Virallisesti valmis!

Viime vuoden kesäkuussa ajelin ensimmäisen kerran Kuortaneen Urheiluopistolle opiskelujen merkeissä. Silloin oli pääsykokeet liikunta-alan ammattitutkinto linjalle. Silloin jännitti ja olin kovinkin epävarma, onko tämä mun juttu ja onko tässä mitään järkeä. Pääsin opiskelemaan ja tämä tiedon jälkeen pohdin asiaa vielä monelta kantilta, ennen kuin otin opiskelipaikan vastaan. Nyt vuosi ja vajaa neljä kuukautta myöhemmin en kadu yhtään tuota päätöstä. Takana on yksi ikimuistoisimmista vuosistani. Ei se helpoin eikä aina niin mukavaa ollut, mutta uurastus palkittiin ja opin itsestäni paljon uutta ja ny tiedän selkeämmin mitä todella haluan tehdä tästä eteenpäin. Liikunta on aina ollut erittäin tärkeä osa elämääni ja tämän vuoden aikana olen nähnyt valtavan lajikirjon ja liikunnan monet mahdollisuudet. Ilolla jaan tätä kokemustani ja oppimaani kohtaamilleni ihmisille.

Laktaattitestissä sormenpäästä verta kilometrin välein.

Tänään ajelin viimeisen kerran LAT8-ryhmäläisenä Kuortaneelle. Meillä oli toivomamme viimeinen tapaaminen ja pieni valmistujaishetki. Meitä oli 5, jotka olimme kesäkuussa määräpäivään raportit palauttaneet ja ne olivat hyväksytysti tutkintolautakunnasta palautuneet.

Ennen todistusten jakoa mä ja Sari käytiin vielä juoksemassa laktaattitesti. Huhtikuussa juoksin ko testin suoraan yövuoron jälkeen ja olin kieltämättä silloin hiukan takussa. Tästä pääset lukemaan tuon huhtikuisen kokemuksen. Oli hienoa päästä testi tekemään nyt uudestaan virkeämmällä kropalla. Kirjoitan tästä testistä sitten myöhemmin kun saan tulokset.

Vauhdikkaat halaukset ;)

Todistukset oli jakamassa vastuuopettajamme Ville, Kuortaneen Urheiluopiston johtaja Atte ja rehtori Tapio. Lyhyiden puheiden jälkeen saimme hienot todistukset halauksineen käteen. Oli mitä mahtavin tunne :D

Meistä puolet saivat nyt todistukset ja lopuilla viimeiset puristukset vielä.

Virallisen osuuden jälkeen saatiin omalla porukalla jatkaa yhteistä rentoa päivää. Pääsimme kickbike -menopeleillä huristelemaan pitkin Kuortaneen raittia. Tsekkasimme muun muassa tervahaudan ja kirkon aidan. Mukavaa puuhaa ja sopivan lämmin tuli potkutellessa. Hyvää treeniä reisille ja pakaroille!

Olimme toivoneet myös sumoasuilla peuhaamista ja saamamme piti :D Kannoimme ensin nuo edustavat tamineet ylämäestä alas (ja myöhemmin raahasimme vielä tietysti alamäestä takaisin ylös..). Mä en ole ennen leikkisää sumoasua pukenut päälleni ja se olikin todella hauska kokemus. Meillä oli lajeina sukkulaviesti, pituushyppy ja paini. Ai että tuli naurettua ja puvut olivat karmean hikiset leikkimisen jälkeen... Ei siis todellakaan mitään kevyttä treenailua, vaan kunnon hiit.

Varokaa :D!

Meidän joukkue voitti sukkulaviestin!

Kaatumista ja ylösnousua piti harjoitella ;) Pyörähtäen ylös.

Päivän päätteeksi otettiin vielä tunti keilailua. Mukavaa puuhaa tämäkin, vaikka keilahallissa on aina mun mielestä aivan liian kova meteli johtuen kaatuvista keiloista ja pallojen kolisemisista. Oikean käden ranteessa taas tuntuu oudoksuksesta keilapallon heitot.

