SM-keskimatka käyrillä

Mulla alkoi kesäloma. Pakkasimmekin automme täyteen kaikkea mitä nyt viikon kotimaanreissussa voikin tarvita. On vaatetta lämpimään ja viileään keliin, uimiseen ja sateeseen. Liikkumiseen suunnistuskamaa ja rullaluistimia, muuhun luppoaikaan kirjoja ja pelejä. Reissumme kaksi ensimmäistä yötä päätimme retkeillä kirjaimellisesti ja mukana on teltat, makuualustat ja -pussit. Sanotaanko näin, että tilaa autoon jäi vain hengittämisen verran. 

 Rumavaaralla nukutun yön jälkeen ajelimme kohti Taivalkosken Mustavaaraa, jossa oli reissumme ensimmäinen kohde. Suunnistuksen SM-keskimatka kisattiin siellä. Meidän perheestä ainoastaan mä pääsin suunnistamaan, mutta sain jollain konstilla heidät kaikki mukaan kannustamaan. Reissaamiseen liittyvä yleinen härdelli vei niin paljon mun huomiota, että aika lungisti keskityin kisaan. Tästä sain kuullakin, mutta toisaalta ei ollut mitään etukäteis paineita menestyä. 

SM-keskimatkan kartta, D40

 Lähtöpaikalla kartan näkeminen sai mut hiukan mietteliääksi. Kartta oli käyriä ja soita täynnä. Vain yksittäiset ojat ja polut löytyi avuiksi. Huh, voisi tulla vaikeaa. 

Otinkin alun maltilla. Piti päästä kartalle ja keskittyä kunnolla. Suunnalla eteenpäin. Ja ihan ok:sti se lähti. Ykkönen hyvä, kakkonen epäröiden ja kolmonen taas hyvä. Neloselle kaarto vasemmalta ja pysähtyen piti varmistella. Seiskalle kunnon virhe. Luin käyrää väärin, mutta onneksi sain nopeahkosti kiinni. Loppu matka meni itsevarmemmin vaikka viimeisellä rastilla olin mennä halpaan ja leimata toisten viimeisellä rastilla. Onneksi olin tarkkana koodien kanssa. 

Maalissa sain kannustajil

 Tykkäsin kartasta, maadtosta ja suunnistuskin sujui kunhan vaan luotin itseeni. Vauhtia löytyy, jos vaan saisin suunnistuksen paremmin rullaamaan. 

Sijoitus naisten 40 sarjassa oli 11. Meitä oli kaikkiaan 40 osanottajaa, joten tähän suhteutettuna oon tyytyväinen. Hyvä fiilis jäi. Toki oma tavoite oli päästä kymppisakkiin ja virheettömällä suorituksella olisin siihen pystynytkin. Voittajalle toki hävisin kuutisen minuuttia. 

Tuloslista.

 Pirteiden matkalaisten kanssa jatkoin matkaa kohti seuraavaa kohdetta, joka on sunnuntaina alkava Kainuun Rastiviikko. Ajelimme siis etelään päin ja pysähdyimme Laahtasen järven rannalle. Kaunis paikka ja ihan yksin meidän. Kevyttä retkeilyä, iloista leirielämää ja laskeva ilta-aurinko. Kello on jo puolen yön ja teltoissamme hiljenee. 

Mutta vain hetkeksi. 

Yö laskeutuu Laahtasella.

~Eija~