Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkona. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. elokuuta 2018

Elokuun pyöräretki

Laskelmieni mukaan olen tehnyt kolmena vuonna peräkanaa ystäväni Meijun kanssa Juhannus pyöräilyn, joka on sellainen meille reippaan pitkä eli 100 kilometriä ja jonkin verran yli. Tänä vuonna palasin perheeni kanssa Tanskan reissulta juhannusaattona vesisateeseen ja se sää tyyppi pysyi lähes koko viikonlopun. Meijun kanssa päätimmekin sitten siirtää pyöräretkemme myöhemmälle kesää. Ja vaikka sää tyyppi muuttui kovinkin erilaiseksi tuon juhannuksen jälkeen, molempien risteävät menot siirsivät ja siirsivät reissua. Lopulta viime sunnuntaina illan suussa pääsimme yhdessä liikkeelle, muutama tunti aikaisemmin Meijun suunnittelemalle reitille. Pyöräilyllemme tyypillisesti sadetta oli jälleen ennustettu ja edellis kerroista oppineena pakkasimme reppuihin pitkät housut, takit, sadetakit, hanskat ja vähän syötävää. Lähtiessä toki aurinko paistoi ja oli just sopivan lämmin.
Lähtiessä aurinko paistoi.
Molemmilla meillä on hybridi-pyörät, jotka ovat todella hyvät asfaltilla mutta toimivat hyvin kovilla hiekkateilläkin. Alkuun huristeltiin Ilmajoelta Seinäjoen reunoja Nurmoon. Vauhti oli reipahkoa ja aivan hengästyi kun samalla vaihdettiin viimeisimpiä kuulumisia. Tiukat käännökset, muun liikenteen seuraaminen ja samalla jutteleminen on haasteellista, joten onneksi reitti pian löysi väljemmille pyöräteille ja kurvasimme Ruuhikoskelle, Etelä-Pohjanmaan golfkeskukseen syömään. En ole aikaisemmin paikassa käynyt, joten oli oikein mielenkiintoista silmäillä paikkaa. Oli siisti ympäristö, ystävällinen palvelu ja hyvää ruokaa. Kaikki ruoka lautaselta upposi ongelmitta.
Retki muona kohdillaan!
Vaikka ei ähky tullutkaan, tuntui pyöräilyn jatkaminen hiukan raskaalta syömisen jälkeen. Ehkä se oli puolituntia tai tunti kun ruoka oli sopivasti jo laskeutunut ja sen verran hyvin se antoi energiaa, ettei eväisiin tarvinnut koko retkellä koskea, mitä nyt suklaata sain Meijulta.

Matka jatkui kohti Peräseinäjokea. Pitkä pätkä päästiin hyvä kuntoista, yllättävän mäkistä hiekkatietä polkemaan. Vauhti sopivasti oli hiukan rauhoittunut, joten ehti hyvin ihastella kauniita puutarhoja ja taloja idyllisessä maalaisympäristössä. Kumpikaan meistä ei ollut juuri tuolla tiellä koskaan ajellut. Ihana löytää uusia teitä ja paikkoja loppujen lopuksi todella läheltä kotoa.
Mä ja Meiju Ämmälänkylän tuolla puolen.
Lähestyessämme Peräseinäjokea hämmästelimme tuulivoimalapuistoa, jonka olemassa olosta emme aikaisemmin tienneet tai emme vain olleet rekisteröineet. Myös Peräseinäjoen hiljainen ja autio kylänraitti havahdutti että on sunnuntai ilta, kello yhdeksän eikä siihen aikaan ihan välttämättä löydy ko paikasta julkista hanaa josta voisi vesipulloa täyttää. No löytyi sitten kuitenkin auki oleva pitseria, ettei tarvinnut mennä tuttujen oville koputtelemaan, olisi vielä venähtänyt meidän kotiutuminen pitkälle yöhön.

Peräseinäjoelta lähdettiin taas meidän harvemmin jos koskaan kulkemalle tielle kohti Jalasjärveä. Navakka tuuli hidasti etenemistä ja vuorovedoin sitten vedimme retkikuntaamme eteenpäin kapealla asfalttitiellä. Muutaman piskon heitti ja kun se muuttui sateeksi, puimme sadetakit päälle. Toki sade ei kauaa kestänyt ja pian riisuin omani pois, koska alla hikosi valtavasti. Aurinko pilkahteli välillä pilvien lomasta ja oli taas niin kaunista. Ne on niitä hetkiä, joita ei kännykällä saa kuvattua eikä sanoin maalattua. Mutta kyllähän te nyt tiedätte mitä tarkoitan. Ne on ne hetket, jotka piirtyy omaan mieleen, eikä se ole vain se maisema, vaan kaikki muukin mikä siihen hetkeen kuuluu.
Sateen jälkeen aurinko taas pilkottaa.
Kotona olimme kello ilta 11 jälkeen kun takana oli 95 kilometriä. Hiukan jäi uupumaan sadasta kilometristä, mutta hyvä näinkin. Takapuolessa tuntui veivaaminen ja luulenpa että perjantain juoksu laittoi pohkeita pakottamaan. Muuten tuntui oikein hyvältä - ei tullut nälkä eikä kylmä!

Kiitos Meijulle seurasta 😊

~Eija~

perjantai 24. marraskuuta 2017

Säällä kuin säällä

Yleisin taattu puheenaihe seurassa kuin seurassa on sää. Sillä on helppo aloittaa keskustelu, täyttää hiljaisia hetkiä ja äimistellä ihan muuten vaan. Sää vaikutta fiiliksiin, tekemisiin ja se pysähdyttää joskus mahdillaan. Viime päivinä keli onkin taas ollut otsikoissa, kun koko Suomen yli pyyhkäisi lumi-räntä-vesi rintama rajun tuulen kanssa. Se suisti autoja ojaan, tyyppejä kumoon ja auraajilla ja hiekoittajilla oli hommia. Moni varmasti jätti turhat asioinnit tekemättä, mikä olikin ihan viisasta. 

Kuitenkaan kaikkea ei tarvitse sään takia perua, esimerkiksi suunniteltua lenkkiä :) Sään myllätessä ympärillä ja vastustaessa matkantekoa, kasvattaa se roimasti sisua ja kotona olo on kuin voittajalla. Muistan esimerkiksi kuinka kevättalvella 2015 puskin vastatuulessa, räntäsateessa suunnitellulla pitkällä lenkilläni asfalttitien reunaa. Ohi ajavat autot heittivät loskaa päälle ja mä purin hammasta yhteen. Pidin pääni kylmänä ja päättäväisesti lenkin tein loppuun asti. 
Sitten koitti toukokuun toiseksi viimeinen päivä ja Tukholman maraton. Oli järkyttävän kylmä, nippa nappa 10 plus astetta keskipäivällä, satoi ja tuuli. Siellä tuhansien muiden maratoonareiden joukossa taivaltaessa muistin tuon räntäsade lenkin ja tiesin että tämäkin lenkki vedetään loppuun asti. Vedin ja vedinkin hyvin :D!
Koskematonta hankea edessä.
Tämän viikon torstaina heti aamusta heitin marrasputki-lenkkini juosten ja sain jo tuta pistelevät jääkiteet kasvoilla. Olin myös suunnitellut myöhemmin lähteväni ystävän lasta vaunuttelemaan päiväunien aikaan ja vaikka keli hiukan pyöritti ajatuksia, halusin lenkin tehdä. Puin vaan pikkuisen enemmän, vaikka ei todellakaan olisi tarvinnut, sillä tuuli heitti muutamille tie osuuksille kunnon kinokset ja vaunujen renkaat upposivat niihin tehokkaasti, joten syke nousi tehokkaasti, jaloilla ja käsillä puskin vaunuja eteenpäin. Kyllä tuntui :)
Lenkkeilijöiden jäljeet.
Myötätuuli osuuksilla tuuli vei vaunuja ja mun piti ottaa juoksuaskelia pysyäkseni perässä. Pieni taapero nukkui koko tunnin lenkin tyytyväisenä, tuiskusta piittaamatta.
Minä kasvatin sisuani ja omaa peruskuntoani ensi vuoden haasteita silmällä pitäen. Eniten mielessä on varautuminen toukokuun NUTS Karhunkierrokselle, jossa tämän vuoden tapahtuman aikana oli vielä luntakin maassa. On hyvä tehdä tällaisia kävelylenkkejä juoksun ohessa ja ilman "laina-lasta" vaunuissa, kävelyt helposti jäisivät tekemättä. 
Tuuli vie.
Tänään perjantaina sitten pilkahti aurinkokin, kun taas sain kyytiläisen vaunuihin mukaan. Eilisen tuiskusta ei ollut kuin henkäys enää ilmassa. Puolet lumesta ehti jo yön aikana sulaa tehden hiekkatiet valtavan liukkaiksi. Nastat jaloissa oli mukavaa tepastella.
Auringon tervehdys jäätiköllä.
Kivaa viikonloppua kaikille :)

