Juosten tervettä elämää

Marras- ja joulukuun vaihde on ollut melko kiireistä. On ollut syyskauden viimeisiä ohjauksia, lasten Itsenäisyyspäiväjuhlia, harrasteryhmien päätösesityksiä, synttäreitä, arviointikeskusteluja ja tulevan suunnittelua ja näitä jatkuu lähes jouluun asti. Osa joulahjoista on vielä hommaamatta ja kaikki joulukortit kirjoittamatta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, joten lopetan sen tähän. Kaikkien tekemättömien, keskeneräisten ja jo tehtyjen (!) hommien keskellä mä kuitenkin haluan löytää tilaa myös lenkeille :) Ja jos marrasputki antoi mukavan määrän juoksukilometrejä, koukutti se myös entistä tiukemmin mut juoksuun. Parin päivän juoksutauko joulukuun alussa (en vaan meinannut ehtiä) aiheutti lähes vieroitusoireita päänsärkynä ja äksyilynä. Tavoitteena joulukuussa on antaa kilometri määrän pudota, mutta juosta kuitenkin vähintään joka toinen päivä. Rauhallisten pitkien lenkkien lomaan sujauttelen sopivasti myös tiukempia vetoja.

Joulukuun märkää metsää.

Viimeisimmässä Juoksija -lehdessä (9/2017) oli mielestäni oivallinen juttu juoksemisen elämää pidentävästä vaikutuksesta. Sen mukaan juoksijat elävät jopa yli kolme vuotta pidempään kuin juoksua harrastamattomat ja tämä perustellaan lenkkeilyn positiivisesta vaikutuksesta verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin, sokeriaineenvaihduntaan sekä muihin lihas- ja verisuonitason asioihin. Juokseminen suojaa myös muun muassa muistisairauksilta. Pidemmän elämän tavoittelu ja terveyshyödyt saavuttaa kevyelläkin hölkällä ja vauhtia rauhallisesti lisäämällä kunto nousee nopeammin ja energiankulutus kasvaa. Parhaimman hyödyn saa juoksemalla 2-4 tuntia viikossa, mutta hätkähdyttävää että tämän jälkeen terveyshyödyt eivät enää kasva vaan voivat jopa kääntyä laskuun. Kilpaurheilussa moiset tuntimäärät paukkuu mennen tullen, mutta silloin tavoitteet ovatkin toisenlaiset.

YK-V:n naisia.

Mun kuluneen viikon juoksukilometrit olivat 54 ja aikaa näihin kului viitisen tuntia. Kaksi pitempään (17 ja 18 km) ja kaksi lyhyempää juoksulenkkiä, joista toinen poluilla suunnistusseurani naisten kanssa. Yhdellä lenkillä tein 5 kilometrin rennon reippaan, 4:35 min/kmvauhtisen vedon, jolla sain keuhkot kunnolla tuulettumaan. Naisten lenkin päälle tehtiin myös porrastreeni, jossa karstat irtosi keuhkoista. Teki hyvää :) Tänään sunnuntaina Ninnin kanssa tehtiin yli kaksi tuntinen sauvakävelylenkki matalilla sykkeillä. Haasteellista mennä tosi hiljaa, mutta yhdessä toisen kanssa se onnistuu ja oli kyllä tosi hyvä niitti tälle viikolle.

Mä taidan keikkua tuossa terveydellisen ja kilpaurheilullisen rajan tuntumassa. Tällaisen viikon tuntimäärät eivät tunnu yhtään pahalta ja lepopäiviäkin viikolle mahtui. Sopiva rytmien vaihtelu pitää kroppaa herkillä, virittelee ja palauttaa. Seura kruunasi ehdottomasti viikon liikkumisia. On ihanaa tuntea ja olla osa saman henkistä porukkaa, terveydellisiä ja kilpaurheilullisia tavoitteita tavoitellessa. 

Nastareilla portaat hävisi 6-0!

Syksyllä olen taas yhtä juoksuryhmää tutustuttanut juoksun tuomiin mahdollisuuksiin. On menty rauhallisesti, fiilistellen luonnosta, opetellen tekniikkaa ja oman kropan kuuntelua sekä välillä tehoja koneesta hakien. Aina se juoksukärpänen jotain puraisee, innostaa tavoittelemaan terveellisempää elämää ja hyvää oloa. Olen saanut tutustua erilaisissa elämäntilanteissa oleviin hienoihin ihmisiin ja kulkea tovin matkaa kanssa. Toivotan kaikille mukavia lenkkejä ja moikataan kun vastaan lenkkeillään :)

Jos juoksuvalmennus tai ryhmäohjaus kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä. Ensi vuoden kevään kalenteri on jo työn alla :)

Juoksun iloa ja terveyttä kaikille!