Haikein mielin, mutta ihania muistoja taskut täynnä lähdimme ajelemaan kotiin päin. Vuosi meni nopeasti, toisaalta aivan liian nopeasti. Viime vuoden elokuusta lähtien kokoonnuimme joka kuukausi 3-4 päivää peräkanaa lähijaksoille Kuortaneelle ja muu aika oli itsenäistä opiskelua, tehtävien tekemistä, harjoittelua ja raporttien rustaamista. Kaikki tämä vaati, toisinaan kovin tiukkaakin aikatauluttamista, että kaiken ehti tehdä. Oon kärsinyt päänsärystä johtuen univelasta, stressistä kun olisi pitänyt olla useassa paikassa yhtä aikaa ja tehdä monta asiaa samaan aikaan. Lisäksi oon ollut välillä todella kiukkuinen asioista joille itse en ole voinut mitään ja joidenkin näiden asioiden on vain ollut pakko antaa mennä menojaan. 

Opin liikunnan monipuolisuuden tärkeyden meillä "taviksilla" ja täten tämän kiireisen vuoden aikana oma kestävyys- ja vauhtikuntokin on kehittynyt valtavasti. Ymmärrän ja yritän keskittyä omassakin treenailussani enemmän lepoon ja kehonhuoltoon. Aina ei tarvitse ja hyödytä mennä sata lasissa. Itseään ei saa rikkoa.

Olen tavannut aivan mahtavia ja ainutlaatuisia ihmisiä kuluneen vuoden aikana, joiden kanssa matka jatkuu edelleen. Opin heiltä ja itsestäni koko ajan uutta ja arvokasta.

Valmis :D!

Viralliset todistukset.

Meidän ryhmä sopi seuraavan tapaamisen keväälle. Yhteyttä pidetään kuitenkin aktiivisesti koko ajan. Ikävä tulee silti.
Kiitos LAT8 -ryhmäläiset <3

~Eija~

Elämä kesäloman jälkeen

Mulla oli kesäloma tänä vuonna heinäkuussa ja nyt se on sitten ohi. Paluu työarkeen tapahtui tällä viikolla. Onnistuin kuitenkin lomallani sen verran hyvin irrottautumaan työ ja arkikuvioista, että töihin oli oikein mukava mennä. Päätyökseni toimin sairaanhoitajana kolmivuorotyössä, mikä sopii mun elämään tällä hetkellä (ja kuluneet yli 14 vuotta) paremmin kuin hyvin. Kyllähän se toisinaan vaatii aikamoista säätämistä, mutta niin vaan kuluneen viime vuodenkin aikana hoidettiin kaikki asiat vaikka työn, perheen ja omien harrastusten ohella opiskelin liikunta-alan ammattitutkintoa Kuortaneen urheiluopistolla.

Töiden taas alkaessa mukavaa oli se, että tulee taas pyöräiltyä aina kun mahdollista työmatkat. Siitä tulee edestakaisin sellainen 27 km. Kesälomalla heinäkuussa pyöräilykilometrit jäivät alle 200 kilometriin! Arvasin tämän jo etukäteen, sillä lomalla tulikin sitten juoksukilometrejä enemmän. Töiden alettua ja se tosiasia, että syksy lähestyy aiheuttaa sen, että on pitänyt miettiä taas syksyn kuvioita. Lähtökohtaisesti lokakuun puoleen väliin asti on taas melkoisen työntäyteistä aikaa ja kisakalenterikin on mukavan vilkas :) Enkä yhtään epäile eikö loppu vuodenkin päivät täyty kun aika tässä kuluu. Tässä pieni ote eilisestä päivästäni ->

Aamulla klo.05.30 herätys, edessä aamuvuoro. Aamujuoma alas, vaatteet päälle, hampaiden pesu, eväät reppuun, kypärä päähän ja menoksi. Yöllä oli satanut oikein kunnolla ja mäkin kerran heräsin siihen valtavaan ukkosen paukkeeseen. Maa oli siis märkä ja ilma ihanan raikas.

Klo.06 lähtö kohti työpaikkaa.

Töissä oli normaali reipas työvuoro. Töihin paluussa oli sekin mukava seikka, että näki taas hyviä työkavereitani, kuuli viimeisimpiä kuulumisia ja ihania yllätyksiä. 

Töissä.