~Eija~

lauantai 27. elokuuta 2016

Inov-8 Trail Running polkujuoksutapahtuma Seinäjoella

Tänään koitti se päivä kun kalenterissa luki polkujuoksukisat Seinäjoella :D Vaikka poluilla ja metsissä tulee juostua osa lenkeistä ja tietysti suunnistaessa, oli tämä mulle vasta toinen virallinen polkujuoksukisa. Viime vuonna kävin itseäni testaamassa Pässilänvuorella Jurvassa. Vajaan vuoden takaisia fiiliksiä pääset lukemaan tästä.
Inov8
Kuva maastosta napattu järjestäjien sivuilta.
Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja järjestäjien tavoitteena on tehdä tästä perinne ja siinä tapauksessa ehdottomasti olen mukana. Eli kyllä tykkäsin!
Heti aamusta Rauli-myrsky ilmoitteli tulostaan heiluttelemalla puuskillaan. Aurinko silti paistoi ihanasti ja auton lämpömittari näytti +16 astetta. Siinä ja siinä laittaako lyhythihainen paita, mutta päädyin kuitenkin pitkään. Kisakeskuksessa tuli bongattua hurja määrä tuttuja :) Aivan mahtavaa kuinka moni oli ottanut tapahtuman kisakalenteriinsa! Odottava ja innostava fiilis oli tarttuvaa.
Ihania energisiä juoksuryhmäläisiäni ja minä.
Matkoina oli joko 10km tai 21km. Oli kuntosarjaa ajalla ja ilman sekä kilpasarjaa naisille ja miehille. Itse ilmoittauduin 21 kilometrin kilpasarjaan, vaikka en kyllä yhtään etukäteen tiennyt oliko se nyt oikeasti se mun sarja.
Alkuun oli luvassa puoli kilometriä nousua ja sitten vaihdellen sorapohjaista kuntorataa ja polkuja metsän puolella. Oletin alun olevan ruuhkaista, mutta aivan hyvin pääsi heti omaan vauhtiin menemään. Avokallioita ylös ja alas, märkiä soita ja ojia, pitkospuita sekä havunneuloilla peiteltyjä metsäpolkuja ja kiviä sekä puiden juuria. Eron tasaiseen juoksuun huomaa heti, kun hengästyy nopeasti ja sykkeet nousee normaalia korkeammalle. Itselle kolme ensimmäistä kilometriä tuntui tukkoiselta, mutta kyllä se lähti siitä sitten rullaamaan.

Vajaa neljä kilometriä meni molemmat reitit samaa juntua ja sitten pitempi erkani oikealle ja kympin juoksijat vasemmalle. Porukka harveni, mutta onneksi seuraakin jäi. Näköetäisyydellä meni kaksi naisjuoksijaa ja takana näin yhden lisää. Mentiin aika samaa vauhtia. Yhdessä alamäessä pääsin toisen edellä menevän ohi ja toisen kuittasin tien ylitys kohdalla kun hän erehtyi reitistä muutaman metrin verran.
Rupulivuorelle noustessa Tapio huikkasi että oon naisista toisena ja kärkeen kolme minuuttia. Huh mitä vauhtia joku pinkoo! Omat kilometrit taittuivat suurinpiirtein 5:30-5:45 tahtiin. Meno tuntui aivan kelvolliselta, joten sillä jatkettiin. 
Inov8
Kuva maastosta napattu järjestäjien sivuilta.
Ahonkylässä alkoi pitempi kuntorata pätkä. Hyvä rytmi poluilla hajos hiukan tässä. Vauhtia toki sai nostettua ja rennompaa juoksua aikaan, mutta polulla keskittyminen jotenkin pysyi paremmin koossa. Tässä vaiheessa edelleen toisena. 
Tosissaan mennään :) Kuva järjestäjien sivuilta. 
Miehiä loikki kantaan ja ohitse. Peesaamaan en paljon pystynyt vaan jatkoin omaan tahtiin köpöttelyä. Kun maaliin oli 6 kilometriä matkaa, jalkoja alkoi todenteolla painaa. Oikean jalan isovarvas hinkkasi kengän reunaan (Pässilänvuoren postauksessa oli sama ongelma!) ja molemmissa polvissa tuntui välillä pistosta. Alkoi väsymään. Vyölaukkuun olin varannut kaksi energiageeliä ja olin etukäteen ajatellut ottaa ekan 7km kohdalla ja toisen 14km kohdalla. Ei kuitenkaan tehnyt yhtään mieli imelää tomaatin makuista geeliä ja toivoin ennen lähtöä nautitun hiilari ja proteiini juoman kantavan maaliin asti. Geelit jäivät siis nauttimatta... Olisi ollut hyvä miettiä geelin ottaminen kuntorata pätkälle, sillä polulla juostessa ei olisi pystynyt keskittymään juoksun ohessa geelin nieleskelemiseen (tai no pitää opetella se taito!).

Kolme kilometriä ennen maalia olin jo todella väsynyt. Energiat vähissä! Kaksi kilometriä ennen maalia yksi nainen meni ohi (se joka juoksi alkumatkasta mun takana). En pystynyt jäämään peesiin, vaan päätin keskittyä pitämään omaa sopivaa vauhtia yllä. Lopussa oli puoli kilometriä laskua ja se menikin sitten rullaten käsijarru auki.

