Tammihaaste maaliin

Aa että! Se on tammikuun viimeinen ja mielestäni vuoden kolmanneksi ankein kuukausi on selätetty, jes! Hyvällä asenteella ja positiivisuudella olen pyrkinyt menemään päivästä toiseen ja tammihaaste on osuvasti pitänyt liikkeessä ja vienyt huomion erinäisiin irrallisiin havaintoihin. Viimeisen viikon aikana on selvästi huomannut valon määrän lisääntyneen ja tulppaanit ovat saapuneet kauppoihin - selvä merkki kevään lähestymisestä :D

Viimeiselle kolmelle tammikuun päivälle havainnoitavaa oli enää juuri se kolme :) ->

42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

42

Jo sunnuntaina perheen ulkoilupäivän innoittamana aloin haaveilla lomaviikkoni ensimmäiselle päivälle reipasta pitkää hiihtoa, 42 kilometriä koska sellainen lukema odotti vielä haasteessa. Keli lupaili hyvää ja aikataulullisesti ehtisin, joten ainoan epävarmuustekijän loi oma jaksaminen. Tuntui että runsas ulkoilu yövuorojen jälkeen viikonlopun aikana ei ollut kuitannut kunnolla univelkaa. Vaihtoehtona siis olisi jättää lenkki lyhyemmäksi ja tulla kotiin päikkäreille. Päätin katsoa miltä tuntuu ja varoiksi nappasin taskuun muutaman palan suklaata.

Lähtöpaikassa opastaulussa oli yhdelle laavulle merkattu matkaa 4,2 km, joten se olisi uupumuksen iskiessä keino saada nuo numerot 4 ja 2. Rennosti lähdin Ahonkylästä Ilmajoelta kohti Seinäjokea, josa lopulta kiersin 4 kierrosta kuntorataa ja vielä lyhyen ampumaradan ja sitten takaisin kohti Ilmajokea. Ahonkylässä lykin asutuksille asti ja sitten takaisin ja vielä parin kilsan verran ees taas ja tulihan se 42,3 kilometriä täyteen! Loppu viimein jaksoin vallan hyvin ja olisin voinut jatkaa vielä lisääkin, mutta halusin syömään! Aikaa meni vajaa 3 tuntia.

Kolmet lenkkarit

Tiistaina jälleen ladulle, maltillisesti 17 kilometriä, koska luvassa oli muutakin treeniä tälle päivää. Alkuillasta olin Ninnin kanssa juoksemassa mäkivetoja, yhteensä reilu 7 kilometriä ja sen päälle oli toiminnallisen porrastreenin ohjaus Neiron koululla. Jalat olivat melko raukeat päästessäni lopulta sohvalle makaamaan runsaan iltapalan kanssa :) Kuvasin oikeutetusti päivän menopelini, kolmet lenkkarit (vaikka yhdet ovatkin monot...).

Oman kuvan heijastuminen

Tänään keskiviikkona oli kuudes päivä peräkanaa hiihtämistä. Kelit vaan ovat mitä mainioimmat ja matka taittuu niin helposti, muutoinhan olen oikeasti aika hidas hiihtäjä. Lapset sain lähetettyä kouluun ja lähdin samasta ovenraosta suksineni ladulle. Reilu 20 kilometriä ja vaikka olisi taas tehnyt mieli jatkaa, päätin kuitenkin lähteä syömään. Oman kuvan heijastumisen ikuistin auton ikkunasta. Huomisesta on tulossa joka tapauksessa "lepopäivä", kun käyn vaan lyhyesti juoksemassa.

Tammihaaste oli mukava, vaikka jotkut havainnot olivat omalta kohdalta tosi haastavia ja jopa tympeitä (mm. tehtaan valot ja bensamittari). Helppojakin oli (mm. latu ja kirkko), mutta tammikuun pimeys ei välillä antanut armoa ja kuvien "taiteellisuus" ei ollut hääppöinen (mm. savuava savupiippu tai laituri). Mutta näillä mentiin ja liikuttua tuli :)

Tämä kuluva viikko on määrä viikko, ihan jo senkin vuoksi että olen lomalla. Loppu viikosta on siis vielä luvassa lisää hiihtoa, kisat, pitkä juoksu ja paaaaaljon synttäriherkkuja.

Kiitos tammikuu ja tervetuloa helmikuu :D!

~Eija~

Tammikuun neljäs

Tämä kulunut viikko oli hiukan hankala. Alku viikosta oli vuorokauden kestänyt hirvee pakkanen (inhoan kovia pakkasia) ja sen päälle pari vuorokautta reilusti plussa-asteita ja jopa vesisadetta aiheuttaen kamalan pääkallokelin. Kerran koukkasin autolla ojankin kautta, mutta siitä selvisivät kaikki osapuolet naarmuitta. Koko viikon on teetellyt jonkinlaista flunssaa, mutta ei se kunnolla päälle ole tullut. Takkuista oloa pahensivat kiireiset yövuorot. 

