Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravinto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravinto. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Helle startteja

Huh huijaa millaiset kelit koko Suomeen levisi! Aurinko paistaa, keskipäivän UV-säteet porautuvat ihoon, hikeä pukkaa vaikka seisoo varjossa tekemättä mitään ja lomakansa nauttii. Mä olen nauttinut kun olen päässyt välillä tehokkaasti ilmastoidulle työpaikalleni, jossa ennemmin tulee vilu kuin hiki. Ilman näitä monen tunnin työrupeamia olisin varmaan jo todella kypsä tähän helteeseen. Hiukan hirvittää miten selviän tulevat vapaapäivät. Mut ehkä löytää meidän maakellarista tai kaupan maitohyllyjen välistä. 

Joo joo, "ei lämpö luita riko" tai "ei koskaan kohden" -lausahdukset tiedän, mutta mulle lähemmäs 30 asteen helteet (ja yli 20 asteen paikkaset) monta päivää kestäen on vaan liikaa. Pidän lämpöisestä ja tykkään sopivasta pakkasesta asiaan kuuluvaan vuodenaikaan, mutta ei kiitos ääripäitä. Ja tiedän etten ole ainut. Haasteelliseksi ääri lämpötilat tekee niihin sopeutuminen, eli pakkasilla pukeutuminen ja helteillä riittävän nesteen juominen ja auringolta suojautuminen. Helteessä hikoillessa nesteen saamisen tarve moninkertaistuu eikä pelkkä vesi riitä, vaan pitää saada hikoilun kautta menetetyn suolan tilalle suoloja. Se on hyvä merkki kun joutuu hyppäämään vessassa, eikä varsinaista janon tunnetta ehdi tulla. 
Juoksulenkille.
Helteet asettavat myös haastetta treeneihin. Keskipäivän lenkki porottavassa auringossa ei houkuttele, joten mieluiten startti mahdollisimman aikaisin aamusta tai myöhään illasta. Ja alle kunnolla juomista ja mukaan myös juotavaa. Kävinkin Ninnin kanssa pitkästä aikaa sunnuntai aamulla juoksemassa. Tarkoitus oli tehdä 20 kilsan pitkis, mutta liikaa nousevat sykkeet ja jo klo.9 porottava aurinko sai meidät typistämään lenkin kymppiin. Ja se oli järkevä päätös, sillä mulla oli iltapäivälle vielä luvassa startti Fin5-suunnistusviikolla Lapualla. Ehdin hyvin viilennellä kroppaani, syödä ja juoda ennen kuin koko perheemme lähti helteiselle lapualaiselle pellolle. Tämän vuoden Fin5-viikko on meille todella etulikiinen, sillä kotoa on noin 20 minuutin ajomatka kisakeskukseen. Ja kun auton takapenkki on täynnä lapsia, pääsee kisakeskusta lähimpään parkkiin. Helteellä kun ei halua ottaa yhtään ylimääräistä askelta, erityisesti kun voimat pitää yrittää satsata metsään.
Suunnistamaan.
Fin5-suunnistusviikko on koko perheen tapahtuma, jossa löytyy sarjoja ja ratoja kaikkien makuun. Voi valita kilpasarjan tai lyhennetyn radan ja sitten on vielä kuntosarjoja pitkistä matkoista perhesarjoihin. Eliitti sarjoissa kisaavat nimensä mukaan maailman parhaita ja heille on ihan merkittävät stipendirahat palkintoina. Osanottajia on useasta eristä maasta.

Nimensä veroisesti viikkoon kuuluu 5 eri kisaa. Niistä neljä suunnistetaan perinteisesti metsässä ja yksi on sprinttikisa kaupunkimiljöössä. Viimeisenä päivänä kilpasarjoissa lähdetään takaa-ajolähtönä ja maaliin tulo järjestys määrää koko suunnistusviikon sijoituksen. Pari kertaa aikaisemmin olen vastaavanlaisessa kisassa ollut ja se on kyllä jännittävä asetelma.