Maalissa aikaan 1tunti 58 min ja 55sek. Jes, alle kaksi tuntia, mikä oli mun itselle asettama tavoite :) Mun laskujen mukaan olin siis naisissa kolmas, mutta lopussa ohi mennyt olikin kuntosarjassa, joten kiilasin naisten kilpasarjan toiseksi. Palkinnoksi Inovin maastojuoksukengät :) Tosi hienoa!
Mun ihanat ja energiset juoksuryhmäläisetkin suoriutuivat hienosti omasta urakastaan! Hyvä naiset :D!
Palkintokengät tyttärien testattavana - kasvun varaa vielä on ;)
Kisojen päälle mulla oli verryttelyksi vielä iltavuoro. Työpaikan parkkipaikalla meni 5 minuuttia ennen kuin pääsin autosta pois, kun vasen pohje kramppasi. Eipä ole hetkeen vastaavaa ollut. Itselle hyvä muistutus, että JUO kunnolla ja TANKKAA energiaa pitemmillä matkoilla heti alusta! 

Hieno tapahtuma, hieno reitti ja hieno fiilis :)

~Eija~

torstai 30. kesäkuuta 2016

EnergiaA juoksusta

EnergiA juoksutreenit alkaa :D!

Jos olet miettinyt juoksemisen aloittamista, mutta et vain pääse alkua pidemmälle...
Jos olet jo jonkun verran juoksulenkkejä tehnyt, mutta motivaatio jatkaa on hukassa...
Jos olet juossut jo enemmänkin, mutta kehitys on pysähtynyt...

...olisi nyt juuri sinulla mahdollisuus kokeilla saisitko kipinän juoksemiseen ja omat henkilökohtaiset tavoitteet lähemmäksi totta!
Metsässä juoksu tuo mukavaa vaihtelua maantien reunalla kirimiseen.
EnergiA juoksutreeneissä treenataan yhdessä pienessä ryhmässä jokaisella omat tavoitteet tähtäimessä. Voit tulla juuri sellaisena kuin olet ja tehdä oman treenisi päivän teeman mukaan. Emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan tuemme toisiamme kehittyäksemme ja nauttiaksemme juoksemisesta. 
Pääteemana siis on JUOKSU ja toisena MONIPUOLISUUS
Tottakai juoksuharrastus on suurimmaksi osaksi sitä tasaisen tappavaa askeltamista tutuilla nurkilla tuttuun vauhtiin. Siitä ei pääse mihinkään, etteikö juoksemaan opi juoksemalla ja kroppa tarvitsee toistoja sopeutuakseen juoksun aiheuttamaan iskutukseen. Mutta miksei tekisi siitä hauskaa ja motivoivaa yhdessä hyvällä porukalla!
Ärsykkeitä ja koordinaatiota.
Yhteisissä treeneissä on muun muassa tekniikka- ja sykeharjoittelua, voima- ja oheistreenejä, kehonhuoltoa sekä ohjausta palautumiseen ja kehittymiseen.
Treeneissä kiinnitetään huomio tehokkaisiin ja palauttaviin viikkoihin, ärsykevaihteluihin ja kehonhallinnan parantamiseen. Juoksuharrastus sulautetaan mukaan kiireiseen arkeemme tuomaan hyvää oloa ja energiaa. 
EnergiA treeni ryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin kello 18-19 pääsääntöisesti Ilmajoella. Koko treeni paketti maksaa 130€, johon kuuluu kaikki treenikerrat ja henkilökohtaista opastusta. Ensimmäiset treenit ovat 4.7. joten ilmoittaudu heti! HUOM! aloitus muuttunut 15.8.!!
Venyttelyä ja kehonhuoltoa ei tule unohtaa.
Ohjaajana toimin minä, Eija. Olen harrastanut urheilua vuosia, päälajina suunnistus ja kohta 20 vuotta myös tavoitteellisesti juoksua. Erityisen lähellä sydäntä on kestävyysjuoksu, mutta nykyään olen löytänyt itseni myös lyhyemmiltä matkoilta. Luonto on aina ollut minulle tärkeä ja sen vuoksi pääosa treeneistäkin tehdään ulkosalla.
 Viime vuoden olen opiskellut Kuortaneen Urheiluopistolla liikunnan ammattilaiseksi ja personal traineriksi ja tämä vuosi on opettanut paljon ymmärtämään monipuolisesta, tavoitteellisesta ja energiaa antavasta treenaamisesta. Haluan välittää liikunnan tuomaa energiaa toisillekin ja parasta mitä voin nähdä, on kanssa treenaajien hikiset kasvot ja kaikkensa antaneet hymyt :)
EnergiA treeneistä voi kysyä lisää multa -> eija.anne@gmail.com.