Työpäivän päätteeksi mies ja lapset noukkivat mut työpaikan ovelta ja suuntasimme Ylistaroon, jossa olin yhdessä toisen perheen kanssa iltarastien järjestämis vuoro. Muutama päivä sitten olimme jo vieneet rastit metsään, kartat oli tulostettu ja muutenkin työjako selvä. Sadekuurojen riski oli suuri ja taustalla jytisi koko ajan, mutta lopulta yhtä pientä sadekuuroa lukuunottamatta paistoi aurinko koko ajan :)

Malliradat.

Kun iltarasteille osallistuvat olivat radat kiertäneet, lähdimme hakemaan rasteja pois metsästä. Mä noukiin A-radan kauimmat rastit, kun olin ne metsään vienytkin ;) Kompassi oli jäänyt kotiin ja kiersin rastit eri järjestyksessä, niin sai olla melko tarkkana kartanluvun kanssa että osui oikeaan kohtaan. Oli haasteellinen maasto, mutta kaikki kuitenkin löysin. Hyvä kartanluku harjoitus!

Kotimatkalla perhe pudotti mut pyynnöstä työpaikan pihalle ja siitä polkaisin loppu matkan kotiin. Kauniisti päivä alkoi hämärtyä, usva laskeutui ja ilma viileni. Oli jo selvästi syksyn tuoksua. Hyvä päivä :)

Auringon laskiessa.

Nyt elokuussa alkaa taas ryhmätreenit ->
Tänään keskiviikkona 3.8. kahvakuulatreenit Neiron koululla klo.18.30-19.30
Ensi viikosta lähtien vaihdamme tutulle tiistai päivälle, kellonaika pysyy samana.

Ahonkylässä kahvakuulatreenit alkaa ensi viikolla keskiviikkona 10.8. koulun pihalla klo.17.30-18.30. 

Lopullinen syksyn aikataulu varmistuu, kun koulujen salivuorot on jaettu. Mutta näillä lähdetään nyt liikkeelle. Jos sulta tai sun ryhmältä vielä puuttuu ohjaaja, laita viestiä. Vielä on tilaa kahdelle yksilö- tai pariasiakkaalle sekä 5-10 henkilön pienryhmäohjaukselle. Ota rohkeasti yhteyttä!
Ja muistathan 15.8. alkavat EnergiA juoksutreenit !

Mukava syksy on tulossa ja oon niin helpottunut, kun eilen vihdoin tuli tieto, että olen valmis Liikunta-alan ammattilainen ja personal trainer :D Jihuu!

~Eija~

EnergiaA juoksusta

EnergiA juoksutreenit alkaa :D!

Jos olet miettinyt juoksemisen aloittamista, mutta et vain pääse alkua pidemmälle...
Jos olet jo jonkun verran juoksulenkkejä tehnyt, mutta motivaatio jatkaa on hukassa...
Jos olet juossut jo enemmänkin, mutta kehitys on pysähtynyt...

...olisi nyt juuri sinulla mahdollisuus kokeilla saisitko kipinän juoksemiseen ja omat henkilökohtaiset tavoitteet lähemmäksi totta!

Metsässä juoksu tuo mukavaa vaihtelua maantien reunalla kirimiseen.

EnergiA juoksutreeneissä treenataan yhdessä pienessä ryhmässä jokaisella omat tavoitteet tähtäimessä. Voit tulla juuri sellaisena kuin olet ja tehdä oman treenisi päivän teeman mukaan. Emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan tuemme toisiamme kehittyäksemme ja nauttiaksemme juoksemisesta. 

Pääteemana siis on JUOKSU ja toisena MONIPUOLISUUS. 

Tottakai juoksuharrastus on suurimmaksi osaksi sitä tasaisen tappavaa askeltamista tutuilla nurkilla tuttuun vauhtiin. Siitä ei pääse mihinkään, etteikö juoksemaan opi juoksemalla ja kroppa tarvitsee toistoja sopeutuakseen juoksun aiheuttamaan iskutukseen. Mutta miksei tekisi siitä hauskaa ja motivoivaa yhdessä hyvällä porukalla!

Ärsykkeitä ja koordinaatiota.

Yhteisissä treeneissä on muun muassa tekniikka- ja sykeharjoittelua, voima- ja oheistreenejä, kehonhuoltoa sekä ohjausta palautumiseen ja kehittymiseen.
Treeneissä kiinnitetään huomio tehokkaisiin ja palauttaviin viikkoihin, ärsykevaihteluihin ja kehonhallinnan parantamiseen. Juoksuharrastus sulautetaan mukaan kiireiseen arkeemme tuomaan hyvää oloa ja energiaa. 