Mutta hankaluuksia enemmän on parempi keskittyä tai ainakin päättää viikko hyvien asioiden muistelemiseen. Ensinnäkin mun jalka on tosi hyvä. Se on saanut lepoa juoksusta, sillä tällä viikolla on menty vähän kevyemmin ja juoksukilometrejä kertyi ainoastaan 16. Kävelyä kuitenkin 22 kilometriä ja hiihtoa 54 kilometriä. Menneenä viikonloppuna näin suunnistusseurani naisia yhteistreeneissä, kummityttöä ja ystävää sekä sunnuntaina vietimme perheen kesken kunnon ulkoilupäivää. Niin ja ensi viikon olen lomalla ja ehdin tehdä paljon enemmän juttuja, jos/kun terveenä pysyn.

Tammihaasteessa olen pysynyt. Aiheita, joita viikko sitten oli jäljellä ->
42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

Tehtaan valot

Maanantaina lähdin uhkarohkeasti polkemaan töihin pyörällä. Oli kuitenkin luvattu illalle pakkasen kiristyvän, mutta ajattelin selviäväni takaisin kotiinkin. Mennessä, 10 asteen pakkasessa varpaita paleli, enkä koko iltavuoron aikana oikein kunnolla lämmennyt. Mitä nyt poskia helotti, vilutti ja lämpö nousi 37,4. Myönnyin mieheni tarjoukseen hakea mut autolla töistä kotiin. Auton ikkunasta nopeasti räpsäisin surkean kuvan tehtaan valoista työpaikkani lähellä olevasta lämpölaitoksesta tms.

Jäähalli

Särkylääkkeellä ja kunnon yöunilla vilutus ja flunssainen olo helpottivat hetkeksi. Uskalsin ystävän kanssa kävelylenkille tyttärien harkkojen aikana. Pyysin että koukataan paikallisen jäähallin kautta, että saan asiaan kuuluvan havainnon tehtyä. Yöllinen yli 20 asteen pakkanen oli lauhtunut miinus kuuteen.

Silta

Keskiviikkona lähdin aamupäivällä rauhallisesti juoksemaan reilu 10 kilometriä ja samalla bongasin sympaattisen sillan vakioreittini varrelta. Lunta oli mukavasti ja maisemat sen mukaiset.

Laituri

Torstai aamulla pakkasesta ei ollut enää tietoakaan, vaan sai riisua talvitakkia ja liukastella peilijäällä. Lumikerros oheni reilusti ja joka paikassa oli niin märkää. Lumitöitä ja kevyt kävelylenkki olivat ohjelmassa. Kuvasin oman lammen rannalla kesää ja paljaita varpaita odottelevan laiturin.

Kunnantalo

Yövuorot takana ja lyhyiksi jääneiden unien jälkeen nousin ylös ja lähdin hiihtämään 15 kilometriä. Ennen ladulle menoa koukkasin kuvaamassa kuntamme kunnantalon. Onneksi ladulla oli luistava keli, sillä sen verran väsytti että muuten olisi matka tyssännyt jo nopemmin.

Kirkko

Lauantai illan hämärissä ystävän, kummitytön ja heidän Hilma-koissulin kanssa kävimme kävelylenkillä bongaamassa kirkon. Kuvassa on itselle rakkain kirkko ikinä, vaika kyseessä olevalta paikkakunnalta olen jo pois muuttanutkin.

Avanto

Avannon kuvaamisen olin suunnitellut jo kuun alussa ja onneksi perheemme ulkoilupäivä onnistui kuin onnistuikin :D Ohjelmassa oli pilkkimistä, hiihtoa ja eväitä. Kaikkien mielestä meillä oli aivan huippu päivä!

Näillä eväillä uuteen viikkoon!

~Eija~

Tammikuun kolmas

Viikko sitten oli hyytävän kylmä tuuli, joka teki paikka paikoin pakkasen tuntumaan 10 astetta kylmemmältä. Mulla vielä oli yövuorot, jotka pistää kropan hiukan sekaisin, joten mun oli kylmä ja ulos ei yhtään houkutellut mennä. Mutta mutta kun tammihaasteessa mukana ollaan, yövuorojen välissäkin vaan on liikuttava :)

Tammihaasteen aiheita, joita oli viikko sitten jäljellä ->
42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

Tikapuut

Maanantaina hoidin haasteen bongaamalla tikapuut koulumme seinästä hakiessani eskarilaista hoidosta potkukelkalla. En mennyt ihan suorinta reittiä, vaan koukkasin hiukan pitemmälti, että sain vaaditun puoli tuntia täyteen. Kylmä tuuli oli kylmä. Annoin itselleni luvan jättää päivän liikkumiset tähän, että jaksoin vielä kolmanteen yövuoroon.

vesi (joki, järvi, meri)

Kolmannesta yövuorostani pääsin jo neljältä yöllä kotiin ja olimme sopineet että mies herättää lapset kouluun ja mä saan jatkaa nukkumista. Sellaiset kuutisen tuntia nukuin ja sitten herätyskello herätti. Yleensä aina viimeisen yövuoron jälkeen nousen viimeistään puolenpäivän aikaan ylös, että saisin jotain päivän aikana tehdyksi. Nyt olisi nukuttanut vielä lisää, laiskotti ja päätä alkoi särkeä.
Iltapäivällä tein lapsille ruokaa ja söin siinä itsekin äkkiä ja sitten Ninnin kanssa tekemään vetotreenit. Tehtiin hyvien lämmittelyjen jälkeen 300 metrin ja 80 metrin vetoja. Löydettiin suht tasainen ja rauhallinen tienpätkä, joka oli toiseen suuntaan nouseva ja toiseen laskeva. Pahin viimakaan ei sinne osunut. Väsyneillä aivoilla yritin keksiä haasteen kuvauskohteen ja olin jo luovuttaa, kunnes palauttelussa keksin Kyrönjoen haaran, joka puikkelehtii läpi Seinäjoen. Joten vesi (joki, järvi, meri) hoidettu.

Celsius-lukema

Ai että oli ihanaa nukkua taas yö omassa sängyssä ja oikein yli 8 tuntia! Silti aamulla oli edelleen nuutunut olo ja sohva veti puoleensa. Mutta kun olin kaikki lapset taas saanut lähtemään kouluun, ampaisin itse aikaisemman suunnitelmani mukaan ladulle. Vapaata hiihdin reilu 20 kilometriä -7 asteen pakkasessa hyytävässä viimassa. Ladun varrella juuri ja juuri tarkenin nopeasti pysähtyä nappaamaan kuvan celsius-lukemasta. 

Paikallinen nähtävyys

Myös torstaina kävin hetin aamusta hiihtämässä, sillä kertaa perinteistä ajamattomilla baanoilla, mitä nyt viimeisellä vitosen kiekalla latukone meni edellä ja jouduin jarruttelemaan etten olisi perään laskenut. Nyt en kuitenkaan bongaillut kuvauskohdetta ladun varrelta, vaan säästin sen iltaan. Oli nimittäin mun vuoroni kuljettaa junioria muskariin ja sain mahdollisuuden bongata kuvauskohteen keskustasta. Aikomus oli kuvata kunnatalo, mutta Ilkan Patsas oli niin komean näköinen, että päädyinkin paikallisen nähtävyyden kuvaamiseen kevyen kevyellä juoksulenkilläni.

Valoteos/valoilmiö

Perjantaina kohteeksi valikoitui ihan sattumalta valoteos/valoilmiö. Pitkästä aikaa kärryttelin vaunuja, joissa nukkui päiväuniaan naapurin ihana taapero. Nämä lenkit on niin hyviä, kun tulee tehtyä kunnon kävelylenkki juoksun sijaan pienen vastuksen kanssa ja samalla voi olla hyödyksi jollekin. Taaperon äiti pääsi sillä aikaa kauppaan :) Ja tämä halo-ilmiö putkahti peltoaukealla näkyviin. Keli oli muutenkin aivan mahtava! Hyytävä viima oli poissa.
Vielä illalla juoksin Ninnin kanssa kiihtyvä vauhtisen pitkiksen Seinäjoella. Oli siis tosi hyvä päivä ja yövuorojen nuutuneisuuskin oli jälleen kerran voitettu.

Kioski ;D

Lauantaina bongasin kuuraisen kioskin :D Hä? No vihdoin päästin olemattoman luovuuteni kukoistamaan ja koska metsäisen hiihtolenkin aikana ei mitään järkevää jäljellä olevaa kuvattavaa näkynyt, niin kuvasin sitten itseni, eräänlaisen kioskin joka tarjoaa erilaisia PT-palveluita ;) Tätä kioskia kauniimpia kuvauskohteita olisi metsä ollut pullollaan, auringon hiljalleen laskeutuessa, pakkasen pidellessä -15 ja lumihiutaleiden kimallellessa. Tarkenin hihdellä vapaata 26 kilometriä ja mieli olisi tehnyt sivakoida pitempäänkin, mutta kotona odotti lämmin sauna.