Tervetuloa juoksemaan :D!

~Eija~

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Juhannus taikoja

Juhannus tarkoittaa monelle useamman päivän vapaata, rentoutumista, lepoa, juhlia ja pään nollausta, kuka sen mitenkin sitten toetuttaa. Mulle se on valoisista öistä nauttimista ulkoillen, perheen ja ystävien kanssa olemista, hyvää ruokaa, saunomista ja uimista sekä töissä olemista (mun päätyöpaikan ovet kun ovat aina auki). Tämän vuoden juhannuksesta päällimmäisenä jäi mieleen mahtava keli, vaikka sataakin taisi jossain välissä ;) ja liikkumisen ilo!

Juhannuksen aloitin ystäväni Meijun kanssa "perinteisellä" (vuosi sitten oltiin ensimmäisen kerran) pitkällä pyörälenkillä. Porukamme kolmas polkija estyi ja vettäkin satoi reilusti ilta seitsemään asti, mutta lähdimme silti ja sadekin loppui suunnitellusti juuri kun reissu alkoi. Tavoitteena oli 100 km (viime vuonna reilu 120km), suuntana täältä Ilmajoelta Ylistaroon, Lapualle, Nurmoon ja Seinäjoen kautta kotiin. Keli oli hiostava, ei tuullut yhtään ja aurinkokin ehti pilkahdellen keskiyön tunneilla. Evästimme kolme kertaa reissun aikana ja teimme pysähdyksiä tarvittaessa. Näin pitkässä pyöräilyssä tällaisella harrastelijalla väsyy reidet ja puutuu takapuoli. Poljimme silti hyvävoimaisina ja tyytyväisinä kotiin asti. Aikaa meni 4 tuntia ja 50 minuuttia, tauot eivt ole tuossa mukana. Ei parempaa juhannuksen aloitusta yhtäkkiä tule mieleenkään. Ens vuonna sitten taas.
Ylistaron Malkakoskella 
Petomaisemaa yöllä Nurmossa
Perjantana jaloissa tuntui pitkä pyöräily, joten päätin ottaa ihan rennosti nurmikkoa leikaten ja tyttärieni kanssa käytiin lyhyellä lenkillä. Työt polki pyörällä ja minä kävely-hölkkäsin vierellä ja perässä.
Naapurissa käytiin nostamassa Suomen lippu salkoon ja nautittiin rennosta yhdessä olosta :)

 Niin ja sitten sitä tuli syötyä kunnolla joka päivä. Olin jo torstaina käynyt kaupassa hakemassa jääkaapin täyteen ruokaa. Meiltähän ei kesken pyhien kauppaan lähdetä ja vielä parempi jos pärjätään pyhien jälkeenkin pari päivää ilman kaupassa käyntiä ;)
Mun lempparia grillistä on broileri ja juurekset. Toki pari makkaraakin tuli herkuteltua ja jälkkäriksi useasti jäätelöä ja kesän ensimmäiset mansikat.
Me ei hevin luovuta kunnon hiiligrillistä ;)

Tietysti juhannukseen kuuluu myös sauna ja uiminen. Vesi kyllä tuntui hurjan kylmältä, mutta kunhan kastautua uskalsi, niin sitten sitä pystyi palan matkaa kunnolla uimaankin. Viileä vesi ja saunan lämpö teki hyvää väsyneille jaloille.

 Ei toki juhannusta ilman juoksulenkkejä. Lauantaina kävin lyhyen rauhallisen lenkin juoksemassa ja samalla testaamassa uutta Garminin sykemittariani :) Oon vähän sitä laatua, että ensin testataan ja sitten vasta luetaan ohjeet. No heh, matka taittui sitten maileissa ja taisin kerran lenkin aikana saada mittarin sammutettuakin. Mutta lenkki tuli joka tapauksessa tehtyä ja sykemittari testattua :)

