Pakkas liukuja jäällä

Joulu oli mitä rauhoittavin ja leppoisin. Olin tietoisesti aikatauluttanut joulun pyhät lepäämiselle, perheen kanssa olemiselle ja tunnelmasta nauttimiselle. Juoksemassa kävin kun siihen oli aikaa. Pitkää ja lyhyttä lenkkiä.
Joulunaika oli muuten melkoisen musta, kelien puolesta, mikä harmittaa. Kerran kävin tykkilumiladun varrella aikomuksena avata hiihtokauteni, mutta se jäinen baana ei todellakaan houkutellut mua ja säälin suksiani sen verran että vaihdoin jalkaani lenkkarit. Karehtien katselen tuttujen kuvia facebookissa lapin laduilta ja mäistä. Itsellä ei valitettavasti ole mahdollisuutta latujen äärelle lähteä.

Mutta nyt onneksi tuli sentään pakkaset :D!

Sopivat 5-10 asteen pakkaset saavat luonnon näyttämään niin kauniilta sen pimeän ja kuraisen syksyn ja alkutalven jälkeen. Ihmettelen nyt ääneen niitä ihmisiä, jotka oikeasti haluavat talven olevan pakkaseton ja hyvin hyvin vähäluminen!! Mä haluan sopivaa pakkasta (en missään nimessä 20 asteen pakkasia..hyi kauhiaa!!) ja paljon paljon lunta! Niin paljon että pääsee hiihtelemään suoraan kotiovelta, rakentaa lasten kanssa kunnon lumilinna lumikasaan ja talviextreme-kuulailu saataisiin järjestettyä. Niin, nimittäin mulla ja Marjutilla on pöytälaatikossa suunnitteilla luminen kuulailu- tapahtuma pilke silmäkulmassa. Mutta eihän se ole mitään ilman lunta, joten odotellaan nyt vielä tovi. Olkaa kuitenkin kuulolla :)!



Aurinkokin on näyttäytynyt taivaanrannassa useampana päivänä. En ole vain ehtinyt sitä vangita kameraan, vaan nämäkin kuvat on otettu jo hämärtyvässä iltapäivässä.

Pakkasten etuna on kauniin maiseman lisäksi luistelujäät. Meidän lammelle oli myös vahvistunut loistava luistelujää ja lapset ovat paljon innokkaammin lähdössä ulos, kun on jotain kivaa puuhaa. Nytkin perheemme joukossa jäällä oli kaksi ihanaa lainalastakin.



Mun ikivanhat hokkarit, joiden pukeminen ja riisuminen on yksi urheilusuoritus! Tarvitsee hommata uudet!

Uskokaa vaan, mutta mäkin oon joskus harrastanut jääkiekkoa!
No joo, puoli vuotta kävin harjoituksissa... Luistimet jalassa en niin kovin pärjännyt, mutta muissa treeneissä ilman luistimia olin oikein hyvä. En osaa sirklata (tai mitä se nyt on...?) kuin toiseen suuntaan, kiekon kuljettaminen on melko vaikeaa, olen epävarma jarruttamaan...mutta osaan tehdä maallikko piruetin, luistella takaperin ja liukua vaakana, hih ;)
Ja hei! Kivaahan tämä on!  Meillä ainakin oli hirmu hauskaa :D

Luistelun lopuksi tunnelmoimaan grillikotaan ja nauttimaan lämpöisestä kaakaosta.
Lapset kovasti toivoi että tullaan huomenna uudestaan. Kyllä varmasti joku päivä jos pakkaset vain pysyy. Mäkin voisin harjoitella sitä kiekon hallintaa, puhtaampaa vaakaa ja hei, miksi ei vaikka suunnittelisi jumpan luistimet jalassa!! Innostaisikohan se useampia aikuisia luistelujäälle..?

Leppoisia ja sopivasti liikunnallisia välipäivä jokaiselle!

~Eija~

...Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella...

Jouluaatonaaton hulinat ja viime hetken askareet ovat taas venyttäneet päivän melko pitkäksi. Onneksi tämä päivä on eilistä jo hiukan pitempi, sillä eilen oli talvipäivänseisaus. Ihanaa, puolen vuoden päästä on siis juhannus ja mulla alkaa silloin kesäloma :D! Onneksi ei tarvitse suoraan hypätä puolen vuoden päähän, vaan saamme vielä nauttia edessä olevasta joulusta ja talvesta, joka edelleen antaa odottaa (*toivon lunta lunta lunta...*).