Meidän perheestä kisaviikkoa lähti selättämään metsään minä ja loppu vuodesta 9 vuotta täyttävä tyttäreni. Muu perhe kantaa juomapulloja ja kannustaa 😊 Ilmoittautumiset tehtiin jo viime vuoden puolella edullisemmin, vaikka tiesin että pieni haaste kisaviikolla tulee olemaan, nimittäin se etten ole lomalla, helteitä kun en tuolloin osannut edes pelätä. Kisastartit on viimeistä päivää lukuunottamatta keskellä päivää, joten aamu- ja iltavuorot oli poissuljettu. Jäljelle jäivät yövuorot... 
Naama punaisena, hiestä nokkuen sunnuntain kisassa maalissa.
Ensimmäinen kisapäivä oli sunnuntaina. Auton lämpömittari näytti plus 28, ulkona ei tuullut nimeksikään ja taivas oli pilvetön. Aamu lenkin jälkeen söin ja join kunnolla ja ehdin nukkua pikku päikkäritkin ennen iltapäivän keskimatkan lähtöjä. Naisten 35 kilpasarjassa matka linnuntietä oli 3,2 kilometriä. Ja taas muistutan, että nuo kilometrit kuulostavat lyhyiltä mutta on ihan erilaista metsässä kuin perus juoksulenkillä tiellä. Ja todellisuudessa matkaa kertyy välillä paljonkin enemmän, miten paljon nyt sitten tulee kierreltyä. Heti lähdössä huomasi maaston peitteisyyden, kun eteen tuli tiheikkö (näkyy kartassa vihreänä). Enkä aivan suoraan ensimmäiselle rastille päässytkään eikä seuraavatkaan ihan helpoimmasta päästä olleet. Kartta ja maasto toki olivat luettavissa, mutta niitä olikin sitten luettava koko ajan, että tiesi missä mennään. Suot (kartassa sinistä) olivat raskaita juosta, puhumattakaan minkä rasitteen tuo helle asetti. Rasteille neljä ja viisi tuli ihan ihmeelliset epäröinnit melko lähellä rasteja. Lyhyet rastivälit lopussa olivat mukavaa menoa. Itselle olin asettanut tavoitteeksi koko kisaviikolle keskittyä suunnistamiseen ja sunnuntain kisassa onnistuin tässä kohtalaisesti. Autoin muutamaa lasta paikallistamaan heidän kartasta missä olemme, niin kiire mulla ei ollut etten olisi ehtinyt. Hitaasta menostani huolimatta yllätyin kun sijoituin sarjassni neljänneksi, muutaman sekunnin kolmannelle mutta 10 minuuttia voittajalle jääneenä.
Maaliin ja kotiin päästyä hurjasti juotavaa ja sopivasti ruokaa, pienet unet ja yövuoroon jäähdyttelemään. Suunnistusviikko oli avattu.
1.pv:n kartta.
Ei ole herkkua kiireisen yövuoron jälkeen nukkua reilu kaksi tuntia ja herätä sitten helteiseen, seisovaan keliin, mutta niin vain nousin. Aamupalaa suuhun muun perheen syödessä hernekeittoa lounaaksi. Pikavauhtia pakkasimme juomapullot reppuun ja taas koko perhe kohti Lapuaa. Mittari näytti plus 29 ja keli tuntui sunnuntaita kuumemmalta. Kiitän automme toimivaa ilmastointia! Aika vauhdilla lähdin lähtöpaikalle ja ehdin sinne aika täpärästi ennen lähtöaikaani. Vaikka kävelin koko reilun puolitoista kilometriä, olin ihan hiestä märkä. Olo tuntui raskaalta ja päätä jomotti. Ajatus edessä olevasta pitkän matkan kisasta, 6,3 kilometriä tuntui ihan hullulta. Lähdin liikkeelle ihan rauhassa, tarkasti suunnistaen. Silti onnistuin menemään ykkös rastin ohi ihan vierestä. Olin koko ajan kyllä kartalla, mutta pensaaseen "piilotettu" rasti ei vain heti osunut silmiini. Otti päähän (jälkikäteen väliaikojen perusteella pummasin tässä jopa 3 minuuttia)! Päätin nyt keskittyä. 

