radat saatu mukavan haastaviksi. Reitti vaihtoehtoja oli ja vauhdissa ei aina osunut nappiin. Ykköselle virhe. Rastimääritteissä rasti oli merkitty sisänurkkaan, joten juoksin aidan sisälle, mutta rasti näkyikin aidan toisella puolella. Kauheaa vauhtia takaisin. Sisänurkka olikin tarkoittanut aidan ja rakennuksen sisänurkkaan. Otti päähän. Muuten sujui mukavasti, vaikka vasta kotona karttaa tutkiessa huomasin kasi rastille lyhyemmän reitin valinnan kuin olin tehnyt. Sarjan voitto kuitenkin. Tällainen suoritus ei kuitenkaan kestä päivän valoa syksyn SM-kisoja, joten psyykkinen treeni jatkukoon.

Eilen perjantaina meni koko päivä YKV suunnistusjaoston järjestämän Komian Kirkon Hölkän puuhailuissa. Tapahtuma oli ensimmäinen kilpailu, jossa olin kilpailunjohtaja. On ollut opettavaista ja ilman Päiviä ja jaoston jäsenten kivijalkaa ei olisi onnistunut. Oli kova ja kuuma päivä, mutta kaikki taisi mennä hyvin. Kirjoittelen hölkästä lisää joskus myöhemmin.

Komian Kirkon Hölkän startti

Sillä tällä hetkellä istuskelen Nurmijärvellä varjossa, juon vettä ja odottelen. Reilun tunnin päästä pääsen pyörän ja kartan kanssa metsään. On pyöräsuunnistuksen SM-kisaviikonloppu. Pitäkää peukkuja että pyörä ja nainen selviää taas ehjänä maaliin.

~Eija~

Komian Kirkon Hölkän tarkistusmittaus

Komian Kirkon Hölkän järjestelyt ovat pyörineet mielessä jo vuoden eikä loppua näy, sillä koronan peruessa alkuperäisen hölkkäpäivän huhtikuulta, siirsimme sen elokuulle. Lähtökohdat ovat nyt siis aivan erilaiset kuin keväällä, sillä silloin olisi tultu testaamaan omaa kevätkuntoa ennen kisakautta. Nyt tullaan testaamaan ja haastamaan omaa kuntoa kesän helletreenien jälkeen. Ihmeellistä kesäkuun hellettä tosiaan on pidellyt ja eilen reittien tarkistusmittaus päivänäkin aurinko porotti kirkkaalta taivaalta.

Mittanauhan tarkkaa työtä ;)

Mittauksen tuli tekemään asiansa ammattilainen, asfalttien kaveri Timo Marjomäki, joka rakastaa kuumaa keliä. Mä ja Päivi oltiin paikalla virallisina valvojina, ensimmäistä kertaa hommaa seuraamassa. Ensin tehtiin 200 metrin suoralla tarkistusmittaus ihan mittanauhan kanssa ja Timo teki siinä muutaman ajon pyörällään. Sitten lähdettiin reittejä polkemaan. Me avattiin reittiä ja yritettiin muistaa varoittaa vastaantulijoita, että takana tuleva keltapaitainen mies ei nyt väistä, sillä menossa on tärkeä tarkistusmittaus. Timo veti mutkat suoriksi, eli mittaus tehdään reitin lyhintä mahdollista kohtaa mukaillen. Itse hölkkäpäivänä jokainen juoksija on itse vastuussa juostessaan optimaalisinta reittiä, liikennesääntöjä on noudatettava.

Timo kuvasi, maalasi ja naulasi asfalttia, sekä piirteli vihkoonsa mittaukselle oleellisia kohtia. 

10 kilometrin lenkki on yksi yhteinäinen lenkki ja ½maratonille tulee pieni lisäkoukku 5 kilometrin  kohdalla. Viiden kilometrin reitti lähtee eri tietä kuin kymppi ja puoliska, mutta yhtyy samalle pyörätielle Lapuantien varrella. Kunhan Timo ehtii tehdä vielä aikaa vievät kirjalliset työt loppuun, saamme reittikartat myös nettiin nähtäville. Hölkkä päivänä kaikki reitit ovat merkitty hyvin ja näin pyrimme että jokainen juoksija väsyneenäkin pysyy omalla reitillään. Valvojia tulee myös paikkoihin, kuten tien ylityksiin ja käännöspaikoilla, joissa juoksijan tulee olla tarkkana. Reitit ovat tasaisia, joten omaa ennätystä on täällä hyvä lähteä tavoittelemaan.