Sunnuntaina oli hellepäivä, mutta Niinan ohjelmassa luki juoksu 21,1 km ja oli haastanut mua seuraksi lenkille. Johan toki lähden! Niina on kova kuntoinen triatlonisti ja tämän kesän päätavoitteena triatlonin täysmatka Kööpenhaminassa elokuussa. Ollaan muutaman kerran oltu yhdessä juoksulenkillä ja on aina mielenkiintoista kuulla määrätietoisen ja tavoitteellisen urheilijan treeneistä. Nyt mentiin Niinan aerobisella kynnyksellä tasan puoli maratonin verran. Helle tuntui kyllä heti ja mulla edelleen väsyneet jalat pyöräilystä. Välillä oli myötätuulta ja välillä vastatuulta. Kerran käytiin matkan varrella täyttämässä vesipullot ja taas matka jatkui. Mulla ja Niinalla on aivan erit sykkeet (oma maksimini kun on vain 167) ja mulla pysyi tämän lenkin ajan koko ajan 130 tietämissä. Aikaa meillä meni 2 tuntia ja 3 minuuttia. Lenkin jälkeen poljin pyörällä vielä kotiin ja kotona syömään ja taas saunaan :)
Garmin 220
Nyt maanantaina kropassa on oikein loistava fiilis kaikesta liikkumisesta, syömisestä ja rentoutumisesta. Tänään nukuttiin pitkään ja kohta taas lähden töihin. Muutama työvuoro vielä ja sitten mullakin alkaa kesäloma :D
Toivottavasti teilläkin on ollut mukava juhannus :)

~Eija~

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Valmiina, paikoillanne jukolaan

Tulevana viikonloppuna on taas se viikonloppu, kun 3104 suunnistusjoukkuetta ja näin ollen 17 558 osuutta juostaan Venlojen ja Jukolan viestissä, tänä vuonna Lappeenrannassa. Käsittämätön määrä! Meidän osallistujien lisäksi paikalla häärii yli 1600 vapaaehtoista pyörittämässä palveluita ja toimintoja, että meillä suunnistajila olisi onnistunut ja elämyksellinen kisaviikonloppu.
Naisten viesti,Venlojen viesti, juostaan lauantaina. Lähtö tapahtuu klo.14 ja osuuksia on 4. Niin sanottu miesten viesti, Jukolan viesti juostaan yöllä. Lähtö tapahtuu lauantain puolella klo.23 ja maaliin 7 osuuksisen viestin ankkuri pääsee aamuyöstä. Käsittääkseni kautta aikojen Jukolan viestiin on voinut osallistua naisetkin (mutta miehet eivät voi osallistua Venlojen viestiin) ja viime vuosina täysin naisvoimaiset joukkueet ovat lisääntyneet. 