Hiki nokkui ja kasteli koko naaman, kirveli silmiä. Pysyin kartalla ja rastit löytyivät, vaikka juoksuvauhti oli hidasta. Vitos rastin jälkeen bongasin heti tien, jota pitkin voisin suunnata kohti kutosta, kunhan ensin rämmin hitaan suon yli. Pää sai hetken huilata kun askelsin tietä pitkin. Loput 10 rastia löytyi mun mittapuulla hyvin. 10-13 rastit olivat ihanassa avokalliomaastossa ja siinä jalkoja tarvitsi nostaa hiukan vähemmän tiheikkö ja suo pätkiin verrattuna. Ihan lopussa taas lyhyet rastivälit sujui ja loppusuoralla täysiä maalileimaukseen ja kirjasin itselleni sarjani nopeimman väliajan, kuten sunnuntainakin 😉 

Maaliin tullessa olo oli ihan sippi. Kulautin järjestäjien tarjoamaa vettä monta kupillista suuhun ja päälleni. Omalla repulla sitten vielä urheilujuomaa. Suunnistus oli melko hyvä, vaikka ekan rastin virhe harmitti vietävästi ja vauhti muutenkin hidasta. Yllätyin kuitenkin tänäänkin, kun olin sarjani toinen ja tällä kertaa jäin vain 8 minuuttia voittajalle (matka kuitenkin oli tuplat eilisestä). Tytärkin tuli hienosti maaliin, hymyssä suin ja sitten pääsimme taas kotiin. Jäähdytin itseni pulahtamalla lampeen ja sitten muutamaksi tunniksi maate ennen seuraavaa yövuoroa.
2.pv:n kartta.
Tänään tiistaina on välipäivä. Sain nukkua keskeytyksettä yövuoron jälkeen ja jotenkin yritän selviytyä helteestä, joka ennusteiden mukaan on maanantaita vielä kovempi. Keskiviikkona suunnistusviikko jatkuu keskimatkoilla samassa kisakeskuksessa.

Kaikille jaksamista helteiden kanssa, nauttikaa ken voi ja muistakaa juoda nesteitä kunnolla!

~Eija~

maanantai 23. toukokuuta 2016

Aivan kamalan mahtava cooperin-testi

Kevään 2016 Metwotraining-juoksukoulu on jo hyvässä vauhdissa ja juoksemisen makuun on päästy. Ohjelmassa on ollut rauhallista tekniikka treeniä, lihaskuntoa ja -huoltoa sekä tehokkaita vetoja. Osallistujat ovat olleet ihanan innokkaina tapaamisissa ja kuuliaisesti tehneet treenit 100 lasissa. Jokaisella osallistujalla on omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joita kohti pyrkii omalla aikataulullaan. Mä pyrin antamaan vinkkejä ja kannustusta kohti näitä tavoitteita. Eniten toivon pystyväni motivoimaan heitä jatkamaan juoksemista, vaikka välillä askel painaa ja ikävät lihastuntemukset kivistää.