EnergiA treeni ryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin kello 18-19 pääsääntöisesti Ilmajoella. Koko treeni paketti maksaa 130€, johon kuuluu kaikki treenikerrat ja henkilökohtaista opastusta. Ensimmäiset treenit ovat 4.7. joten ilmoittaudu heti! HUOM! aloitus muuttunut 15.8.!!

Venyttelyä ja kehonhuoltoa ei tule unohtaa.

Ohjaajana toimin minä, Eija. Olen harrastanut urheilua vuosia, päälajina suunnistus ja kohta 20 vuotta myös tavoitteellisesti juoksua. Erityisen lähellä sydäntä on kestävyysjuoksu, mutta nykyään olen löytänyt itseni myös lyhyemmiltä matkoilta. Luonto on aina ollut minulle tärkeä ja sen vuoksi pääosa treeneistäkin tehdään ulkosalla.

 Viime vuoden olen opiskellut Kuortaneen Urheiluopistolla liikunnan ammattilaiseksi ja personal traineriksi ja tämä vuosi on opettanut paljon ymmärtämään monipuolisesta, tavoitteellisesta ja energiaa antavasta treenaamisesta. Haluan välittää liikunnan tuomaa energiaa toisillekin ja parasta mitä voin nähdä, on kanssa treenaajien hikiset kasvot ja kaikkensa antaneet hymyt :)

EnergiA treeneistä voi kysyä lisää multa -> eija.anne@gmail.com.

Tervetuloa juoksemaan :D!

~Eija~

Viimeistä vietiin Kuortaneen tuulissa

Meidän jokaisen elämä on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. Se vie meitä vahvasti eteenpäin ja poimimme mukaamme niitä kultahippusia arjesta ja juhlasta. Teemme valintoja, joiden merkityksen parhaiten näemme sitten myöhemmin joskus.

Viimeisin oma poimintani on opiskelu Kuortaneen Urheiluopistolla. Vuosi sitten pohdin kovastikin haenko lukemaan Liikunta-alan ammattitutkintoa, monimuoto-opiskeluna. Viimeisenä päivänä täytin hakupaperit ja hups, pääsykokeisiin tuli kutsu. Vatsa väänteessä läpi kävin pääsykokeet ja siitä viikon päästä tuli tieto valinnasta opiskelijaksi. Tästä vielä pari viikkoa mietin mitä teen, onko musta tähän ja miten tämä vaikuttaa lähimpiini. Joku ilta saatoin olla sitä mieltä että en lähde ja kun aamu koitti, olinkin sitä mieltä että otan härkää sarvista kiinni ja lähden. Lähimpien tuella ja kannustuksella sekä useiden juoksulenkkien aikaisella itsensä tutkiskelulla päädyin hyväksymään opiskelupaikan ja voi että olen onnellinen ratkaisustani :D!

Viime vuoden elokuussa matka alkoi 9 muun liikunnasta kiinnostuneen kanssa ja tällä viikolla oli viimeiset lähijaksopäivät Kuortaneella. Tuntemuksia on vaikea kuvata, sillä ne olivat ääripäästä toiseen. Muun muassa helpotusta ja haikeutta, riemua ja surua sekä malttamattomuutta ja tulevaisuuden haaveilua.

Lähijakso alkoi Personal Trainer-kokeella. Jännitti hirmuisesti. Kokeessa kysyttiin tiettyjä lihaksia, oli kinkkisiä ja moni tulkintaisia monivalintakysymyksiä, käyrien piirtelyä ja essee tyyppinen tehtävä asiakkaan ohjaamisessa huomioon otettavista asioista. Ajattelin ennen koetta olevani helpottunut kun koe on tehty, mutta jäikin epävarmuus, että mitenköhän se nyt sitten meni. Koe oli odotettua vaikeampi.

Useampi meistä pähkäili kokeesta ja arvailuja oikeista vastauksista heiteltiin ja kohta oli jo niin sekaisin mitä tuli vastattua ja menkiö sekin väärin. Piti oikein pinnistellä että pääsi irti kokeen tuomasta hermostumisesta ja yrittää nauttia tästä viimeisestä yhteisestä viikosta.

Meille olikin rakennettu taas huippu viikko, jossa pääpaino oli elämyksissä, yhdessä ololla ja rentoutumisella. Alkuun päästiin kiipeämään Kuortaneen 13 metriä korkealle ulkokiipeilyseinälle. Hitsi kun hieno kokemus ja vaikka  polvet ja kädet lopussa tärisi, huipulle asti mentiin! Mahtavat näköalat puiden lomitse pelloille ja järvelle.

Oltiin toivottu pesäpalloa ja sitä sitten saimme. Mun osumatarkkuus on aina ollut heikko, eikä se siitä ollut mihinkään muuttunut. Sain kuitenkin hyödyllisiä vinkkejä tekniikkaan ja ideoita mukaviin viitepeleihin, joita voisi olla hauskaa kaveriporukalla tai lasten kanssa tehdä.

Kuortaneelta valmistui tällä viikolla hieroja ja liikunnan ohjaaja ryhmät. Me pääsimme vastavalmistuneiden hierojien käsittelyyn :D Mä valitsin jalkojen käsittelyn ja vaikka jalat eivät ole hetkeen mitenkään oireilleet, olivat ne valtavan kireät! Kestän kovaakin hierontaa pitkään, mutta nyt piti pari kertaa pyytää hölläämään. Hyvä muistutus, että pitää rullailla useammin ja edes kerran kuussa käydä hierojalla pehmittämässä koivet.

Olin suunnitellut tekeväni kevyen juoksulenkin, mutta hieronnan seurauksena jalat olivat niin arat, että vaihdoin juoksemisen rauhalliseen maisema lenkkiin Helenan kanssa.
Helena on ollut mun kämppis Kuortaneella ja muistan hänet hyvin jo pääsykokeista. Istahdin silloin hänen viereensä ja juttu lähti heti luistamaan. Hyväksyttyäni opiskelupaikan, toivoin koko kesän että Helenakin olisi tulossa. Satuimmekin ensimmäisellä lähijakso viikolla yhtäaikaa hakemaan huoneen avaimia ja ruokalippuja ja kaappasimme toisemme kämppiksiksi. Helenan kanssa on juteltu ja viestitelty asiasta ja asian vierestä ja olen onnellinen että sain ihanan ystävän, jonka kanssa varmasti pidetään yhteyttä tulevaisuudessakin <3

Hehee, me päästiin myös tanssimaan :D Tanssiminen ei todellakaan oo mun juttu, mutta tämä tanssiliikunta mitä meille ohjattiin oli hurjan hauskaa. Lyhyellä harjoittelulla väsättiin esitykset ja sitten ne kuvattiin. Aivan huippua kun antoi mennä vaan ja veti suupielet korviin :D

Hiphoppia :D

Lappajärvellä vierailimme Joogakellarissa, jossa Jutta Dinga ohjaa erilaisille ryhmille joogaa. Olin ensimmäistä kertaa oikealla kunnon joogatunnilla ja se oli positiivinen kokemus. Yllättävän fyysistä ja siinä tuli lämmin. Kroppa sai hyvää liikkuvuutta ja mieli rentoutumista. Melkein nukahdin loppu rentoutuksessa.

Joogakellarissa

Lopulta meille avattiin PT-kokeen vastauksia ja pystyi hiukan rentoutumaan. Vaikka joitain ihan tyhmiä virheitä oli tehnyt, vaikutti siltä että enemmän siellä oli oikein mennyt! Lopullisia tuloksia saatiin kuitenkin edelleen odottaa...

Atk-luokassa palautteen kirjaamista ja kokeen läpi käymistä.

Soveltavassa liikunnassa viime jaksolla saimme kokeilla maalipalloa ja puhallustikkaa. Innostuimme näistä koko ryhmä, joten odotukset aiheen jatkuessa olivat korkealla.
Eikä tarvinnut pettyä! Saimme kokeilla liikkumista kuuro-sokeana ja olla ohjaajana hänelle sekä tehdä erilaisia harjoituksia ja treenejä pyörätuolissa istuen. Liikunta- ja aistirajoitteisilla ihmisillä on yhtälailla oikeus liikkumiseen ja harrastamiseen. On tärkeää ohjaajana kiinnittää huomio kaikkiin mahdollisuuksiin ja ratkaista esteitä niiden kautta.