Vaikka suunnistusta ei itse harrastaisi, on tapahtuma näkemisen arvoinen! Yleisö pystyy kisakeskuksessa seuraamaan kisaa isoilta creeneiltä kärkijoukon gps-seuranta pallukoita tarkkaillen ja tämän vuoden erikoisuutena on kisakeskuksen läpijuoksu, josta kulkee puolet radoista. 
Kisakeskuksesta saa kaiken tarpeellisen. Siellä on monenmoista ruokaa ja herkkuja, urheiluliikkeitä, suihkut ja saunat, lapsille oma touhumaailmansa ja vaikka mitä. Teltoille sekä matkailuautoille ja -vaunuille löytyy omat alueensa. Yleensä kävelyä tulee hurjan paljon jukola viikonlopun aikana.
 Tästä pääset Lappee-Jukolan kotisivuille.
Kaikkee mahdollista. Hammasharja ja eväät tästä läjästä vielä puuttuu.
Oon mennyt laskuissa sekaisin kuinka monta kertaa olen Venlojen viestiin osallistunut, mutta monta. 15 vuotta täyttävät pääsevät ensimmäisen kerran viesteihin osallistumaan.
Jukolan viestiin olen osallistunut kerran, viime vuonna ankkuriosuuden :) Oli aivan huippua! Vaikka lähtiessä hiukan satoi ja metsä oli todella märkä, kaaduin murtaen sormeni ja nilkkakin jossain kohdassa hiukan nyrjähti. Jaksoin todella hyvin yli 14 kilometrin osuuden ja oman arvioidun ajan alle.  Mieleenpainuvin hetki oli ankkurien yhteislähtö, jossa mä pingoin sen minkä pääsin miesten jyrätessä lähes päälle! Jopa hiukan pelkäsin, että kaadun ja jään jalkoihin. Onneksi metsässä parin rastinvälin jälkeen kiireisimmät olivat jo menneet ja pystyi rauhoittamaan omaan vauhtiin.
 Tiesin, että tähänkin viestiin osallistun aina kun mahdollista ja kun uskon kuntoni siihen riittävän.
Suunnistusvaatteet, kompassi ja varakompassi, emit ja hakaneulat.
 Huomenna mulla on tiedossa seurani naisten ykkösjoukkueen ankkuriosuus, 9km (linnuntietä). Toiveena mulla oli aloitus tai ankkuriosuus, ne saa mut syttymään :) Viime vuonna aloitin, joten nyt on oikein mukava ankkuroida. Aloituksessa on aina ruuhkaa ja siinä on pidettävä päänsä kylmänä ja keskityttävä omaan suoritukseen ja pidettävä kunnolla vauhtia yllä. Sijoitukset tippuu hujauksessa jos jää jotain pohtimaan.
Ankkuriosuudella tilaa on hyvin. Silloin vauhdin saa pidettyä paremmin yllä ja omaan suunnistukseenkin on paremmat edellytykset, kun ympärillä ei pyöri lauma suunnistakolleegoita. Jos sijoituksia haluaa ankkurina nostaa, vauhti on kuitenkin todella pidettävä hyvänä ja virheitä ei tartte tulla. Oma tavoite ottaa rento reipas vauhti ja tärkeimpänä tarkka suunnistus. Pummata en aio yhtään!
Kohta saa ostaa uudet suunnistuskengätkin.
Ettei jukolan yö mene aivan maatessa, ilmoitin halukkuuteni jukola osuuksille. Tulipa sanottua ääneen toive joskus päästä pitkälle yöosuudelle... No senhän minä sitten sain :D! Oon innoissani! Seurani kolmosjoukkueen kolmatta osuutta vien siis mä, matka on 14,1km (linnuntietä). Se on viestin kärjelle pimeä osuus, itsellä saattaa jo hämärtää silloin, mutta lamppu lähtee mukaan. Kärjen arvioitu aika metsässä on 88min, mulla menee tuosta paaaaljon kauemmin ;)
Oma tavoitteeni on pitää rento tasainen vauhti, niin että voimat riittää maaliin asti. Turhat koukut pois ja nauttia jokaisesta kilometristä :)
Mun uskollinen LumiLight-lamppu ladattu ja valmiina metsään.
Tänä vuonna muu perhe ei lähde mukaan, koska meillä ei ole lomaa tässä ja Lappeenranta on täältä Etelä-Pohjanmaalta katsottuna kaukana. Onneksi päätimme näin jo aikaa sitten, koska on luvattu melko kurjaa keliä. Itse sitä pärjää vaikka missä myrskyssä, mutta lasten kanssa kylmä ja jatkuva sade on liien haastavaa, ainakin tällä hetkellä. Katsovat sitten televisiosta ja yrittävät bongata äitiä :)
Mä matkustan seurakavreiden kanssa mukavasti bussilla ja paikan päällä majoitutaan teltoissa. Teltta-alueemme onkin mukavan lähellä kisakeskusta, että ei menee kovin aikaa ja energiaa tuohon rampaamiseen edes takaisin.
Palautusjuoma Venlojen viestin jälkeen ja energiageelit Jukolan osuudelle mukaan.
 Pakkailut on nyt aloitettu ja mietittävää on, että kaikki oleellinen tulee mukaan. Kävin eilen hakemassa pienemmän teltankin ja sen kokoaminen piti testata. Nukkumaan pitää yrittä ajoissa, sillä herätys huomen aamulla...siis yöllä, on klo.03.45, että ehdin klo.05 lähtevään linja-autoon. Sitten körötellään useampi tunti, kunnes ehkä puolen päivän maissa ollaan perillä Lappeenrannassa.

Muu valmistautuminen on tehty menneen talven ja kevään aikana. Eilen ja tänään oon ottanut ihan rennosti. Mitään pitkiä lenkkejä tai rajuja vetoja ei enää tehdä, vaan yritetään saada levänneet jalat ja täydet energiat kropassa omaava nainen metsään.
Tyttäretkin mahtuisivat hyvin mukaan  ;)
Minä melko tarkalleen 26 vuotta sitten.
Huippu hienoa ja menestyksellistä Jukola viikonloppua kaikille :D!

~Eija~

torstai 16. kesäkuuta 2016

Kyläkierroksella

Ilmajoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen ja Kurikan puristuksessa itsenäisenä kuntana. Asukkaita on reilu 12 000 ja pinta-alaa kunnalla on 580 neliökilometriä. Kuntaa halkoo Kyrönjoki ja kauniit, laajat pellot hallitsevat maisemaa. Kunnasta löytyy kulttuuria esim parhaillaan käynnissä olevilta Ilmajoen Musiikkijuhlilta ja urheilussa pärjätään mm painin, pesäpallon ja yleisurheilun saralla.