En ole ehtinyt joulukuun kiireissä leipoa yhtään! No kerran joulutorttuja, mutta sitä ei nyt leipomiseksi voi oikein sanoa, kun valmistaikinalle heittää luumuhilloa ja pökkää uuniin. No aatonaatolle olin päättänyt keskittyä muunmuassa leipomaan jotain. Ja toki sain kovasti apureita hommaan. Pyöräytimme jouluhalon, mikä on perinteinen ranskalainen jouluherkku. Huomenna pääsee sitten maistelemaan.

 Joulukuusi on isäni metsästä. Sen oli muu perhe kantanut sisään ja koristellut eilen. Oikein kaunis ja sopivan oli iskä taas löytänyt. Olen ehdottomasti perinteisen suomalaisen kuusen kannattaja ja sitä päivää ei tule, että meillä muovikuusi olohuoneen nurkassa nököttäisi! Loppiaisena sitten kuusi lentää terassin kautta ulos ja aloitetaan härkäviikot.

Alkuillan pimeydessä lähdin vetämään vielä valopäänä tyttäreni kanssa saunalenkin. Mä juoksin kolme vetoa lyhyin kävely palautuksin ja tytär pyöräili intervalli-tyyliin vierellä. Reippaasti jaksoi 6 vuotias taas kaikesta kuravellistä ja paikka paikoin yllättävästä liukkaudesta huolimatta yhteislenkkimme - on se ihana <3

Saunomisen jälkeen nautiskeltiin glögillä, pipareilla ja sinihomejuustolla - mun ehdottomia joulunajan herkkuja. Ystävä toi alkoholitonta Hans Välimäen Vuosikertaglögiä 2015. Tätä maistellaan sitten joulunpyhinä. Kiitos Meiju & co

 Kunhan pulina lastenhuoneista lakkasi, alkoi vielä viime hetken lahjojen paketointi riemu. Suurin osa lahjoista on jo jaettu perheelle ja ystäville, mutta omien lasten lahjat jätän aina viimeiseksi. Voi sitä riemua huomenna ;)

Lahjoja tärkeämpää kuitenkin on saada rauhoittua hetkeksi arjen kiireistä ja nauttia hyvästä, perinteisestä suomalaisesta jouluruuasta perheen kesken. Oman joulun kruunaa lasten ilo sekä hyvät muistot ja perinteet omasta lapsuudesta. Vuosien kuluttua mukava kuulla lapsilta, miten he ovat lapsuuden joulut kokeneet. Se on nimittäin tässä ja nyt.

Meidän perheen tämän vuoden joulukortti ;) Kuva on Maltan reissultamme tältä syksyltä.

Hyvää ja rauhallista JOULUA 2015 jokaiselle teille lukijalle!

~Eija~

p.s. Ja näin tässä juttua kirjoittaessa päivä pyörähti jouluaaton puolelle. Nyt äkkiä nukkumaan :)!

Joulun alus liikuntaa

Viime viikolla oli jälleen Liikunnan ammatitutkinnon lähiopiskelupäivät Kuortaneella. Näitä päiviä odottaa aina mielenkiinnolla ja innoissaan, koska siellä päivät ovat täynnä mukavaa tekemistä ja luentotuntien lomassa pääsee liikkumaan. Oikeasti harvalla on mahdollisuus opiskelupäivinään tai työpäivän aikana päästä välillä nostamaan hien pintaan ja sykettä ylös. 

Viime viikolla suunniteltiin, kuvattiin ja editoitiin myös lyhyt viedoapätkä. Tässä teille mun oma ->

Viime viikko oli myös perheessämme melkoista joulujuhla rumbaa ja parina päivänä piti ehtiä töihinkin. Oli ehkä vuoden tiivis tahtisin ja aikataulutetuin viikko.