Kisaaa!! Sen verran kilpailuhenkistä porukkaa, että aina me kisataan kun siihen löytyy tilaisuus ;)

Syyskuussa, opiskelujen toisella lähijaksolla teimme retken Torpalle, seurakunnan leirikeskukseen. Silloin meidät tuupattiin vain vesille kajakeilla ja nakattiin kartta mukaan. Löysimme perille silloin ja nyt pääsimme uudestaan fiilistelemään Kuortanejärvelle. Myös inkkarivenettä pääsimme parin kanssa kokeilemaan. Tuulta oli ihan kiitettävästi ja näin ollen aallokkoa. Keli muuten oli oikein mainio.

Saimme OSALLISTUMISTODISTUKSEN tähän astisesta urakasta :)
Lopullinen todistus tulee toivottavasti kesäkuussa, kun saan puristettua tuon viimeisen osion loppuun. Oikeasti aikaa on tämän vuoden loppuun asti, mutta haluan saada tämän suoritettua loppuun nyt.

Eka todistus Kuortaneelta (anteeksi kun on vinossa!)

Viimeisenä iltana koko ryhmä tankkasimme herkuilla, jännitimme Suomi-Tanska jääkiekkopeliä, muistelimme yhteistä aikaamme, saunoimme, uimme Kuortanejärvessä, juttelimme ja sovimme seuraavan tapaamisen syyskuulle Kuortaneelle. Käsi sydämellä lupasimme pitää yhteyttä ja tavata pari kertaa vuodessa.
Mahtava ja ihana porukka, oli ilo tutustua teihin jokaiseen <3

~Eija~

p.s. PT-koe meni läpi, JIHUU :D!

Lähiopiskelupäivä Kuortaneella

Liikunta-alan ammattitutkinto -opiskelut etenee hurjaa vauhtia. Lähijakso päivistä Kuortaneella yli puolet on jo käyty ja jäljellä on enää neljä jaksoa. Neljästä opintokokonaisuudesta ensimmäinen, liikkumaan ohjaaminen on käytännön puolesta suoritettu, mutta raportin kirjoittaminen vielä loppu silausta vaille valmis. Yksilöllinen liikunnan ohjaus osio on työn alla ja kaksi muuta osiota melko lähtöpisteessä. Joo, voi kuulostaa stressaavalta tilanteelta, mutta meillä on kuitenkin aikaa suorittaa osiot tämän vuoden loppuun mennessä. Onneksi. Huh, jo kuulostaa paremmalta :) 

Tällä viikolla oli vuoden ensimmäiset lähiopiskelupäivät. Näitä päiviä aina odottaa, koska milloinkaan ei sieltä kotiin palaa tyhjin käsin tai kivuttomin lihaksin, sen verran hyvää ja monipuolista treeniä aina on ohjelmassa.

Nyt pääsette mukaan miltä mun Kuortane päivä tänään piti sisällään :)

 Kello herätti kotona aamulla klo.06.45. Poikkeuksellisesti tällä viikolla en yöpynyt Kuortaneella, koska mulla oli kotipuolessa iltaisin jumppien ohjaamista. Joten aamulla auton ratin taakse ja 40 minuuttia ajoa hyvässä kelissä Kuortaneelle.

Pakkasta "sopivasti" -25 astetta ja eilen satanut pehmeä lumikerros koristeli puut, pensaat ja maiseman kauniiksi. Rapea keli etten sanoisi. Aamupalalla koko ryhmämme kokoontui totutusti samaan pöytään. 

 Ensimmäiset puolitoista tuntia meillä oli luistelua, JEE :D

Perusluistelutekniikkaa, eteen ja taaksepäin, jarrutuksia, sirklausta ja lopussa tietysti pikku kisailua. Syke nousi, hiki tuli ja kropassa tuntui. Joillakin ryhmäläisistä oli viime luistelu kerrasta vuosia, useita useita vuosia, mutta niin vaan kaikki mennä viipotti lopussa. Aikuistenkin todella kuuluisi käydä luistelemassa, sillä se on todella kivaa :)

 Aamuluistelun jälkeen jäähallilta siirryimme viereisen Kuortanehallin luentotiloihin. Aiheena oli liikkujan ravitsemus. Ihana istua rauhassa vähän aikaa. Jälleen kerran mielenkiintoisesta aiheesta mielenkiintoisia näkökulmia ja perusteluita. Ravinto on loppu viimein aika simppeli juttu, mutta halutessaan siitä voi tehdä hyvin monimutkaisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan palapelin palan.