~Eja~

Joulun valoja :)

Täytyy sanoa, etten ole mikään syksy ja alkutalven ihminen ollenkaan. Erityisesti loka- ja marraskuu ovat vuoden haasteellisimmat kuukaudet henkisesti. Inhoan syvää pimeyttä, päivien harmautta, koleutta ja kuraa. Olinkin niin onnellinen kun joulukuu vihdoin taas koitti! Jouluvalot, joulunodotus ja tulevat pyhät piristävät hurjasti. Joulun jälkeen päivät taas alkavat pitenemään ja mennän kohti kevättä! Selvisin tänä vuonna loka-marraskuusta todella hyvin - kiitos pitkä sateeton ja aurinkoinen syksy lokakuussa ja aikaisin tullut lumi marraskuussa. 

Sitä ammentaa voimia arjen isommista ja pienemmistä asioista. Mun voimavaroja ovat muun muassa läheiset ihmiset, ne joiden seurassa voit olla oma itsesi vahvuuksineen ja heikkouksineen. Sopivan haasteellinen työ pitää liikkeessä ja aktiivisena, se toki ottaa mutta myös antaa paljon. Lisäksi nostan kolmen kärkeen ehdottomasti liikkumisen. Liikunta sen monissa muodoissaan auttaa mua syömään ja nukkumaan paremmin, antaa hyvää oloa, terveyttä ja upeita kokemuksia sekä asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Tavoitteet muuttuvat ajan kuluessa ja vuosien vaihtuessa, mutta ainakin toistaiseksi kunnianhimoisesti jatkan matkaani.

Vaikka vuotta on vielä viikkoja jäljellä, sitä tulee jo hiukan vilkuiltua taakseen ja menneeseen vuoteen. Olen valtavan kiitollinen taas kaikesta kokemastani, vaikka kaikki eivät ole menneet niin kuin olen suunnitellut. Ikimuistoisia hetkiä nousee mieleen, niitä onnistumisia ja kasvunpaikkoja. Katseen kääntäminen tulevaan uteliaalle ihmiselle on myös niin herkullista ja ensi vuoden suunnitelmia olen jo kalenteriini piirtänyt. Yhteen kisaan olen itseni jo ilmoittanut (ja yöpyminenkin hoidossa ;) ) ja useampi sellainen varma tapahtuma päätetty. Kunhan vielä hetken huilailen, niin sitten aloitan taas määrätietoisemman treenaamisen kohti asetettuja tavoitteita :)

Kaikesta menneestä ja tulevasta tulen kirjoittamaan myöhemmin joulukuussa oman postaukseni. Ja kovasti kiinnostaa, miten teillä tämä vuosi 2016 on mennyt ja millaisia tavoitteita vuodelle 2017 asetatte :D

Lumitöitä valojen välkkeessä :)

Joulukuun alku on tarjonnut meidän perheelle ihanat synttärijuhlat, kun tytär täytti 7 vuotta <3 Tiukka työ- ja ohjausviikko ei päästänyt kovin helpolla, mutta jotenkin sain järkättyä juhlat kun salli itselle jotkut asiat katsoa läpi sormien. Sankari ainakin oli ikionnellinen :)

Kelit ovat vaihdelleet kunnon pakkasista vesisateeseen, joten olemme tehneet hymyssä suin lumitöitä ja sen päälle vesisateessa pyöritelty lumipalloja. Tänään koko perheen vapaapäivänä kävimme hiihtämässä jäisillä laduilla. Ihanaa puuhaa, kunhan jokainen vuorollaan sai hiihtää kärjessä ja näin sopu säilyi.

5 vuotias vetää ja äiti tulee kiltista peesissä ;)

Tänään illalla oli vielä kahvakuulatunti Jalasjärvellä. Joulukiireet verotti porukkaa, mutta sitäkin sisukkaampaa oli paikalle saapunut! Oli meinaan sen verran jäiset pihat ja tiet, että koko kropan hallintaa tarvittiin liikuntasalin ulkopuolellakin. Naiset veti voimalla aikasta kovan treenin, 

HYVÄ ME :D!

Naisenergiaa Jalasjärvellä!

Huomenna juhlitaan Suomen 99 vuotis Itsenäisyyspäivää :D!

Sopiva happihyppely ja kehonhuolto voisi olla paikallaan ja sitten illalla alkaa yövuorot.

Valoisaa mieltä kaikille :D

~Eija~

Rentoutumassa :)

Me itse asetamme itsellemme mahdollisuuksia, haasteita ja tavoitteita arkeen. Toista motivoi tämä hetki ja toista tulevaisuus, kenties parempi sellainen. Kuitenkin olisi niin tärkeää nähdä ja kokea juuri tämä hetki ja nauttia siitä. Pysähtyä hetkeksi.

Oma elämäni on juuri nyt ehkä elämäni kiireisintä ja haasteellisinta, mutta samalla myös antoisinta. 

Oma perhe, melko pienet lapset ja heidän harrastukset, ystävät, koti, työ, kakkostyö, opiskelut ja omat harrastukset. Aikataulut ovat joinain päivinä todella tiukkoja ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Tämä luo osaltaan stressiä, mutta myös onnistumisen tunteita.

Tänään oli mun aika ottaa hetki itselleni, rauhoittua, rentoutua ja pysähtyä :)

 Meidän kylällä Ilmajoen Rengonkylällä/Pojanluomalla on Avun Paikka, jossa ammattihierojat Heidi ja Henri ovat ottaneet asiakkaita vastaan kohta jo kolmen vuoden ajan. Tarjolla on perinteistä hierontaa, jalkapohjien vyöhyketerapiaa, kuumakivihierontaa, intialainen päähieronta, suklaahieronta ja kasvohierontahoitoja. 

Henri on kahdesti aukaissut penikoista vaivaamat jalkani ja nyt mieheltäni joululahjaksi saamani lahjakortin halusin ehdottomasti käyttää hiukan hemmottelevampaan hierontaan (penikoiden käsittely ei ole kovin rentoutttavaa ;) ). Kokeilin ensimmäisen kerran kuumakivihierontaa.

Kuumia, sileitä kiviä oli koko ajan selkäni päällä ja sen lisäksi kiviä laitettiin varpaiden väliin ja sain pitää niitä käsissäni. Öljyn tuoksun sain valita ja tietysti valitsin makean karamellin- tuoksun. Rauhallinen musiikki loi ihanan tunnelman.

 Valitsin jalkojen ja selän hieronnan. Heidi hieroi sekä käsillä ja kivillä. Kivet olivat niin sileitä, että eron huomasi vain kiven kuumuudesta. Pitkään paikallaan ollessaan kivi saattaisi tuntua polttavan kuumalta, mutta jatkuvassa liikkeesä se tuntui ihanan rentouttavalta.

Heidi ja kivet

Kuumakivihieronta rauhoittaa hermostoa ja rentouttaa sekä lymfakierto ja aineenvaihdunta lähtevät liikkeelle. Hoidon jälkeen on tärkeää juoda runsaasti vettä.

Voin lämpimästi suositella kaikille ko hoitoa ja Heidin ja Henrin tunnelmallista ja rauhoittavaa Avun Paikkaa. 

Avun Paikan löydät myös facebookista -> www.facebook.com/AvunPaikka

Kiitos Heidille ihanasta hieronnasta ja rauhoittumis hetkestä. 

Nyt jaksaa taas eteenpäin :D

~Eija~

Kirje joulupukille

Mä olen hoitanut ensimmäiset joululahjat tälle vuodelle jo vuoden alussa, helmikuun alussa taisin saada ensimmäiset villasukat valmiiksi ;) Käsitöiden tekeminen toki on jäänyt vuoden kuluessa muiden asioiden jalkoihin, joten loput lahjat on hoidettava kivijalkakaupoista ja nettibutiikeista. Hyvällä mallilla lahjat ovat, vaikka muutama läheinen aiheuttaa vielä harmaita hiuksia, mutta ei kuitenkaan unettomia öitä. Aina sitä jotain lopulta keksii. Kunpa kaikille keksisi jotain mistä on todella saajalle iloa ja hyötyä. Mikä sen parasta jos se olisi jotain oman elämän hyvinvointia lisäävää, motivoivaa ja ylläpitävää. Aina on kuitenkin mietittävä lahjan saajaa eikä vain omia mieltymyksiä. Silti en menisi antamaan sellaista, mikä sotii omaa ajatusmaailmaa vastaan. Pienessä mittakaavassa   sellainen itselle on esimerkiksi alkoholi. Sitä ei mun antamat lahjat sisällä.                                          

                                                 No jospa leikitellään ajatuksella että jouluna

                                               saisi ostaa vain itselle lahjoja, mitä sieltä tulis?

