Kevään 2016 Metwotraining-juoksukoulu on jo hyvässä vauhdissa ja juoksemisen makuun on päästy. Ohjelmassa on ollut rauhallista tekniikka treeniä, lihaskuntoa ja -huoltoa sekä tehokkaita vetoja. Osallistujat ovat olleet ihanan innokkaina tapaamisissa ja kuuliaisesti tehneet treenit 100 lasissa. Jokaisella osallistujalla on omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joita kohti pyrkii omalla aikataulullaan. Mä pyrin antamaan vinkkejä ja kannustusta kohti näitä tavoitteita. Eniten toivon pystyväni motivoimaan heitä jatkamaan juoksemista, vaikka välillä askel painaa ja ikävät lihastuntemukset kivistää.
Tänään ohjelmassa oli keskustelua ravinnosta.
Ravinnolla on valtava merkitys meidän jokaisen arjessa ja hyvinvoinnissa. Kiinnittämällä säännöllisyyteen, ravinnon laadukkuuteen ja erityisesti juoksuharrastuksessa oikeaan syömisen ajoitukseen, pystymme parempiin treeneihin ja näin ollen palautumiseen ja tuloksiin. Kokeilemalla löytää itselle parhaimmat tavat.
Keskustelun jälkeen piti saada kroppa liikkeelle ja ehdottaessani aikoinaan cooperin-testiä, ei vastarintaa kuulunut - JEE :D!
Hurjan monelle jo sana ´cooperin-testi´ nostaa niskakarvat pystyyn ja kamalan tuskaiset muistot nuoruus vuosilta koulun liikuntatunneilta. Tahdoin ehdottomasti särkeä tämän mielikuvan ja luoda paremman kokemuksen testistä. Cooperin-testi ei välttämättä ole paras mahdollinen mittari aloittelijan testiksi sen rajuuden vuoksi. Kuitenkin tämä 12 minuuttinen on suht helppo kenen tahansa tehdä ja melkein koska vaan. Juoksukoulun osallistujat tekevät tämän saman juoksun syksymmällä omin päin uudestaan ja vertaavat omaa tulosta ja juoksun aikaisia ja jälkeisiä tuntemuksia. Testi tehtiin siis vain itseä varten enkä minä tai kukaan muu tuloksia ottanut ylös tai arvioinut juoksijaa sen mukaan.
Cooperin-testissä mitataan maksimikestävyyttä ja sen on kehitellyt yhdysvaltalainen Kenneth H. Cooper vuonna 1968 Yhdysvaltain armeijalle. Tulosten perusteella voidaan arvioida maksimaalista hapenottokykyä. Testi kannattaa juosta mahdollisimman tasaisella alustalla ja sellaisessa paikassa, jossa on helppo laskea juostu matka. Urheilukentän rata on tähän ehkä kiistatta paras paikka. Vauhti on hyvä pyrkiä pitämään tasaisena koko ajan ja lopussa kiristää vauhtia jos vain jaloissa puhtia piisaa.
Me pääsimme lähes tyhjälle urhelukentälle aurinkoisessa kelissä. Jokaisella oli lepopäivä takana, lämpöinen keli huomioiden juotu runsaasti vettä ja reilu kasi tuntia aikaisemmin syöty päivällinen. Alku verryttelyt ja tekniikka harjoittelua ja ei kun menoksi vaan :)
Jokainen juoksi mainiosti ja sai pidettyä juoksun päällä koko 12 minuuttia! Väsy painoi lopussa ja herätti kaikissa tuntemuksia laidasta laitaan. Osallistujat onnistuivat hienosti ja saivat tuloksen alle, johon peilaamalla on hyvä verrata omaa kehitystään.
Itsellä cooperi jäi nyt juoksematta kun laskin kierroksia, mutta kutkuttaa sen verran testauttaa itsensäkin, että joku päivä taidan kirmata kentälle minäkin ;)
~Eija~