Mutta tuolle viime viikolla sain oikein hyvät liikunta pisteet ja monipuolisesti :)!  -->

Uima-altaaseen pääsin kaksi kertaa -> oli hengenpelastusta ja uimatekniikka opetusta. Osaan uida, mutta omalla tyylilläni, pinnalla siis pysyn. Kuitenkaan en ole sitten alakoulun jälkeen naamaani laittanut veteen ilman etten pitäisi nenästä kiinni, enkä koskaan ole uinut kroolia. No nyt on nämäkin asiat tehty ja halu olisi oppia lisää. Kyllä mä vielä joskus menen aikuisten uimakouluun!

Kuntosalilla olimme yhteensä 3 tuntia käytäntöä. Aiheena oli hartiat, ojentajat ja hauikset. Lisäksi harjoittelimme asiakkaan ohjaamista oikeaan tekniikkaan. Paljon taas oppi, kiitos hyvän opettajan ja opiskelukavereiden.

Viikon yhtenä isona teemana oli toiminnallinen harjoittelu, josta olen aina tykännyt. 6 eri treeniä tehtiin tämän teeman ympärillä. Oli HIIT-tyylistä ja leikkimielistä, mikä sopii niin lapsille kuin aikuisille sekä toiminnallista venyttelyä. 

Juoksemassa ehdin käydä kolme kertaa, pääsääntöisesti kevyttä palauttavaa. 

Yhteensä vajaa 13 tuntia täsmäliikuntaa, voin olla tyytyväinen :)

Viikon kruunasi sunnuntai aamun kevyt juoksulenkki vieraassa kaupungissa. 

Olin pikkujoulureissussa ja muiden kääntäessä sängyissään kylkeä, mä vedin lenkkarit jalkaan ja ampaisin haukkaamaan happea.

Mielenkiintoista ja haastavaa lähteä vain juoksemaan, tietämättä tarkkaan millaisen reitin onnistuu saamaan kasaan. Sport Trackerin laitoin varmuuden vuoksi päälle, että siitä voin tarkistaa jos päässä kartta pyörähtää ympäri. Välillä pysähdyin testaamaan kaupungin ulkoilureitin ulkoilmalaitteita.

Melko rauhassa sai tuuletella menemään. Muutama kävelijä, koiran ulkoiluttaja ja sorsien ruokkija osui vastaan. Vaikka en tosiaan vedestä niin valtavasti pidä, on vesistöt muuten erittäin miellyttävä elementti ympäristössä ja täälä tätä löytyi.

Pikku hiljaa päivä valkeni ja näki paremmin ympärilleen. Ihmisiäkin alkoi kömpiä esiin. Harmillisen pilvinen aamu taas osui mun kohdalle, joten kuvatkin ovat hiukan hämäriä.

Niin arvasiko joku missä kaupungissa kyläilemässä olin....?

Kyllä, Uudessakaupungissa pyörähdin. Karttakin löytyi loppu lenkistä ;)

Tämä lenkki juostiin helposti kesälenkkareilla. Ei lipsunut, ei luistanut, eikä tarvinnut etsiä pitävää juoksualustaa, sillä ei ole jäätä, ei ole lunta, eikä ollut pakkasta. 

Tänään meille satoi muutama cm lunta, mutta huomenna se valitettavasti taitaa sulaa pois. Hiihtokausi olisi niin mukava jo korkata, mutta aikataululliset syyt ja sääolosuhteet ovat pitäneet vielä Seinäjoen ja Kuortaneen tykkiladuilta mut poissa. 

Toivottavasti pian saisimme luonnon lunta ja latujen tekijät pääsisivät kaikkialla hommiin!

~Eija~

Kirje joulupukille

Mä olen hoitanut ensimmäiset joululahjat tälle vuodelle jo vuoden alussa, helmikuun alussa taisin saada ensimmäiset villasukat valmiiksi ;) Käsitöiden tekeminen toki on jäänyt vuoden kuluessa muiden asioiden jalkoihin, joten loput lahjat on hoidettava kivijalkakaupoista ja nettibutiikeista. Hyvällä mallilla lahjat ovat, vaikka muutama läheinen aiheuttaa vielä harmaita hiuksia, mutta ei kuitenkaan unettomia öitä. Aina sitä jotain lopulta keksii. Kunpa kaikille keksisi jotain mistä on todella saajalle iloa ja hyötyä. Mikä sen parasta jos se olisi jotain oman elämän hyvinvointia lisäävää, motivoivaa ja ylläpitävää. Aina on kuitenkin mietittävä lahjan saajaa eikä vain omia mieltymyksiä. Silti en menisi antamaan sellaista, mikä sotii omaa ajatusmaailmaa vastaan. Pienessä mittakaavassa   sellainen itselle on esimerkiksi alkoholi. Sitä ei mun antamat lahjat sisällä.                                          

                                                 No jospa leikitellään ajatuksella että jouluna

                                               saisi ostaa vain itselle lahjoja, mitä sieltä tulis?