Järjetön jää

Eilen sunnuntaina pääsin ensimmäisen kerran tänä talvena testaamaan koulumme pihaan jäädytettyä luistinrataa. Tämä sai mennä järjetön jää kategoriaan, sillä onhan tämä ihan järjettömän mahtavaa kökkätyön jälkeä! Iso kiitos jään tekijöille ja huoltajille :)

Viikon aikana tuli mm hiihdettyä reilu 60 kilometriä, potkukelkkailtua 15 kilometriä ja juostua 35 kilometriä. Oikea jalka on huomattavasti parempi kuin viikko sitten, vaikka en pitänyt juoksutaukoa tai käynyt sitä kenellekään näyttämässä. Pidin yllä venyttelyjä, mutta en enää alku viikon jälkeen "runnonut" kipeää kohtaa. Tiistain vetojen kova iskutus jalkoihin tuntui vetoja tehdessä, mutta yllättäen ei kipuillut treenin jälkeen. Hiihto ei tehnyt kipeää, eikä kevyt lyhyt  tai perjantain pitkä juoksu pahentanut asiaa. Itse asiassa säären kipeä kohta on enää vain aavistuksen arka. Selkä ei ole öisin herättänyt, mutta aamuisin ollut melko kankea. Liikkuvuusharjoitukset tekee hyvää ja niitä tulen jatkamaan. Joten parempi tilanne jo on. Kiitos kaikille jotka olette jalan tilannetta kyselleet :)

Ja taas on uusi viikko edessä. Vielä 10 havaintoa tammihaasteen tiimoilta ja kyllä tulee olemaan vaikeaa osa näistä lopuista...jotain kuitenkin keksitään ;)

Mukavaa viikkoa kaikille :D!

~Eija~

Rasteja ja kipuileva jalka

Ai että tykkäsin avata ulkosuunnistuskauteni nyt jo tammikuussa, kun Kauhajoen suunnistusporukka järjesti tammirastit kahtena peräkkäisenä lauantaina. Viime viikolla en päässyt, mutta tänä viikonloppuna aikataulut salli ja pääsin osallistumaan. Vaikein rasti taisi olla lähtöpaikalle löytäminen, kun en ohjeita niin tarkkaan etukäteen lukenut, enkä tunne Kauhajoen keskustaa kovin hyvin. Mutta löytyihän se Kalkunmäen kenttä :)

Tammirasteilla.

Ratavaihtoehtoja oli kolme; noin 5, 4 ja 3 kilometriä (linnuntietä) pitkät. Mä lähdin vitoselle. Karttana oli sprinttikartta, eli reitti kulkee talojen, pyöräteiden ja polkujen verkostossa. Talojen pihoihin ei saa mennä tai oikaista niiden poikki. Leppoisan reippaalla vauhdilla menin, kunnolla hengästyen. Lunta oli metsän puolella sen verran paljon, että vain kerran oikaisin metsän poikki saaden nilkat täyteen lunta, muutoin koukkailin avattuja polkuja pitkin. Oli mukavaa, suunnistus sujui ja keli oli just passeli, hiukan pakkasen puolella.

Suunnistuksen jälkeen oli tarkoitus mennä hiihtämään Kauhajen Sotkaan, jossa en aikaisemmin hiihtämässä ole ollut. Valitettavasti siellä oli juuri hiihtokilpailut, joten kurvasin kotiin ja lähdimme perheen kesken hiihtelemään tutuille laduille.

Sprinttikartalla mentiin.

Tammihaastekin tässä samalla etenee ->
42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

Jäljet hangessa

Lauantaina 13.1. havainnoin hiihtolenkillä jäljet hangessa.

Postin postilaatikko

Ja tänään sunnuntaina kävin juoksulenkilläni nojailemassa postin postilaatikkoon.
Tällä viikolla hiihtoa tuli 59 kilometriä, pyöräilyä 78 kilometriä ja juoksua 30 kilometriä + suunnistusta 5 kilometriä.

Mulla on ongelmia oikean jalan kanssa. Se on itse asiassa aina ollut tuo oikea jalka joka kipuilee. Nyt tuntuu, että vaiva on pitkittynyt. Joulukuussa se kipuili sisäsyrjältä peukalon kokoiselta alueelta, penikkatautimaisesti. Pyörittelyllä ja hieronnalla sen sai paremmaksi, mutta kokonaan se ei ole pois ollut. Nyt tuo kipu tuntuu selkeästi juostessa ja lauantain reipas vauhtinen suunnistus akutisoi sen. Kipu säteilee päkiälle, polven sisäsyrjälle jopa pakaraan asti. Jalka tuntuu puutuvan, mutta se ei petä alta ja sillä pystyy juoksemaan ja astumaan, mutta se tuntuu. Juostessa tuntuu, kuin kääntäisin jalkaani sisäänpäin. Selkä kipuja on ollut syyskuun alusta asti hyvin vaihtelevasti ja olen päätellyt sen johtuvan kireistä takareisistä ja pohkeista. Edelleenkin luulen ison syyn olevan siellä ja venyttelyllä yritän hoitaa ja helpottaa kireyksiä.

Tänään sunnuntaina juoksulenkillä rauhallisella vauhdilla jalka oli ok, mutta tuntuu. Tarpeeksi rauhallisella vauhdilla tuntuu pystyvän menemään, mutta kovemmat vauhdit ei tunnu hyvältä. Nyt pohdin mitä teen...juoksutauko, hieronta, osteopaatti...nämä vaihtoehdot pyörivät mielessä päällimmäisenä. No ainakaan huomenna en juokse, mutta tiistaina olisi mäkivetoja...

Paikka mistä kivut lähtee.

Vierivä kivi ei sammaloidu, joten jotain keksitään :)

~Eija~

Tammikuun toinen

Ajan kuluminen konkretisoituu, mutta myös tallentuu paremmin muistoihin haasteissa joissa tulee tehdä jotain tiettyä joka päivä. Se vaatii hiukan normaalia enemmän suunnittelemista päiviin ja treeneihin, mitä tänään kuvaan, onko juuri tänään hyvä keli juuri tuo asia kuvata. Tätä pohdin erityisesti auringonnousu ja -lasku kuvia miettiessä. Ja tottakai parhaimpaan auringonlasku aikaan, taivaan ollessa "tulessa" minä ajan autoa ja tiedän auttamattomasti olevani myöhässä kuvan kanssa. Mutta sitten tuli ikuistettua toisenlainen kuva, mieleenpainuva omalla tavallaan sekin :)

Kuvatessa havaintoja ympäristöstä, vaikkakin rajatuin aihein, tulee ikuistettua paljon niitä pieniä hetkiä joita ei välttämättä normaalisti huomioi, mutta ne ovatkin niitä tärkeimpiä. Tulee pysähdyttyä ajattelemaan näitä tilanteita. Nyt on tullut napsittua muutenkin normaalia enemmän kuvia, sillä luonto on antanut parastaan ja joka puolella on niin kaunista.

Tammikuun haasteessa kuvattavia aiheita oli viikon alussa jäljellä ->
42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

Auringonnousu

Maanantaina mulla oli vapaapäivä yövuorojen jälkeen ja kaikki lapset lähtivät samaan aikaan kouluun. Mä ponkaisin heti ennen ysiä ladulle aavistellen ettei välttämättä ole ihan paras keli hiihtää kun eilisillan ja yön aikana oli tullut lunta. No ei ollut latujen tekijä vielä paikalla, mutta sisukkaasti lähdin pertsan suksillani latua avaamaan. Päätin edes pari kierrosta kiertää. Ennen kuin ensimmäinen kierros oli lopussa, kuulin latukoneen äänen ja toiselle kierrokselle luistelubaana oli auki. Kolmannella pääsin jo hyvää perinteisen latua ja neljännellä paleli kädet - pakkanen kiristyi kymppiin. Lopulta tuli siis hiihdettyä 20 kilometriä ja 8. päivä kirjautui auringonnousu.

Auringonlasku

9. päivn iltana oli valtavan kaunis auringonlasku. Taivas oli tulessa. Lapsetkin ihailivat sitä ääneen. Ihan parasta väriloistoa en tosiaan ehtinyt kuvata kuin autonlasista, mutta hämärän laskeutuessa kuva musta ja 6 vuotiaasta tyttärestäni pulkkamäessä :)

Kuntien raja

10. päivä kirjautui kuntien raja. Aktiiviset vapaat takana ja oli aika mennä töihin "lepäämään". Polkaisin pyörällä mahtavassa talvikelissä ja samalla pysähdyin nopeasti ottamaan kuvan Ilmajoen ja Seinäjoen rajalla. Seinäjoen puolen viitta on aikojen saatossa tipahtanut tai sitten sitä ei ole koskaan ollutkaan. Onhan Ilmajoella pidempi historia kantapitäjänä kuin Seinäjoella. Työmatkapyöräilyä normi reittiä yhteensä 26 kilometriä.