Vuonna 1516 perustettiin Ilmajoen kappeliseurakunta. Tämän johdosta Ilmajoella on tänä vuonna juhlavuosi ja tämä näkyy erilaisin tempauksin ja tapahtumin joihin kaikki kuntalaiset voivat osallistua. Ilmajoen kunta on perustettu vuonna 1865.
Itse olen asunut Ilmajoella vuodesta 2004. Täällä on mukava asua, palvelut toimii, lapsilla on hyvä olla, itsellä on töihin Seinäjoelle sopiva matka, on tutustunut ihaniin ihmisiin ja oppinut itselle aivan vieraasta kunnasta paljon uutta. Nyt juhlavuoden kunniaksi viime viikolla käynnistyi kyläpyöräilyt, jossa joka viikko vieraillaan eri kylien keskeisellä kokoontumispaikalla. Eipä ole tullut läheskään kaikissa kunnan kylissä vierailtua, joten tämä oli mielestäni mainio idea ja vielä kun siihen on liitetty liikunnallinen pointti :)
Peltomaisemaa <3
Sain kaveriksi kylien valloitukseen ystäväni Meijun :) Eilen kauniissa ja lämpöisessä kesäillassa poljettiin Huissille. Omalta kylältämme oli ensiksi mukavaa alamäkeä ja myötätuulta ja vauhti kiihtyi huippu vauhtiin. Matka taittui mukavasti jutellen. Perille löydettiin ja vastassa oli Huissin kylän aktiiveja mehun ja pienen purtavan kanssa. Porukkaa oli käynyt todella hyvin ja meidän jälkeenkin paikalle pyörähti vielä kaksi, vaikka kello oli jo lähes yhdeksän illalla. Kylän huoltopisteillä on kylänaktiiveja ottamassa pyöräilijöitä vastaan klo.18-21 välillä.
Koska keli oli niin ihana ja molemmilla oli vielä hyvin voimia jäljellä, päätimme koukata Koskenkorvan kautta kotiin. Eipä tuollakaan suunnalla ole kovin tullut poljettua.
Yhteensä reissulle tuli matkaa 50 kilometriä ja vasta viimeisellä 10 kilometrillä nälkä iski ja reidet ilmoitti väsymistään. Aikaa meni muutama minuutti yli 2 tuntia.
Viime viikolla poljimme suurin piirtein samanlaiset kilometrit kasaan kun kohteena oli Munakka ja Munamiehen mökki. Enpä ollut tuolakaan ennen käynyt. Keli oli silloin aivan vastakohta eiliselle, sillä silloin oli hurja kesämyrsky! Tuuli 8 m/s, satoi kunnolla vettä ja lämpöasteita oli reilusti alle 10. Sinnikkäästi silti mentiin ja olipa ikimuistoinen reissu :D
Ens viikolla olisi vuorossa Tuomikylä :)
Iloisina ja läpimärkinä Munakassa!
Ottakaapa kaikki ilmajokiset osaa kyläpyöräilyyn!
Ja samanlaisen tempauksen voi tehdä ihan missä kunnassa tahansa!

Kivoja ja reippaita pyöräilyjä kaikille :D!

~Eija~

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Pääsiäiseen valmistautuminen

Pääsiäinen tuo monelle pienen huilin arkeen. Joillakin on mahdollisuus päästä vielä pohjoisen hangille laskettelemaan ja hiihtelemään ja onneksi täälä hiukan etelämpänäkin ladut ovat vielä hyvässä iskussa - Kiitos kunnon yöpakkasille. Ja aurinko hellii harva se päivä :D! Kevät on kyllä mun mielestä ehdottomasti paras vuodenaika!

Eilen lähdin lasten kanssa koti nurkilla keväthangille kävelemään. Tavoitteena oli löytää tarpeeksi iso nippu pajunoksia tulevan lauantain virpomiskierrosta varten. Aivan lähimetsästä nämä löytyivätkin.
 Ja lenkillä tutkittiin kaikkea muutakin; kääpiä männyn rungoissa, eri eläinten jälkiä lumessa, kuunneltiin linnun laulua ja solisevaa puroa sekä ylipäätänsä yritettiin tunnistaa mikä on pajunoksa ;)


 On tuo metsässä kulkeminen vaan niin rentouttavaa ja mukavaa, että tällainen kiireinen äiti-ihminenkin aivan rauhoittuu ja saa virtaa kaikkiin tuhansiin odottaviin hommiin. 

Lisääntynyt valon määrä piristää kummasti ja aivan kuin toisi ainakin puoli tuntia lisää aikaa vuorokausiin ;) Ihmiset alkavat kuoriutua talvihorroksesta ja viihdytään enemmän ja enemmän ulkona. Omat treenitkin on mukava tehdä raittiissa ulkoilmassa. 


 Pääsiäisen ajan treeninä:

Rauhallinen metsälenkki kävellen tai hiihtäen.
Omassa pihassa ->
* kyykky-ylös hyppy (halutessaan käsipainot käsiin) 10krt
* punnerrukset talon seinää vasten 10krt
* maastaveto yhdellä jalalla(halutessaan käsipaino tai kahvakuula käsiin) 10krt
Tee nämä liikket 3-5 kierrosta.

Sitten voi herkutella hyvällä ruualla ja jälkiruuaksi mun ehdotonta pääsiäisherkkua, mämmiä ;)
 ILOISEN REIPASTA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

~Eija~