                                            Ei ainakaan yllätyksiä, joo ei, mutta hauskaa ja hyödyllistä kyllä ;)

                                               Jotain tällaista kenties -->                     

Aktiivisuusranneke

Voimapyörä

Jumppapallo

Gymstickin keppi

Nastalenkkarit

Mikki

16 kilon kisakahvakuula

Voi että olisi ihana hikinen joulu, kun kaikkia pitäisi päästä heti sitten kokeilemaan ;) Ja näillähän saisi hyvän kuntopiirin koko perheelle ja kyllä kinkut sulaisi.

Loppu viimein joulun tärkein juttu ei kuitenkaan ole nuo lahjat. Tärkeintä olisi voida rauhoittua, nähdä perhettä ja ystäviä, syödä hyvin ja terveellisesti kiireettä sekä keskittyä siihen miksi joulua todella juhlitaan.

Itselle tärkeää on iloita lasten naurusta, ihailla saatuja joulukortteja ja rauhoittua näkemään mitä kaikkea hyvää ja kaunista ympärilläni on.

Rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta Teille kaikille :D!

~Eija~



Itsenäisyyspäivän mäkitreenit

Järvet, luonto. eläimet ja metsät kuuluvat Suomeen ja suomalaisuuteen ja näistä ehdottomasti tärkein itselle on metsä. Olen aina tykännyt olla metsätöissä missä yhdistyy metsänhoito, talven polttopuiden hankinta, hyvä treeni ja ulkoilu. 

Suomen 98 vuotissyntymäpäivänä "treeni"ohjelmassa luki puun kaataminen. Se tontin isoin ja ehkä komein. Viime kesä osoitti sen, että tarvitsemme lisää valoa puutarhaamme ja ainut keino sitä saada on kaataa puita. Lumettoman talven hyötyjä, että homma käy ilman rämpimistä helpommaksi, mutta rinnetonttimme ei silti päästä helpolla.

Komea kuusi keskellä puutarhaa, ei mahdu edes kokonaan kuvaan.

Puu kaatuu!!

Tähän asti oma homma oli melko helppoa, mutta sitten alkoi oksien raahaaminen, noukkiminen ja nostelu kärryille. Lapset olivat innoissaan mukana. 

Vuosirenkaiden perusteella oli monta kymmentä vuotta vanha kuusi.

Ja sitten päästiin itse mäkitreeniin. Nousua alamäestä ylämäkeen arviolta vajaa viisi metriä ja matkaa vajaa 50 metriä. Joo, ei ole pitkä ja kova nousu, mutta laitappa siihen peräkärryt täyteen isoja kuusen oksia ja työnnäppä ylös, kolme kertaa! Huh kun sai puuskuttaa ylämäessä! Reisiä ja pakaroita hapotti.

Kärrättiin vielä oksat läheiselle joutomaalle kevään pääsisäiskokkoa varten. Takaisin tullessa lapset pääsi kärryjen kyyttiin kiitokseksi avusta.

Ei tarvitse tänään lähteä kuntosalille ja juoksulenkkiäkin jäi miettimään...jos nyt kuitenkin ihan lyhyen aerobisen treenin illemmalla linnanjuhlien katsomisen jälkeen.

On hienoa olla suomalainen ja asua itsenäisessä Suomessa. Kiitos siitä kuuluu Suomen sodissa taistelleille. Meillä onkin melko hyvin asiat kun vertaa sotaveteraanien ja lottien lapsuuteen ja nuoruuteen. Silloin oma hyvinvointi ja treenailut jäi kotimaan puolustamisen jalkoihin. Osaisimmepa olla kiitollisia ja onnellisia näistä mahdollisuuksista mitä meillä nyt on. Näin ei välttämättä olisi, jos silloin sodanaikaan olisi käynyt toisin.