Tänään ohjelmassa oli keskustelua ravinnosta.
Ravinnolla on valtava merkitys meidän jokaisen arjessa ja hyvinvoinnissa. Kiinnittämällä säännöllisyyteen, ravinnon laadukkuuteen ja erityisesti juoksuharrastuksessa oikeaan syömisen ajoitukseen, pystymme parempiin treeneihin ja näin ollen palautumiseen ja tuloksiin. Kokeilemalla löytää itselle parhaimmat tavat.
 Keskustelun jälkeen piti saada kroppa liikkeelle ja ehdottaessani aikoinaan cooperin-testiä, ei vastarintaa kuulunut - JEE :D!
Hurjan monelle jo sana ´cooperin-testi´ nostaa niskakarvat pystyyn ja kamalan tuskaiset muistot nuoruus vuosilta koulun liikuntatunneilta. Tahdoin ehdottomasti särkeä tämän mielikuvan ja luoda paremman kokemuksen testistä. Cooperin-testi ei välttämättä ole paras mahdollinen mittari aloittelijan testiksi sen rajuuden vuoksi. Kuitenkin tämä 12 minuuttinen on suht helppo kenen tahansa tehdä ja melkein koska vaan. Juoksukoulun osallistujat tekevät tämän saman juoksun syksymmällä omin päin uudestaan ja vertaavat omaa tulosta ja juoksun aikaisia ja jälkeisiä tuntemuksia. Testi tehtiin siis vain itseä varten enkä minä tai kukaan muu tuloksia ottanut ylös tai arvioinut juoksijaa sen mukaan.
 Cooperin-testissä mitataan maksimikestävyyttä ja sen on kehitellyt yhdysvaltalainen Kenneth H. Cooper vuonna 1968 Yhdysvaltain armeijalle. Tulosten perusteella voidaan arvioida maksimaalista hapenottokykyä. Testi kannattaa juosta mahdollisimman tasaisella alustalla ja sellaisessa paikassa, jossa on helppo laskea juostu matka. Urheilukentän rata on tähän ehkä kiistatta paras paikka. Vauhti on hyvä pyrkiä pitämään tasaisena koko ajan ja lopussa kiristää vauhtia jos vain jaloissa puhtia piisaa.

Me pääsimme lähes tyhjälle urhelukentälle aurinkoisessa kelissä. Jokaisella oli lepopäivä takana, lämpöinen keli huomioiden juotu runsaasti vettä ja reilu kasi tuntia aikaisemmin syöty päivällinen. Alku verryttelyt ja tekniikka harjoittelua ja ei kun menoksi vaan :)
Jokainen juoksi mainiosti ja sai pidettyä juoksun päällä koko 12 minuuttia! Väsy painoi lopussa ja herätti kaikissa tuntemuksia laidasta laitaan. Osallistujat onnistuivat hienosti ja saivat tuloksen alle, johon peilaamalla on hyvä verrata omaa kehitystään.

Itsellä cooperi jäi nyt juoksematta kun laskin kierroksia, mutta kutkuttaa sen verran testauttaa itsensäkin, että joku päivä taidan kirmata kentälle minäkin ;)

~Eija~

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Hyvä paha sokeri :D Voitko olla ilman....

Eilisiltainen herkuttelu näkyy kasvoissani ja tuntuu turvotuksena sormissani. Olo ei ole mitenkään virkeä, vaan pikemminkin krapulainen. Miksi siis teen itselleni tälläistä? Aiheutan tukalaa oloa syömällä vääränlaista ravintoa. Nyt tämä riittää ja muutosta on luvassa. Muutokseen tarvitsen teidän ihanien lukijoidemme tukea :)

Turvottaako, onko olo tukala ja housut kireät? Voisitko ajatella olevasi ilman lisättyä sokeria ja valkoista jauhoa kolmen viikon ajan ja katsoa miten se vaikuttaa oloosi? Itse aion kokeilla tällaista muutosta ruokavaliossani. Haaste alkaa tänään 9.4. ja päättyy Vappuaattona 30.4. Vappupäivänä voit nauttia munkin ja simaa ja katsoa parantaako vai huonontaako se oloasi. Itse tiedän vastauksen jo valmiiksi.

Huonoksi ruokavalioksi sanotaan ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kovaa rasvaa, valkoista jauhoa ja sokeria. Tämän tyyppisellä ruokavaliolla on todettu olevan yhteys ylipainoon ja useisiin elintapasairauksiin. Osa henkilöistä, jotka ovat luopuneet valkoisesta jauhosta ja lisätystä sokerista ovat kertoneet nyös ihonsa kirkastuneen, yeisen olemuksen ja virkeystasonsa kohentuneen ja muutaman kilon lähteneen kuin itsestään. Miksipä ei siis kokeiltaisi? Haittaa tästä ei ainakaan ole :)




Maustamaton jogurtti marjojen kera on loistava aamu- väli- tai iltapala. Mieluiten käytän itse hapattamaani Fitlinen jogurttia.