                                            Ei ainakaan yllätyksiä, joo ei, mutta hauskaa ja hyödyllistä kyllä ;)

                                               Jotain tällaista kenties -->                     

Aktiivisuusranneke

Voimapyörä

Jumppapallo

Gymstickin keppi

Nastalenkkarit

Mikki

16 kilon kisakahvakuula

Voi että olisi ihana hikinen joulu, kun kaikkia pitäisi päästä heti sitten kokeilemaan ;) Ja näillähän saisi hyvän kuntopiirin koko perheelle ja kyllä kinkut sulaisi.

Loppu viimein joulun tärkein juttu ei kuitenkaan ole nuo lahjat. Tärkeintä olisi voida rauhoittua, nähdä perhettä ja ystäviä, syödä hyvin ja terveellisesti kiireettä sekä keskittyä siihen miksi joulua todella juhlitaan.

Itselle tärkeää on iloita lasten naurusta, ihailla saatuja joulukortteja ja rauhoittua näkemään mitä kaikkea hyvää ja kaunista ympärilläni on.

Rauhallista ja stressitöntä joulun odotusta Teille kaikille :D!

~Eija~



Elämäni lyönnit

Hyvinvointi teemana on nyt kovasti tapetilla, eikä suotta. Elämämme on kiireistä, vaadimme toisiltamme ja itseltämme valtavasti ja vielä enemmän. Pitäisi ehtiä joka paikkaan ja kaikessa pitäisi ehtiä olla mukana. Sukulaisia, ystäviä ja naapureita olisi mukava nähdä, lasten kanssa leikkiä ja puolison kanssa istua rauhassa sohvalla ja jutella.  Haluaisi treenata, opiskella, käydä puutarha kurssilla ja valmistaa terveellistä ruokaa. Ai niin ja töissä pitää käydä ja nukkuakin jossain kohdassa. 

Suoraan kuin mun elämästä, ote elämäni ruuhkavuosista.

Kuortaneen Urheiluopistolla Liikunnan ammattitutkinnon viimeisimmällä lähijaksolla heti ensimmäisen päivän aamuna saimme anturit rinnalle, jotka tulisivat mittaamaan seuraavat kolme päivää sykettä. Kyseessä on FIRSTBEAT-mittaus, josta näkee melko luotettavasti stressireaktiot, palautumisen, arkiaktiivisuuden, liikunnan ja kuntoa kehittävän liikunnan. 

 Miksi meille tällainen tehtiin? No, meidän lähijakson yhtenä isona teemana oli hyvinvointi kokonaisuudessaan. Ei pelkästään se liikkuminen ja terveellinen ruokavalio, vaan tärkeää ovat myös palauttavat hetket keskellä päivää ja erityisesti unen laatu yöllä. Arkiaktiivisuudella on yllättävän iso merkitys peruskunnon ylläpitämisessä, painonhallinnassa ja painonpudottamisessa. Arkiliikunta tulee aktiivisesta työpäivästä kulkemalla mahdollisimman paljon kävellen portaat ja käytävät, pitämällä taukojumppaa ja parkkeeraamalla auto kauimmaiseen parkkiruutuun. Keinoja toteuttaa arkiliikkumista on monia, rajoitukset asetamme me itse.

 Firstbeat hyvintointianalyysin tarkoitus on auttaa hallitsemaan stressiä, palautumaan paremmin ja liikkumaan oikein. Siinä analysoidaan sydämen sykevälivaihtelua. Korkeat vaihtelut unen aikana kertovat tehokkaammasta paautumisesta kuin matalat. Analyysi auttaa ymmärtämään kuinka voi päivittäisillä valinnoilla vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on ymmärtää tasapaino työn ja vapaa-ajan sekä kuormituksen ja levon välillä.

Olin aivan innoissani tästä mahdollisuudesta ja vaikka en päässyt mittausta aivan todellisessa arjessani kokeilemaan, mutta sentään piipahdin kotona kesken lähijakson. Etukäteen olin aivan varma että omat yöunet eivät ole palauttavia ja stressikäyrää pukkaa päivälläkin punaisella, sen verran vääntöä ollut monen asian kanssa viime viikkoina. Erityisesti illat tuppaa venymään liian myöhälle koneen ääressä sähköposteja, raportteja ja opintosuunntelmia kirjoittaessa. Myöhään illalla nyt vaan on rauhallisinta niitä tehdä. Mutta toisaalta aamuisin olen väsynyt ja tuntui että yötkin menee paljolti pyöriessä.