Rauhallista ja juhalallista Itsenäisyyspäivää kaikille!

~Eija~

Alkutalven heijastukset kurassa

Tämä talven alku ei taaskaan näytä oikein lupaavalta hiihtämisen suhteen, valitettavasti. Mieli tekisi lumisille luonnon laduille pitkää lenkkiä pökkimään, mutta niiden perässä pitäisi lähteä melko kauas, joten tyydyttävä hiihtämään lenkkarit jalassa melko pimeissä ja kuraisissa oloissa. Eipä se juokseminen kuitenkaan paha vaihtoehto ole, kun on varusteet kunnossa, seura laadukasta ja että on kiinnittänyt huomiota näkemiseen ja näkymiseen. Nämä kaikki asiat loksahti viimeisimmällä lenkilläni nappiin!

 Meillä oli testissä Albedo 100 Reflective Sprayn Invisible Bright. Tämän heräteostoksena ostin viime viikolla. Tuotteen edustaja ja purkin kyljessä luvattiin, että suihke on valoa heijastava lampun siihen osuessa ja päivänvalossa väritön ja näkymätön. Sopii tekstiileille ja lähtee pesussa pois. Sain myös sapluunan, jolla voi tehdä sydämen kuvion. Näitä sapluunoita voi tehdä itsekin vaikka mitä.

Tuoteperheeseen kuuluvat myös Sparkling Grey (suihkeesta jää vaaleanharmaa sävy, joka sopii hyvin esimerkiksi kenkiin, reppuihin...ja tämäkin häviää peussa), Horse and pets (on läpikuultava, jota voi suihkuttaa eläimen turkkiin ja häviää pesussa) ja Light Metallic (on pysyvä, harmaa ja sopii metallille, puulle, betonille, muoville jne).

Koko idea kuulosti hauskalta ja tottakai sitä piti sitten testata tosi tilanteessa!

Testikaveriksi sain tyttäreni. Puimme keliin sopivat puolikevyet vaatteet, lamput päähän ja suihketta sinne tänne ;)

 Ilman heijastinliiviä en kuitenkaan uskaltanut lähteä, sillä täälä meillä on todella pimeää. Tyttärellä oli vaatteissa jo kiitettävästi heijastimia, joten pääsi tällä kertaa ilman omaa heijastinliiviään. Valokuvista näkee, että kyllä se suihke heijastaa, vaikka näyttää hiukan sotkuiselta. Tyttärelle tehtiin sydämet takin selkään ja mulle housuihin takareisien kohdalle. Tuossa alla olevassa kuvassa mun käden takana hiukan näkyy tuo toinen sydän mun reidessä. Käsivarsiin takkiin suihkutettiin ilman sapluunaa ja kuva osoittaa miten suihke on levinnyt koko käsivarteen. 

Mutta siis jes, heijastaa ja tällä voisi lasten reput ja takin hihat "maalata".

Lähdimme saunalenkille, minä juosten ja tytär pyörällä vieressä :) 

Suurimman osan lenkeistäni juoksen yksin, mutta aivan huippua on saada silloin tällöin seuraa! Mikä sen parasta, kun oma tytär haluaa lähteä kaveriksi <3 Haaveeni ja toiveeni on, että joku lapsistani innostuu yhtä paljon liikkumisesta ja vaikka vielä samoista lajeista kuin itsekin ja näin saisin todella läheisen treenikaverin. Lapset kuitenkin jokainen tekevät nyt ja aikanaan omat valintansa ja pyrin tukemaan niissä parhaalla mahdollisella tavalla.

 Kura loiskui jalkojen alla ja pitkin pohkeita. Mun ihanat maastojuoksukengät; Salomon speedcross 3 GTX oli mainiot tähän kura keliin! Eivät lipsu kurakossa ja antavat muutenkin hyvän tuntuman tiehen. Lyhyen pikitiepätkän juoksin ojanpenkalla säästääkseni pohjien kuvion kulumista.

Kotiin ehdittyämme kengät olivat kuraiset (mitä muutakaan olisi voinut odottaa!), mutta jalat kuivat. Kosteutta hylkivä pinta pelittää hyvin ja sopii mun jaloille ja käyttöön todella hyvin. Voi että mä tykkään!