Kiitos Timolle mittauksesta!

Päivi, Timo tulee takana ja mä helteisessä kelissä.

Mä, Päivi ja koko YKV:n suunnistusjaosto toivotamme kaikille juoksijoille hyvää treenikesää ja tervetuloa perjantai illalla elokuun 7. Komialle kirkolle juoksemaan!

Lisäinfoa ykv-suunnistus.net tai facen tapahtumasivulta.

~Eija~

Tsemppiä talviharjoitteluun

Tammikuu on ollut loistava ulkoilukuukausi. Joku voisi tähän toki heti älähtää ja ihmetellä mikä tästä tammikuusta muka teki niin loistavan. Niinpä, lunta on ollut kovin vähän, mutta toisaalta metsissä ja poluilla on päässyt ilman lumessa kahlausta kulkemaan ja on voinut muutaman kerran jopa juosta ihan kesälenkkareilla. No eihän se todellakaan ole ihanteellista, sillä kyllä talven kuuluisi olla talvi, mutta eipä tässä nyt nurinat auta. Tartutaan vain positiivisiin asioihin, sillä kaikella on aina kaksi tai jopa useampikin näkökulma. 

Alku kuukauden täysikuu.

Vesisateet vesittivät tavoitteen hiihtää mahdollisimman paljon, joten sitten olen juossut ja kävellyt. Älyttömän liukkaat alustat ovat toisinaan hidastaneet menoa, mutta oon jo googletellut uusien nastalenkkarien perään ja parin näppäilyn päässä ne ovat lähtemässä uuteen kotiin, meille. Metsästän vain, josko tulisi vielä parempi tarjous vastaan tai bongaan jostain vielä paremmin toimivat yksilöt. Kuitenkaan lenkkeilyä ei ole tarvinnut lopettaa tai himmailla, sillä pitävää asfaltti pintaa on myös löytynyt. Tuntuu oikein hyvältä. Kroppa tuntuu kestävän ja juoksu tuntuu joka kerta tosi kivalta.

Tammikuun metsäretekellä kasvihuoneiden loimotus metsän takaa.

Talvi on oikea aika rakentaa juoksun peruskuntoa. Ei haittaa vaikka kilometriajat ovat normaalia hitaampia tai olo tuntuu raskaammalta. Jos ulkona pimeydessä juokseminen tuntuu tympeältä, voi siirtyä sisälle juoksumatolle tai mahdollisuuksien mukaan halliin. Ulos on tärkeää pukeutua kelin mukaan ja huomioida tietysti kengät alustan mukaan. Lämmittelyistä menee lyhyet tekniikka- ja liikkuvuusharjoitukset. Liikkeelle on hyvä lähteä kävely-juoksu-kävely tahdilla ja pikku hiljaa seuraavilla lenkeillä lisätä juoksun osuutta. Rauhassa hyvä tulee. Kovemmilla pakkasilla kovat vedot on syytä siirtää leudommille keleille.

Ja sitten kun saadaan lunta ja pakkasta, käydään hiihtämässä ja luistelemassa, pulkkailemassa ja lumikenkäilemässä. Monipuolisuus on hyvästä!

Vähä luminen, mutta kuitenkin ihana valkoinen maisema.

Tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä juoksuun on luvassa Komian Kirkon Hölkän yhteistreeneissä helmikuussa ja maaliskuussa Ylistarossa. Itse juoksutapahtuman Ylistaron Kilpa-Veljien suunnistusjaosto järjestetään huhtikuun 5. päivä komian kirkon, eli Ylistaron jokimaisemissa. Matkavaihtoehtoina ovat 5 tai 10 kilometriä tai puolimaraton. Tapahtuman tuotto käytetään seuramme lasten ja nuorten kilpa- ja harrastustoiminnan tukemiseen.

Parhaillaan tapahtuman Facebook-sivuilla on arvonta käynnissä, jossa on mahdollisuus voittaa osallistumisoikeus haluamalleen matkalle. Komian Kirkon Hölkkä 2020 facebook tapahtuman sivuilla pääset muutenkin seuraamaan miten järjestelyt etenevät, joten klikkaa itsesi mukaan!

Tapahtuman virallinen mainos.

Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa ja toivon kaikille lunta toivoville vielä puoli metriä sitä lisää 😃! Kunhan Komian Kirkon Hölkkään mennessä kaikki sitten ehtii sulaa..

~Eija~