 Ensimmäisenä päivänä sitä tiiraili mittaria rinnalla ja pyrki pysymään mahdollisimman rentona että saisi "hyvää" käyrää. Seuraavina päivinä sen jo unohti ja sitten kun mittari oli otettu pois, huomasi sen puuttuvan. Aktiivisen Kuortane viikon aikana mm. tutustuttiin Gymstick:iin. Aivan huippu vehje, innostuin tästä valtavasti!

Kotiin kaahailin pimeässä illassa vetämään kahvakuulatunnin ulkosalla. Kotona olikin sitten vastassa väsyneitä lapsia, pitkin taloa hajaantuneita leluja ja kaatuva pyykkivuori. Pääsin siis hetkellisesti kiinni todellisuuteen, mikä Kuortaneella täysihoidossa on vain muisto. Omaan sänkyyn oli kuitenkin ihana päästä nukkumaan, vaikka illalla taas venyi nukkumaan meno koneen ääressä ja aamulla oli aikainen herätys ja ajo takaisin Kuortaneelle.

 Kuortaneella jatkettiin taas mm. kuntopalloilla ja TRX-köysillä. Molemmista mulla hiukan kokemusta jo aikaisemmin, mutta nyt sai lisää ideoita ja innostusta. Näillä helpoilla ja tehokkailla välineillä jatketaan kotona ja asiakkaiden kanssa ;)

 Mitä sitten raportti kertoi...? 

Yllätys yllätys, mun palautuminen olikin hyvää :D! Sen koin lähijakson aikana ennen raportin saamistakin, että stressi oli helpottamaan päin, kun sain asioita hoidettua ja ratkottua ja juteltua opettajien kanssa käytännön asioista. Tämä näkyi raportissa! Kotona nukuttu yö näkyi huonoimpana yönä sen lyhykäisyyden vuoksi, mutta se aika minkä olin nukkunut olin nukkunut hyvin.

Autolla ajo Kuortaneelta kotiin ohjaamaan kahvakuulaa oli punaisella. Joo, mulla oli tiukka aikataulu ja kaikki kanssa matkustajat ajoi niin tunnollisesti nopeusrajoitusten mukaan, että mua hermostutti. Itse kahvakuula ohjaus oli tehokas treeni itsellekin ja tunnin jälkeen sotkuinen koti nosti stressi sykkeet hetkellisesti ylös. Seuraavana aamuna takaisin Kuortaneelle ajaessa olinkin ollut sitten rento,sillä lähdin ajoissa, joten tunnolliset kanssa autoilijat eivät hermostuttaneet laisinkaan.

 Liikuntapisteitä sain hyvin, eikä se ole ihme kun Kuortaneella aina liikumme sykettä kohottavasti lähes joka toinen tunti. Kokonaisuudessaan näiden kolmen päivän aikana mun voimavarat lisääntyivät joka päivä. Ja erityisen tärkeänä pidän sitä seikkaa, että koin tämän asian ilman tätä raporttiakin, mutta tämä tuki ja vahvisti tuntemuksiani. Tieto hyvästä palautumisesta yöllä johti siihen, että oli mietittävä mikä mua väsyttää. Yksi iso asia oli se, että talletin paljon asioita muistettavaksi päähäni, tuntui että oma kovalevy ei vedä enää enempää tietoa ja unohtelen asioita. Konkreettisena asiana tyhjäsin aikataulut päästäni kännykän kalenteriini; mitä mun pitää tehdä minäkin päivänä ja keskittyä silloin niihin ja olla murehtimatta vielä seuraavan päivän juttuja. Tämä auttoi heti ja nyt onkin päässä paljon kevyempi olo :)

 Tällainen mittaus on mahdollista ja hyödyllistä ihan kaikille, ikään, sukupuoleen, kuntotasoon ja tavoitteisiin katsomatta. Auttaa vahvistamaan omia tuntemuksia tai kenties löytää yllättäviä selityksiä omasta hyvinvoinnista. Yksi oiva työkalu oman hyvinvoinnin parantamiseen, kun se on niin monien asioiden summa.