Otsalamppuna mulla on laadukas LumiLight, mikä on myös ollut hyvä ostos muutama vuosi sitten. Käytän sitä juoksulenkeillä, yösuunnistuksessa, pyöräillessä ja joskus puutarhassa hämärässä puuhaillessa (niin mitähän mä siellä puuhailen... ;)?!! ). Toimii ladattavalla akulla, on sopivan kevyt ja näppärä viiden eri valon kirkkaus säädön ansiosta.

Tällainen lenkki tällä kertaa, ei paha ollenkaan :D
Kunpa pian pääsisi tyttären kanssa sitten hiihtämään...

Jännittävää ja liikunnallista joulun odotusta kaikille :D!

~Eija~

p.s. Tämä ei ole maksettu mainos.

Elämäni lyönnit

Hyvinvointi teemana on nyt kovasti tapetilla, eikä suotta. Elämämme on kiireistä, vaadimme toisiltamme ja itseltämme valtavasti ja vielä enemmän. Pitäisi ehtiä joka paikkaan ja kaikessa pitäisi ehtiä olla mukana. Sukulaisia, ystäviä ja naapureita olisi mukava nähdä, lasten kanssa leikkiä ja puolison kanssa istua rauhassa sohvalla ja jutella.  Haluaisi treenata, opiskella, käydä puutarha kurssilla ja valmistaa terveellistä ruokaa. Ai niin ja töissä pitää käydä ja nukkuakin jossain kohdassa. 

Suoraan kuin mun elämästä, ote elämäni ruuhkavuosista.

Kuortaneen Urheiluopistolla Liikunnan ammattitutkinnon viimeisimmällä lähijaksolla heti ensimmäisen päivän aamuna saimme anturit rinnalle, jotka tulisivat mittaamaan seuraavat kolme päivää sykettä. Kyseessä on FIRSTBEAT-mittaus, josta näkee melko luotettavasti stressireaktiot, palautumisen, arkiaktiivisuuden, liikunnan ja kuntoa kehittävän liikunnan. 

 Miksi meille tällainen tehtiin? No, meidän lähijakson yhtenä isona teemana oli hyvinvointi kokonaisuudessaan. Ei pelkästään se liikkuminen ja terveellinen ruokavalio, vaan tärkeää ovat myös palauttavat hetket keskellä päivää ja erityisesti unen laatu yöllä. Arkiaktiivisuudella on yllättävän iso merkitys peruskunnon ylläpitämisessä, painonhallinnassa ja painonpudottamisessa. Arkiliikunta tulee aktiivisesta työpäivästä kulkemalla mahdollisimman paljon kävellen portaat ja käytävät, pitämällä taukojumppaa ja parkkeeraamalla auto kauimmaiseen parkkiruutuun. Keinoja toteuttaa arkiliikkumista on monia, rajoitukset asetamme me itse.

 Firstbeat hyvintointianalyysin tarkoitus on auttaa hallitsemaan stressiä, palautumaan paremmin ja liikkumaan oikein. Siinä analysoidaan sydämen sykevälivaihtelua. Korkeat vaihtelut unen aikana kertovat tehokkaammasta paautumisesta kuin matalat. Analyysi auttaa ymmärtämään kuinka voi päivittäisillä valinnoilla vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on ymmärtää tasapaino työn ja vapaa-ajan sekä kuormituksen ja levon välillä.

Olin aivan innoissani tästä mahdollisuudesta ja vaikka en päässyt mittausta aivan todellisessa arjessani kokeilemaan, mutta sentään piipahdin kotona kesken lähijakson. Etukäteen olin aivan varma että omat yöunet eivät ole palauttavia ja stressikäyrää pukkaa päivälläkin punaisella, sen verran vääntöä ollut monen asian kanssa viime viikkoina. Erityisesti illat tuppaa venymään liian myöhälle koneen ääressä sähköposteja, raportteja ja opintosuunntelmia kirjoittaessa. Myöhään illalla nyt vaan on rauhallisinta niitä tehdä. Mutta toisaalta aamuisin olen väsynyt ja tuntui että yötkin menee paljolti pyöriessä.