Bemsamittari

11. päivä koukkasin aamun juoksulenkillä varta vasten läheisen kylmäaseman kautta saadakseni kuvan bensamittarista. Tämä oli mielestäni haasteen yksi oudoimmista asioista havainnoida. Kuvatessa kuitenkin tulin miettineeksi, että tälläkin viikolla on tullut säästettyä bensaa useamman eskari- ja työmatkan verran, vaikka toisaalta ladun varteen oon ajanut autolla (reilu 10 kilometriä) ja koululaisen yksi unohtunut kirja haettiin nopeasti koululta autolla.

Jääpuikko

Tänään 12.päivä kuvasin jääpuikon. Tämän oikeastaan bongasin jo muutama päivä sitten läheisen liikennehässäkän alikulussa, mutta säästelin kuvaamisen tälle päivälle. Mä toteutan haastetta tarkasti -> yksi havainto per päivä vähintään 30 minuutin liikkumisen aikana. Tarkoittanee siis myös sitä, että kaikki nuo liikkumiset pyrin tekemään ulkona ja toistaiseksi se on ollut tällaisessa kunnon talvikelissä pelkkää nautintoa. Tänään aamulla hiukan tihkaisi lähteä töihin polkemaan, mutta niin vaan tuli mentyä :)

Viikonloppu edessä ja se tarkoittaa ulkoilua ja yövuoroja.
Pysykäähän kuulolla :)

~Eija~

Tammikuun eka

Meillä täällä keskisessä Suomessa, Pohjanmaalla on lunta ja vaikka välistä on tippunut vettä maahan asti, on lumikerros pitänyt pintansa. Ulkoilu kelit ovatkin olleet mitä parhaimmat ja tänään sunnuntaina näkyi tuota ihanaa aurinkoakin. Päivät pitenevät, valoa kohti mennään :)

Ja mun tammikuun haaste KPK-ryhmäläisten kanssa etenee mukavasti. Vielä tämä on helppoa. Tästä aikaisemmassa postauksessa jo kerroinkin. Kyseessähän on vähintään 30 minuuttia liikkumista päivittäin lihasvoimalla ja ympäristön havainnoimista ja siitä kuvin tai sanoin raportoimista. Havaintojen aiheina olivat ->
42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).
Näistä vastaantulijan tervehdys tuli kuvattua jo 1. päivänä.
Tämä kuvapläjäys olkoon samalla pieni otos siihen, miten tammikuun ekalla viikolla on tullut liikuttua;

Kellonaika.

2. päivä kirjautui kellonaika. Kello kuusi aamulla lähdin polkemaan pyörällä aamuvuoroon. Ihana keli ja vaikka oli paikka paikoin liukasta eikä ole tullut vaihdettua vielä nastarenkaita pyörään, pysyin pystyssä. Eestaas matkaa tuli 27km.

Latu.

3. päivänä kirjautui latu. Meidän perheen koululaisilla alkoi koulu ja mies oli töissä, mutta mulla ja eskarilaisella oli vapaata. Lähdimme hiihtämään lämpömittarin näyttäessä paria astetta plussaa. Kunnan ladunhuoltajat olivat kuitenkin taas tehneet aivan huippu työtä ja ladut olivat ihan priima kunnossa ja me tytöt hiihdettiin 5 kilometriä iloisilla mielin.

Savuava savupiipu.

4. päivänä kirjautui savuava savupiippu. Iltavuoroon poljin pyörällä kovinkin hämärässä kelissä, lämpötila nollassa. Pikku pikku koukun tein, että sain kuvattua piipun. Joskus tuo lämpölaitoksen (vai mikä lie onkin) piippu savuineen ja valoineen näyttää erityisen hienolta, mutta juuri tänään ei todellakaan. Illalla pimeällä kotiin polkiessa sateli lumiräntää ja oli valtavan kaunista. Mielelläni kulkisin pyörällä töissä aina, jos se vaan olisi mahdollista ajallisesti.

Koulu.

5. päivänä kirjautui koulu. Viimeinen päivä kun mä ja eskarilainen saatiin kahden keskistä rauhaa kotona muiden ollessa muualla. Nukuttiin pitkään, syötiin hitaasti aamupalaa eikä sitten jaksettukaan enää lähteä hiihtämään. Lopulta tytär menikin kaverin luo ja mä lähdin yksin potkukelkalla koukaten hakemaan vanhempaa tytärtä koulusta. Luisto oli hyvä ja tekipä hyvää pakaroille tuo potkuttelu. Reilu 6 kilometriä :)

6. päivänä kirjautui liikenneympyrä. Yövuorojen välissä on vaan päästävä haukkaamaan raitista ilmaa, muuten alkaa särkemään päätä ja paras terä kaikkeen tekemiseen häviää. Joten koko aamu- ja iltapäivän nukuttuani ja aamupalan syötyäni puin ja läksin juoksemaan parin asteen pakkaseen. Tuttuja reittejä rennosti rullailin ja osuihan sinne matkan varrelle liikenneympyräkin. Kun 8 kilsan kohdalla ei vielä millään malttanut kääntyä kotiin, jatkoin vielä matkaa 12 kilometriin asti. Ai että oli sopiva keli.