~Eija~

p.s. Tämä ei ole maksettu mainos tms.! Vain yksi henkilökohtainen kokemus ko mittauksesta.

Pää täynnä motivaatiota ;)

Liikunnan ammattitutkinnon opinnot Kuortaneella porskuttaa eteenpäin. Olen aloittanut jo liikkumaan ohjaaminen ja yksilöllinen liikunnanohjaus osioiden suorittamisen. 

Kerran kuukaudessa on neljä lähijakso päivää Kuortaneella ja muu aika hyppyytetään ja ohjataan asiakasryhmää tai asiakasta sekä kirjoitetaan raporttia ja omaa arviointia. Kokonaisuuden hahmottaminen, suunnitelmallisuus ja ennakoiminen on oma haasteensa, jota tässä samalla koko ajan oppii. Asiakkaiden kanssa tekeminen on hurjan mukavaa, mutta työntäyteisten ja kiireisten päivien vastapainona on ihan parasta päästä lähijaksolle. Joka kerta sieltä saa hurjasti lisää motivaatiota, ideoita ja innostusta sekä erityisesti vahvistusta, että tästä mä niin tykkään <3

 Tänä syksynä meitä on hellitty useammilla kauniilla syyspäivällä ja sellainen sattui kolmannelle lähijaksollemmekin. Muun muassa isolla porukalla kävimme sauvakävelemässä metsän rauhassa.

Sauvakävely onkin mainoa vaihtelu perus kävelylenkille, sillä saa kädet ja yläkropan hyvin mukaan tekemiseen.

Kyllä näissä maisemissa jaksaa venytellä :)

Kerran aikaisemmin olen ollut spinning-tunnilla vuosi sitten ja nyt sitten toisen kerran. Meille pidettiin näytetunti lajitutustumis mielessä. Sellainen hiukan rankempi kuulemma, joo ja puolitoista tuntia. No huh huh! Pyörä jo itsessään oli haastava, osata säädöt ja lestan korkeudet yms, mutta selityksistä viis, hiki tuli! Ja olikin hurjan hauskaa :D

 

Välillä huilattiin ja istuttiin luennoilla. Tällä kertaa opittavana oli mm. anatomiaa ja fysiologiaa, kuntosali teoriaa, ravintoa ja liikuntamotivaatiota.

 Ja kun oli tarpeeksi taas istuttu ja oltu paikoillaan, oli aika jälleen pistää liikettä kroppaan. Kuntosalilla Kuortane hallilla mentiin lihasryhmä kerrallaan liikkeitä läpi.

Maastaveto.

Meillä on aina lähijaksolla mahdollisuus hyödyntää Urheiluopston tiloja. On kuntosali, rata, kentät ja välineet käytössä. Uimahalliin pääsee opiskelijahinnalla. Usein on melkoisen väsynyt illalla, että sopivan lenkin, syömisen ja koulutöiden tekemisen jälkeen muuta ei enää jaksa tehdä. Kuortane päivien jälkeen pää on täynnä motivaatiota ja kroppa kivas tikis ;)

 Syksy on ollut haastava ajankäytön kanssa. Etukäteen oli tiedossa opiskelun tuoma kiire ja vapaa-ajan rajoittuminen. Monta asiaa on ollut yhtäaikaa työnalla ja näin ollen oma muisti ja jaksaminen on ollut välillä äärimmilleen vedetty. Siksi olenkin ollut poikkeuksellisen hajamielinen ja stressaantunut, mutta toisaalta myös innostunut ja energinen. 

 

Tällä viikolla lähijaksolla puhuttiinkin paljon unesta ja palautumisesta, omasta hyvinvoinnista, ergonomiasta ja lihashuollosta. Meillä oli Firstbeat-mittaus kolme päivää, josta saimme kattavan raportin. Juttelin opettajan kanssa tovin omasta jaksamisesta ja sain paljon konkreettisia vinkkejä omaa stressiä helpottamaan. Otin heti näitä vinkkejä käyttöön ja koen ne jo nyt hyväksi. 

Firstbeat-mittauksesta teen oman postauksen lähipäivinä :)

 

Välillä on hyvä pysähtyä katsomaan omaa elämää hiukan tarkemmin. Pohtia mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mitkä asiat rasittavat turhaan ja miksi. Esimerkiksi yksi asia kerrallaan korjata tilannetta ja tehdä niitä asioita, mitkä itselle todella ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. 

~Eija~