 Ensimmäisenä päivänä sitä tiiraili mittaria rinnalla ja pyrki pysymään mahdollisimman rentona että saisi "hyvää" käyrää. Seuraavina päivinä sen jo unohti ja sitten kun mittari oli otettu pois, huomasi sen puuttuvan. Aktiivisen Kuortane viikon aikana mm. tutustuttiin Gymstick:iin. Aivan huippu vehje, innostuin tästä valtavasti!

Kotiin kaahailin pimeässä illassa vetämään kahvakuulatunnin ulkosalla. Kotona olikin sitten vastassa väsyneitä lapsia, pitkin taloa hajaantuneita leluja ja kaatuva pyykkivuori. Pääsin siis hetkellisesti kiinni todellisuuteen, mikä Kuortaneella täysihoidossa on vain muisto. Omaan sänkyyn oli kuitenkin ihana päästä nukkumaan, vaikka illalla taas venyi nukkumaan meno koneen ääressä ja aamulla oli aikainen herätys ja ajo takaisin Kuortaneelle.

 Kuortaneella jatkettiin taas mm. kuntopalloilla ja TRX-köysillä. Molemmista mulla hiukan kokemusta jo aikaisemmin, mutta nyt sai lisää ideoita ja innostusta. Näillä helpoilla ja tehokkailla välineillä jatketaan kotona ja asiakkaiden kanssa ;)

 Mitä sitten raportti kertoi...? 

Yllätys yllätys, mun palautuminen olikin hyvää :D! Sen koin lähijakson aikana ennen raportin saamistakin, että stressi oli helpottamaan päin, kun sain asioita hoidettua ja ratkottua ja juteltua opettajien kanssa käytännön asioista. Tämä näkyi raportissa! Kotona nukuttu yö näkyi huonoimpana yönä sen lyhykäisyyden vuoksi, mutta se aika minkä olin nukkunut olin nukkunut hyvin.

Autolla ajo Kuortaneelta kotiin ohjaamaan kahvakuulaa oli punaisella. Joo, mulla oli tiukka aikataulu ja kaikki kanssa matkustajat ajoi niin tunnollisesti nopeusrajoitusten mukaan, että mua hermostutti. Itse kahvakuula ohjaus oli tehokas treeni itsellekin ja tunnin jälkeen sotkuinen koti nosti stressi sykkeet hetkellisesti ylös. Seuraavana aamuna takaisin Kuortaneelle ajaessa olinkin ollut sitten rento,sillä lähdin ajoissa, joten tunnolliset kanssa autoilijat eivät hermostuttaneet laisinkaan.

 Liikuntapisteitä sain hyvin, eikä se ole ihme kun Kuortaneella aina liikumme sykettä kohottavasti lähes joka toinen tunti. Kokonaisuudessaan näiden kolmen päivän aikana mun voimavarat lisääntyivät joka päivä. Ja erityisen tärkeänä pidän sitä seikkaa, että koin tämän asian ilman tätä raporttiakin, mutta tämä tuki ja vahvisti tuntemuksiani. Tieto hyvästä palautumisesta yöllä johti siihen, että oli mietittävä mikä mua väsyttää. Yksi iso asia oli se, että talletin paljon asioita muistettavaksi päähäni, tuntui että oma kovalevy ei vedä enää enempää tietoa ja unohtelen asioita. Konkreettisena asiana tyhjäsin aikataulut päästäni kännykän kalenteriini; mitä mun pitää tehdä minäkin päivänä ja keskittyä silloin niihin ja olla murehtimatta vielä seuraavan päivän juttuja. Tämä auttoi heti ja nyt onkin päässä paljon kevyempi olo :)

 Tällainen mittaus on mahdollista ja hyödyllistä ihan kaikille, ikään, sukupuoleen, kuntotasoon ja tavoitteisiin katsomatta. Auttaa vahvistamaan omia tuntemuksia tai kenties löytää yllättäviä selityksiä omasta hyvinvoinnista. Yksi oiva työkalu oman hyvinvoinnin parantamiseen, kun se on niin monien asioiden summa.

~Eija~

p.s. Tämä ei ole maksettu mainos tms.! Vain yksi henkilökohtainen kokemus ko mittauksesta.