Tänään 7. päivänä kirjautui ryhmäkuva (vähintää 5 osallistujaa). Herättyäni yövuoron jälkeen lähdin pikku trioni kanssa hiihtämään. Jälleen kerran ladut todella hyvässä kunnossa ja luisto ihan huippu. Meidän lisäksi kuvaan kaappasin tunetmattoman ohikulkijan, joka kyllä näkyy kuvassa ladulla kauimmaisena tummana pisteenä.

Illalla alkoi sitten sataa lunta ja siellä kävin vielä juoksemassa reilun 15 kilometrin lenkin. Viikon aikana tuli yhteensä reilu 50 kilometriä juoksua ja työmatkapyöräilyä 79 kilometriä. Päälle nämä kevyet hiihtelyt, lumityöt, venyttelyt ja siivoilut. Mukavasti alkoi tämä ensimmäinen viikko uuden vuoden puolella :)

Reipasta alkavaa viikkoa kaikille :)

~Eija~

Kevätkauden treenit Neirossa

Ihanaa kirjoittaa sana kevät keskellä parasta talvea :) Mutta kyllä, kevätkausi starttaa ensi viikolla ja osallistujien toiveesta Neiron Sporttiporukka jatkaa tutulla tyylillään. Luvassa on vaihtelevalla teemalla treeniä, jonka jokainen tulee tekemään omalla tahdillaan ja fiiliksellä. Tarkoittaa siis sitä, että mihinkään tiettyyn musiikin tahtiin ei mennä, vaan musiikki luo vain fiilistä ja tarpeeksi kovalla voluumilla jokainen uskaltaa hengittää ääneen ;) Treeneihin voi tulla ihan kuka tahansa, yksin tai ystävän kanssa, hymyillen tai vakavalla fiiliksellä. Kaikille on tilaa, emme kilpaile toisiamme vastaan vaan jokainen tekee oman treeninsä toisten joukossa.

Kevään ohjelma.

Syksyllä nostin teemoiksi kyykyn, punnerruksen ja keskivartalon harjoitukset. Näitä tottakai sisältyy kevääseenkin, mutta pääteemaksi nousee kehonhuolto ja liikkuvuus. Tarkoittaa sitä, että jokaisella kerralla vähintään 15 minuutin ajan keskitytään tähän. Rakennetaan yhdessä toimivaa ja tervettä kehoa, nauttien ja iloiten liikkumisesta. Eli jos kovinkin treeneihin tullessa mieli on maassa, on mun tavoitteena että sieltä lähtisi hiukan paremmilla fiiliksillä kotiin :)

Välillä käytetään välineitäkin.

Kevään ohjelmaa jaan satunnais jaolla postilaatikoihin ja treeneissä niitä saa takuuvarmasti. Siitä on helppo tarkistaa mitä milloinkin on luvassa. Yhteensä 15 kertaa treenataan yhdessä. Mukaan ei tarvitse kuin juotavaa ja jumppapatjan tms. Salissa sisätreenikengät ovat hyvät, mutta eivät välttämättömät. Mainitsen erikseen, jos mukaan tarvitsee jotain muutakin (esimerkiksi huhtikuun kahvakuulatreeneihin!).

Koko kevätkausi maksaa 60€, joka tulee maksaa tammikuun aikana (jos esimerkiksi käyt kahdella ekalla kerralla kertamaksulla ja päätät sittenkin maksaa koko kauden, huomioidaan jo maksetut kerrat koko summaan). Kertamaksu on 5€.

Sporttiporukan kuminauhatreeni syksyllä 2017.

Tervetuloa siis tiistaisin 9.1. alkaen klo.18.30-19.30 Ilmajoen Neiron koulun liikuntasaliin yhdessä tekemään kunnon treenejä :)

~Eija~

Ja sitten alkoi vuosi 2018

Hienosti hyvästeltiin vanha vuosi ja toivotettiin uusi vuosi 2018 Seinäjoella vastaan. Paikalliset yrittäjät tarjosivat ilotulituksen, kaikki 5 minuuttia ja hienohan se oli. Savun hajun joukossa leijaili myös hivenen haikeutta ja hymyn nostattavaa huokausta. Oli hienoa päättää taas yksi eletty vuosi ja aloittaa uusi. Uusi kalenteri ei hetkeen aivan tyhjä enää ole ollut, mutta kaikki treenit ja ohjaukset ovat edessä, vain tekemistä vaille. Paljon mahdollisuuksia sekä vanhoja ja uusia kohtaamisia.

Vuoden vaihteen räiskintää.

Omia tavoitteita alkaneelle vuodelle on liikkeessä pysyminen; 

• Vähintään 120 juoksukilometriä joka kuukausi (yli 2000 kilometriä vuodessa).
• Pyörällä ja juosten töihin mahdollisimman usein.
• Hiihtoa fiiliksen mukaan yksin ja lasten kanssa.
• Säännölliset lihaskuntotreenit ja voimatreenit että jaksaa tunkata poluilla ja muutenkin elämässä.
• Säännöllisesti kehnhuoltoa ja rentoutumista.

Alustavia kisasuunnitelmia ovat;

• Karhuviesti huhtikuussa (toivottavasti saadaan tänä vuonna työpaikkajoukkue..)
• NUTS Karhunkierros 55k toukokuussa (ensimmäinen ultramatkani!)
• Venlojen- ja Jukolanviestit kesäkuussa (kuinkahan monta osuutta tänä vuonna..)
• FIN5 -suunnistusviikko heinäkuussa
• Tunturisuunnistus elokuussa (toivon saavani jonkun kaveriksi..)
• Vaarojen Maraton lokakuussa (matka vielä mietinnässä..)
• Kansallisia, AM- ja SM-suunnistuskisoja mahdollisuuksien mukaan helmikuulta syyskuulle

Lisäksi haavailen pääseväni jossain juoksemaan sileän puolimaratonin, kun en ole sitä pariin vuoteen juossut. Mutta aika näyttää löytyykö sopivaa kohtaa. Meijun kanssa varmasti retkipyöräilemme taas kesällä ja muutenkin olen melko avoin kaikille uusille ja vanhoillekin kokemuksille mitä sopivasti kohdalle tulee. Toivottavasi pysyn terveenä ja vältyn vammoilta sekä saan työvuoroni ja muut kinkerit sumplittua. Asiat tärkeysjärjestyksessä mennään ja huilatakin pitää muistaa.

Ilman säntillistä treeniohjelmaa mennään. Kevyempiäkin viikkoja teen muu elämä huomioiden. Nousujohteisesti kuitenkin tarkoitus mennä kohti kevättä. Nopeuskestävyyttä ja kestävyyskuntoa treenaten. Haluan jaksaa edetä pitkään, sillä ultramatkat kiinnostaa, ei voitto mielessä vaan itsensä haastamisessa.

Kaikkea mielenkiintoista siis olisi luvassa :) Ei malttaisi odottaa!

Anun ja Rexin tervehdys kävelylenkillä.

Kuten tiedätte, tykkään haasteista. Marrasputki (juoksua joka päivä marraskussa vähintään 25min) oli oiva esimerkki siitä. Nyt KPK-ryhmässä (Kestävyyttä PintaKaasulla 24/7) alkoi tammihaaste, jossa tulee liikkua lihasvoimalla vähintään puoli tuntia joka päivä ja havannoida ympäristöä ja kertoa havainnoista sanoin tai kuvin. 

Aiheet ovat -> 42, auringonlasku, auringonnousu, avanto, bensamittari, celsius-lukema, jäljet hangessa, järjetön jää, jäähalli, jääpuikko, kellonaika, kioski, kirkko, kolmet lenkkarit, koulu, kunnan raja, kunnantalo, laituri, latu, liikenneympyrä, oman kuvan heijastuminen, paikallinen nähtävyys, postin postilaatikko, ryhmäkuva (vähintään 5 osallistujaa), savuava savupiippu, silta, tehtaan valot, tikapuut, valoteos/valoilmiö, vastaantulijan tervehdys ja vesi (joki, järvi, meri).

Tähän mä lähdin. Osa aiheista vaikuttaa helpoilta, osa haasteellisemmilta. Tekemiset ja menemiset pitää tarvittaessa miettiä niin, että treenin aikana jokin aina tulisi havainnoitua. Loppua kohdenhan tämä sitten tulee vaikeutumaan. Tänään kuitenkin starttasin ystäväni Sannan kanssa aamulla kävelylenkille ja siinä matkatessa ja tuttuja moikkaillessa päätin kuvauttaa vastaantulijan tervehdyksen. Anu ja Rexi tulivat kuin tilauksesta vastaan ja Sanna kuvasi. Kiitos osallistumisestanne mun haasteeseen :) Tulen teille raportoimaan kuinka haaste tammikuun kuluessa etenee.

Ja tekin ehditte vielä haasteeseen halutessanne mukaan!

Hienoa alkanutta vuotta kaikille!

~Eija~