 Tässä vaiheessa aamupalasta on jo kulunut melkein kolme tuntia ja nälkä alkaa haittaamaan keskittymistä, joten välipala patukan kaivelin laukusta.

 Vihdoin ennen puoltapäivää toppavaatteet taas niskaan ja siirtymätaipaleelle kohti Kuortaneen Urheiluopiston hotellirakennusta, jossa on myös ravintola. Päästiin syömään :)

Ruokailun jälkeen siirryttiin palloiluhalliin. Luvassa oli chiball näytetunti.

Suomen ChiBall kotisivuilla kerrotaan näin -> "ChiBall on kokonaisvaltainen harjoitusohjelma, jonka perusta on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. ChiBall yhdistää ainutlaatuisella tavalla väri- ja aromaterapian sekä kuuden eri lajien ja menetelmien vaikutukset: TaiJi/Qi gong, Chiball tanssi, Jooga Pilates, Feldenkrais-menetelmä ja syvärentoutus."

Pehmeä ChiBall-pallo lapaluiden alla ja rintakehä rennoksi.

Mulle tämä oli aivan uusi juttu. Pilatesta olen joskus kokeillut, mutta muut tällaiset rauhallisen mielen ja kehon yhdistämiset ovat vieraita. Mielenkiinnolla lötkö pallon otin käteeni ja sain sen täyttymään ja tappi kiinni. Valitsin muitta mutkitta keltaisen pallon, joka kuvastaa loppu kesää/alku syksyä ja tuoksu oli sitruunaruoho. Kertoo kuulemma jotain musta, hmmm ->

"Tuoksu ja väri edustavat maan elementtiä ja myöhäiskesää. Keltainen on auringon ja elinvoimaisuuden väri. Se vahvistaa ja hoitaa hermostoa sekä mieltä ja auttaa herättämään inspiraation. Keltainen auttaa luottamaan elämään, lisää itsekunnioitusta ja päättäväisyyttä. Sitruunaruoholla on virkistävä, puhdistava ja stimuloiva vaikutus kehoon. Sitruunapallo kohottaa mieltä ja auttaa keskittymään. Keltainen väri vastaa solar plexus chakraa."

Tunti oli mielenkiintoinen ja ihanan rentouttava. Rauhallinen musiikki, sopivasti vaihtuva rytmi liikkeissä ja uudenlaiset venyttelyt nosti esiin kireitä ja kipeitä lihaksia. Liian harvoin tulee tehtyä näin rauhallisesti ja rauhallisella mielellä kehonhuoltoa. Aina on muka kiire. Voin suositella kaikkia kokeilemaan eri rentoutus, venyttely tms lajeja ja etsimään juuri sen oman tapansa kehonhuoltoon ja rauhoittumiseen. 

Sitruunaruoholta tuoksuva ChiBall-pallo.

Mieli ja kroppa rauhoittuneena siirryttiin urheiluhalliin temppuilemaan :)

 Lämmittelynä juoksua, eri tavoin kävelyä, pomppimista ja pyörimistä. 

Sen jälkeen jatkettiin mm kuperkeikkoja, päälläseisontaa, käsilläseisontaa, hyppelyjä, pallottelua ja pyramideja. 

Ranteet oli kovilla, mutta kyllä minä niin itseni iloiseksi sain, kun ensimmäistä kertaa onnistui oikealla tekniikalla päälläseisontakin :) Tätähän pitää tietysti kotonakin treenailla että pääsee sitten joskus puhtaasti käsilläseisontaankin. 

Oli taas niin mukavat päivät ja pääsyylliset tähän ovat ihanat opiskelukaverit. Tietysti hyvät opettajat ja asialliset puitteet Kuortaneella mahdollistavat että meillä on niin hauskaa :)

Kotiin lähdin iloisena, sopivasti lihaskipua kropassa, tyytyväisenä ja hiukan haikealla fiiliksellä kuten aina lähijaksopäivien jälkeen. Onneksi seuraava jakso on jo kolmen viikon päästä. Sitä ennen pitää taas saada muutama askel osioita eteenpäin.

~Eija~