Luovu siis tästä päivästä alkaen lisätystä sokerista (ei siis enää sokeria kahviin eikä teehenkään) ja kaikesta missä tiedät olevan runsaasti sokeria näitä ovat: karkit, limsat, mehut, pullat, maustetut jogurtit jne.
Valkoista jauhoa on muun muassa pullassa, vaaleassa leivässä (joissakin ruisleivissäkin on, joten lue pakkausselosteet huolella) makaronissa, pizzassa jne.




Ole tarkkana kun ostat proteiinipatukoita, osa niistä kuuluu karkkihyllyyn sisältämänsä sokerin takia. Kaksi ylimmäistä voit tipauttaa ostoskoriisi huoletta :)

Metrainingin facebook sivuilla tullaan julkaisemaan haasteen aikana reseptejä, jotka ovat herkullisia, korvaavat makeanhimoa ja tasapainottavat elimistöäsi. Älä huoli miksikään viherpiipertäjäksi ei tarvitse ruveta, kunhan tehdään hyvää itsellemme :)

Tervetuloa mukaan!

                                                                      Marjut

maanantai 1. helmikuuta 2016

Ravinnosta hyvä olo

Hyvä paha ruoka. Mieliteot ja herkuttelut. Nii-in. Moni kokee syyllisyyttä syömisistään. Mutta miksi? Sehän on fakta, että elimistömme ei toimi mikäli emme saa riittävästi oikeanlaista ravintoa. Silloin kun mieliteot yllättävät olisi hyvä miettiä miksi ne yllättävät. Onko päivän aikana menty liian vähällä ravinnolla, joten illalla on kiljuva nälkä ja pakko saada nopeasti ja paljon ruokaa. Vai liittyykö mieliteot johonkin tilanteeseen, jossa olet tottunut itseäsi palkitsemaan ruualla?

Tarkkailemalla itseäsi ja omaa toimintaasi pääset parhaiten selville mikä syömisessäsi mättää. Jos verensokeritasosi pysyy tasaisena koko päivän eivät mieliteot yllätä iltasella.

Ota haltuusi 1 asia kerralla, äläkä koskaan laihduta nälkiinnyttämällä itseäsi. Laita ensin ruokailussasi kuntoon nämä kolme asiaa:

1. Riittäväsi vettä päivän aikana säännöllisesti nautittuna
2. Säännöllinen ateriarytmi
3. Riittävästi proteiinia

Säännöllisestä syömisestä voit huolehtia esimerkiksi erilaisten välipalasmoothieitten avulla.

Kun nämä asiat sinulla korjaantuvat saattaakin käydä niin, että paino tippuu melko helposti, koska mieliteot jäävät pois. Saat energiaa pitkin päivää, eikä elimistösi tarvitse enää käydä säästöliekillä.

                        Runsas lounas vähillä kaloreilla. Laihduttajankaan ei tarvitse nähdä nälkää :)

OIkeanlaisesta syömisestä saat lisää tietoa Ravinnosta hyvää oloa -ryhmässä, joka starttaa Marjutin johdolla 27.2. klo 11.00 Ilmajoella Ahonkylässä.
Tämä ryhmä sopii kaikille jotka ovat kiinnostuneita ravinnon merkityksestä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Ryhmässä keskustellaan ruuasta, siihen liittyvistä tunteista ja käyttäytymismalleista. Lisäksi valmistamme maistuvaa ruokaa, joka tukee sinun henkilökohtaista tavoitettasi. Ryhmän tuki auttaa onnistumaan tavoitteessasi :)

Ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa ja hinta on 99e/osallistuja (sis alv 24%). Ilmoittautumiset ja lisätiedot metwotraining@gmail.com
Ota rohkeasti yhteyttä!

                                                                   Marjut