sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Maaseutumatkailua pyöräillen

 Illat pimenee uhkaavasti ja tosi asia kesän loppumisesta on vain sisäistettävä. Viileähkön ja sateisen kesän huipennus oli elokuun lämpöiset viikot. Onneksi aurinkoisia päiviä oli useita, joten niistä tahtomattaankin sai jokainen nauttia. 
Musta ei ole makaamaan toimettomana auringossa, vaan mieluiten touhaamaan auringossa ja samalla kerätä aurinkovarastoja syksyä ja talvea varten. Yksi mainio keino on hypätä pyörän selkään ja lähteä fillaroimaan!
Olen useampana vuonna pyöräillyt töihin aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kuten tänäkin vuonna vaikka huomattavasti harvemmin kuin viime vuonna. Loistavaa hyötyliikuntaa! Samaa reittiä polkeminen ja oman ajan parantaminen työmatkalla ei aina jaksa innostaa, joten on kiva välillä hakea vaihtelua ja uusia maisemia pyörän selästä.

Alkuperäistä idean syntyhetkeä en enää muista, mutta ystävieni, Piian ja Meijun kanssa päätimme pyöräillä juhannuksena kunnon juhannusajelun. Enemmän tai vähemman valmistautuneina saimme juhannusaaton aattona kasaan 126km lenkin. Aikaahan siinä meni ja loppu matkasta sitä enemmän tuijotti edessä olevaa asfalttia ja ystävän selkää, kuin niitä maisemia, mutta olo yöllä klo.02 kodin portailla oli sanoinkuvailematon. Eikä se tähän jäänyt, vaan kesän aikana teimme vielä muutaman muunkin retken pyörillä. Yksi niistä oli pari viikkoa sitten, silloin kuin vielä kesä tuntui lämpöisenä iholla.

Jokainen vuorollaan suunnittelee reitin ja kartturoi porukkaamme eteenpäin. Tällä kertaa naapurikunnassa oli markkinat, joten päätimme lähteä sinne jätskille. Koukkasimme pikkuteitä kierrellen, keskellä kauniita peltomaisemia sopivassa vasta ja sivutuulessa. 


Päätimme kivuta näkötorniin, jossa joku meistä oli joskus kauan sitten käynyt. Perille löydettiin ja sudittiin pyörillä melkein ylös asti. Pyöränkettingit kitisi ja rahisi ja taisi hypätä rattailtakin pari kertaa. Hyvä mäki- ja porrastreeni ja huikeat näkymät ylhäältä!


Ai että kun näki ihanasti alas päin ;)
Niin ja sitten jätskille :D 
Olipa mainion oloiset markkinat naapurissa ja me saatiin sitä mitä lähdettiin hakemaan.
Yhteensä matkaa kertyi tällä reissulla 67 kilometriä. Monelle oikealle pyöräilijälle pikku juttu, meille ihan kunnon treeni!
Parasta antia reissulla oli jälleen ystävien seura, aurinko ja sopiva sykkeen kohotus!
Kyllä me nyt ainakin yksi syksyinen pyörälenkki vielä yritetään saada sovitettua.
Haasta sinäkin ystäväsi mukaan pyöräilemään, tulee hyöty ja huvi samalla kertaa ja maisemat vaihtuu!

~Eija~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti