Kyläkierroksella

Ilmajoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen ja Kurikan puristuksessa itsenäisenä kuntana. Asukkaita on reilu 12 000 ja pinta-alaa kunnalla on 580 neliökilometriä. Kuntaa halkoo Kyrönjoki ja kauniit, laajat pellot hallitsevat maisemaa. Kunnasta löytyy kulttuuria esim parhaillaan käynnissä olevilta Ilmajoen Musiikkijuhlilta ja urheilussa pärjätään mm painin, pesäpallon ja yleisurheilun saralla.

Vuonna 1516 perustettiin Ilmajoen kappeliseurakunta. Tämän johdosta Ilmajoella on tänä vuonna juhlavuosi ja tämä näkyy erilaisin tempauksin ja tapahtumin joihin kaikki kuntalaiset voivat osallistua. Ilmajoen kunta on perustettu vuonna 1865.

Itse olen asunut Ilmajoella vuodesta 2004. Täällä on mukava asua, palvelut toimii, lapsilla on hyvä olla, itsellä on töihin Seinäjoelle sopiva matka, on tutustunut ihaniin ihmisiin ja oppinut itselle aivan vieraasta kunnasta paljon uutta. Nyt juhlavuoden kunniaksi viime viikolla käynnistyi kyläpyöräilyt, jossa joka viikko vieraillaan eri kylien keskeisellä kokoontumispaikalla. Eipä ole tullut läheskään kaikissa kunnan kylissä vierailtua, joten tämä oli mielestäni mainio idea ja vielä kun siihen on liitetty liikunnallinen pointti :)

Peltomaisemaa <3

Sain kaveriksi kylien valloitukseen ystäväni Meijun :) Eilen kauniissa ja lämpöisessä kesäillassa poljettiin Huissille. Omalta kylältämme oli ensiksi mukavaa alamäkeä ja myötätuulta ja vauhti kiihtyi huippu vauhtiin. Matka taittui mukavasti jutellen. Perille löydettiin ja vastassa oli Huissin kylän aktiiveja mehun ja pienen purtavan kanssa. Porukkaa oli käynyt todella hyvin ja meidän jälkeenkin paikalle pyörähti vielä kaksi, vaikka kello oli jo lähes yhdeksän illalla. Kylän huoltopisteillä on kylänaktiiveja ottamassa pyöräilijöitä vastaan klo.18-21 välillä.

Koska keli oli niin ihana ja molemmilla oli vielä hyvin voimia jäljellä, päätimme koukata Koskenkorvan kautta kotiin. Eipä tuollakaan suunnalla ole kovin tullut poljettua.
Yhteensä reissulle tuli matkaa 50 kilometriä ja vasta viimeisellä 10 kilometrillä nälkä iski ja reidet ilmoitti väsymistään. Aikaa meni muutama minuutti yli 2 tuntia.

Viime viikolla poljimme suurin piirtein samanlaiset kilometrit kasaan kun kohteena oli Munakka ja Munamiehen mökki. Enpä ollut tuolakaan ennen käynyt. Keli oli silloin aivan vastakohta eiliselle, sillä silloin oli hurja kesämyrsky! Tuuli 8 m/s, satoi kunnolla vettä ja lämpöasteita oli reilusti alle 10. Sinnikkäästi silti mentiin ja olipa ikimuistoinen reissu :D
Ens viikolla olisi vuorossa Tuomikylä :)

Iloisina ja läpimärkinä Munakassa!

Ottakaapa kaikki ilmajokiset osaa kyläpyöräilyyn!
Ja samanlaisen tempauksen voi tehdä ihan missä kunnassa tahansa!

Kivoja ja reippaita pyöräilyjä kaikille :D!

~Eija~

Kireenä

Huh, miten hieno kevään loppu ja kesän alku tällä viikolla ollut! Kelit ovat hellineet auringon paisteella ja lämmöllä. Oon laittanut kesäkukkia, pyllistellyt hiukan puutarhassa ja siivonut terassit. Toki jälkimmäinen ihan turhaa, koska kohta on taas keltainen kerros männyn siitepölyä jokaisella pinnalla. No näyttipä hetken siistiltä ;)

Tälle viikolle sattui vain yksi vapaapäivä päätyöstä, mutta eipä harmita yhtään, sillä mies on ollut lomalla ja kotona on näin ollen tapahtunut koko ajan jotain. Ja mä oon fillaroinut työmatkat koukaten vähän ylimääräistäkin. Mä ja ihanat kolleegani töistä ollaan mukana kilometrikisassa, jossa hyvällä fiiliksellä poljetaan pyörällä ja kerätään pyöräily kilometrejä yhteiseen "pottiin". Mua motivoi aina tällaiset hauskat pikku kisailut ja nyt onkin ollut niin päivän selvää hypätä pyörän kyytiin ja antaa mennä. Olisin toki todennäköisesti kulkenut työmatkat muutenkin pyörällä tässä kelissä, mutta ehkä nuo extra koukut olisi jäänyt tekemättä.

Myöhään illalla ja yöllä on uskomattoman valoisaa! Lamppua ei todellakaan tarvitse!

Pyöräily kilometrejä tälle viikolle kertyykin lähelle 180 ja kaikki siis työmatkapyöräilyä! Jee :D! Toukokuun kilometrit olivat yhteensä  vähän yli 400, joten jos vaan kelit sallii, into pysyy ja nainen jaksaa, kesäkuusta tulee vielä parempi. Tällaiselle huvipyöräilijälle nämä ovat hyvät kilometrilukemat ja olen tyytyväinen.

Kaikella kääntöpuolensa... Koska olen ollut niin tiiviisti töissä ja päivän lenkit on taittunut työmatkalla, aikaa ja energiaa ei välttämättä ole jäänyt rakkaimmalle harrastukselleni juoksulle. Ja tuo pyöräily on laittanut reidet ja pohkeet pieneen jumiin :/ Eipä ole yllättävää. Pikaiset venyttelyt olen aina tehnyt, mutta kunnon rullailut ja toiminnalliset venyttelyt ovat jääneet sivurooliin. 

Haaveissa on tämän vuoden puolella juosta kaksi maratonia ja joku polkukisakin, mutta tällä juoksu määrällä ei ainakaan ennätyksiä tehdä! Nyt kun tällä viikolla sain viimeisen liikunnan ammattitutkintoon liittyvän raportinkin lähetettyä Kuortaneelle opettajalle, jää enemmän aikaa vihdoin myös muuhunkin. Opiskeluista ja töistä vapaan illan kunniaksi lähdin rennolle riennolle tyttären kanssa testaileen kuinka juoksu kulkee pyöräilystä kireillä jaloilla...

No joo, olihan ne melkoisen kireät. Ihme tuntemuksia jalanpohjissa ja ulkosyrjillä, mutta helpottivat lenkin aikana huomaamatta. Välillä pysähdeltiin postilaatikoille jakaessamme samalla mainoksia ja kerättiin kukkasia tien pientareilta ja tämä verrytti jalkoja loistavasti.

Lenkki maisemaa :)

Tyttären aarteet :)

Ja jollakin aukesi kengännauhat!

Kyllä juoksu kuitenkin taas niin omalta tuntui ja tähän panostetaan taas pyöräilyn rinnalla enemmän. HCM on 10 viikon päästä...hmmm, joten jos sitä pidetään silmällä nyt ensimmäiseksi...

Tänään Ruotsissa juostiin Tukholma maraton. Viime vuonna siellä vesisateessa juhlistin synttäreitäni ja sain hyvän juoksun. Tänään olen haikeana lueskellut kisaraportteja täälä kotona. Tukholmassa olen juossut elämäni ensimmäisen täyden maratonin vuonna 2000. Se on hieno tapahtuma ja sinne varmasti vielä tulen kolmannen kerrankin menemään.

Nam, raparperit ovat nyt parhaimmillaan.

Myöhemmin illalla vielä saunan, uimisen ja raparperipiirakan nauttimisen jälkeen rullailin alakroppaa. Kyllä teki kipeää, mutta jospa nuo koivet huomenna taas toimisi paremmin.

~Eija~

Unelmien liikuntapäivä pyöräillen naisporukalla :)

Tiistaina 10.5. vietimme Unelmien Liikuntapäivää pyöräillen. Keräsimme kokoon pienen, pippurisen tehojoukon Ahonkylästä ja Neirosta. Yhteinen suuntamme oli Mallanmakeat satumainen herkkupuoti Ilmajoen keskustassa. Matkaa molemmille ryhmille kertyi yhteensä noin 22km, joten ei tämä reissu pelkkää herkuttelua ollut, vaan ihan liikunnastakin tämä kävi ;)

Vierailu Mallanmakeissa oli poikkeuksellinen, koska kahvila oli auki vain meille MEtrainingin tiimille. Tarjolla oli Vohveleita, jotka sai itse täyttää suolaisella tai makealla täytteellä. Täytteissä oli paljon valinnanvaraa, joten kaikkien makuun löytyi kyllä syötävää. 

                                                                Oi miten herkullista :)
Mallan kahvilassa on myynnissä pientä sisustustavaraa ja ainakin meidän tytöt ovat haltioissaan kaikesta mitä Mallalla on myynnissä. Jos meidän tytöt saavat valita mihin mennään kahville on aina vastaus selvä: "Mallanmakeisiin". Suosittelen teitä kaikkia tutustumaan tähän tunnelmalliseen herkkukahvilaan Ilmajoella!

Ennen kotimatkaa vielä yhteispotretti ja tästä osa porukkaa jatkoi takaisin Ahonkylään, osa lähti kotikonnuille Neiroon. Kiitos kaikille mukana olleille <3

Eijan kanssa olemme avoimia ehdotuksille koskien yhteisiä pyöräretkiä. Jos tiedät jonkun lähiseudulla olevan paikan, missä voisi pyörällä kesäiltana käväistä, vinkkaa meille niin kerätään porukka ja lähdetään tutustumaan :)

                                                                            Marjut

Eijan vuosi 2015 pähkinänkuoressa

Vuosi 2015 eletty, koettu ja muistoihin säilötty munkin osalta. Ei hullumpi vuosi ollenkaan!

Omia henkilökohtaisia urheilullisia tähtihetkiä olivat muun muassa:

• Huhtikuussa elämäni ensimmäinen osallistuminen Karhuviestiin Porissa. Itsellä oli lyhyt kolmas osuus. Aivan hyvä suoritus ja joukkueella huippu suoritus -> työpaikkajoukkue sarjassa voitto :D
• Toukokuussa Tukholma maratonilla mahtava fiilis ja voimat riitti hyvin maaliin asti aivan karmeassa kelissä! Ja tulipa samalla oma uusi ennätys :) 

Tukholma maratonin vuoden 2015 mitali :)

• Kesäkuussa Paimiossa Venlojen viestin aloitusosuus ja vajaan vuorokauden päästä vielä Jukolan viestissä ankkuriosuudelle. Voimat ja sisu riitti kelpo suorituksella maaliin asti murtuneesta sormesta ja nyrjähtäneestä nilkasta huolimatta :)

Jukolanviestin 2015 lähtö.

• Perinteinen juhannusajelu sai uuden käsitteen, kun kahden ystäväni kanssa poljimme juhannusyössä 126km. Meille mummopyöräilijöille huippu reissu :) Eikä muuten jäänyt viimeiseksi!

Mun pyöräilykaverini ja mä pellossa :)

• Heinäkuussa Ylistarossa ensimmäistä kertaa mukana seikkailukisa Multisportissa. Triomme veti hyvin hymyssä suin maaliin asti :) Kisaraporttiin pääset tästä.

Multisport 2015, melonta osuudelta tulossa.

• Elokuussa Helsinki maratonilla jälleen oma ennätysaika. Juoksutunnelmia voi lukea täältä. 

HCM 2015 paita ja mitali ja kengät joilla maratonin juoksin.

• Syyskuussa Jurvassa juoksin ensimmäisen polkujuoksukisani. Tähän tahdon keskittyä tulevaisuudessa enemmänkin. Kisaraportti löytyy täältä.
• Loppu vuonna julkaistiin jälleen Etelä-Pohjanmaan "Enskan-lista", jossa on laskettu pisteitä osallistumisesta ja pärjäämisestä suunnistuksen aluemestaruuskisoissa. Mulle napsahti naiset 35 sarjassa kärkisija. Voiton avaimet piili siinä, että osallistuin ahkerasti niin moneen kisaan kuin mahdollista. Kannatti :)

Muun muassa hiihtosuunnistus kisoista kultaa kotiin :)

Viime vuoteen mahtui myös tähtihetkiä tulevalle liikunta-alan ammattilaiselle. 

Kahvakuula ohjausta olen tehnyt jo kohta kaksi vuotta ja mielenkiintoa oli kehittää itseään eteenpäin. 

Yhteistyö Marjutin kanssa pääsi todenteolla käyntiin toukokuussa, kun osallistuimme Vantaan Extremerunille. Yhdessä lähdimme ja yhdessä maaliin tulimme. Hurjan hauska reissu ja ihan parasta ystävän kanssa, Mutta myös "painajaismaisin" kokemus ikinä mulle oli Vantaanjoen iljettävä ylitys 4 kertaa! Se haju ei lähtenyt vaatteista kahdenkaan pesun jälkeen. Hyi kauhiaa! Selvisin kuitenkin, kiitos ystävän tsemppauksen :)

Vantaan extremerunilla ennen lähtöä :)

Tällä reissulla saimme rauhassa ideoida ja antaa haaveille siivet. Kantavaksi teemaksi tuli kahvakuula ja sen ympärille rakentuvat kurssit ja erikoisemmat treenit. Metraining sai alkunsa. Elokuussa olikin sitten jo ensimmäinen tekniikkakurssi totta. Ideoita on pöytälaatikossa vielä vaikka kuinka :)

Kesäkuun alussa olin pääsykokeissa Kuortaneen Urheiluopistolla liikunta-alan ammattitutkinto linjalle. Seuraavalla viikolla jo tuli ilmoitus opiskelijaksi hyväksymisestä. Suin päin en kouluun sännännyt vaan hyväksymisen jälkeen mietin ja juttelin asiasta vielä kaksi viikkoa. Lopulta päätin ottaa härkää sarvista ja lähteä opiskelemaan. Katunut en ole, vaikka sanotaanko näin, että vapaa-ajan ongelmia ei tällä hetkellä todellakaan ole. Tämän vuoden loppuun asti on aikaa tutkinnon osat suorittaa, joten rauhassa hyvä tulee :)

Maailmalle pienistä, itselle merkityksellisistä asioista koostuu onnistunut mennyt vuosi. Paljon tuli tehtyä ja paljon vielä olisi voinut tehdä. Kaikessa en onnistunut, mutta aika monessa onnistuin. 

Hyvillä mielin ja ladatuilla akuilla uusi vuosi aloitettu!

~Eija~

Retkeilyä Kuortaneella

Odotettu toinen lähiopiskelujakso Kuortaneella oli odotusten mukainen. Pieni hengähdystauko arjen pyörityksestä täysylläpidossa, vaikka piti mun toki yhdeksi illaksi kaasuttaa kotiin lapsen vanhempainillan merkeissä ja halailemaan lapset. On se kuitenkin niin oma maailmansa päästä keskittymään 100%:sti vain siihen opiskeluun muutamaksi päiväksi, että yritän ottaa siitä kaiken ilon irti.

Tällä jaksolla oli enemmän toiminnallista ohjelmaa kuin ensimmäisellä. Muun muassa kahvakuulailua mentiin pääpiirteittäin läpi ja saikin kivoja pikku ideoita omiinkin tunnin vetoihin. Onhan tuo kahvakuula aivan mainio kuntoiluväline ja mitä kaikkea sillä voikin tehdä!

 Ohjausharjoitus oli jokaisella vedettävänä. Osa veti ne jo viime jaksolla, mutta suurimmalla osalla oli nyt vuorossa. Ne oli hauskoja ja hienoa miten erilaisella otteella kaikki ohjausta veti ja itse sai vinkkejä ja hyviä mielipiteitä omasta ja toisten tyyleistä. Mun ohjauksen aiheena oli "lihaskuntoharjoitus kuntopallolla" ja tykkäsin tuosta aiheesta. Viime hetkellä toki piti muuttaa suunnitelmaa yksin palloilusta pari palloiluksi pallojen rajallisuuden vuoksi, mutta kävihän se näinkin.

Kolmistaan lankkua.

Vaikka meiltä ei Kuortaneelle mikään mahdottoman pitkä matka ole, on sielä tullut käytyä valitettavan harvoin. Mulle olikin tästä johtuen suuri yllätys, miten kaunis Kuortaneen urheiluopiston ympäristö on. Erityisesti järven ranta on jotain aivan uskomatonta. Auringonlaskut ovat kauniita ja se hiljaisuus aivn ihanaa. Ranta on pitkälle todella matalaa, joten lapsille aivan oiva uimapaikka. Tänne aivan varmasti tullaan lasten kanssa ensi kesänä!

 Urheiluopiston ympäristöön päästiin lisää tutustumaan geokätkeilyn ja mobiilisuunnistuksen avulla. Molemmat lajit olivat mulle uusia tuttavuuksia ja tykästyin niihin oitis.

Geokätköllä :)

Helena mobiilisuunnistaa.

Jee lunta :D! Kummasti sitä heittäytyy lapseksi, kun näkee syksyn "ensilumen"...

 Jakson odotetuin juttu oli ehdottomasti retki torpalle. Meidät oli jaettu kolmeen ryhmään ja jokaiselle ryhmälle oli annettu etukäteis homma. Mä olin laatimassa turvallisuussuunnitelmaa ja muilla ryhmillä oli varustelistan kokoaminen ja ruokahuollon suunnittelu.

Matkalle kohti torppaa saimme banaania, pähkinöitä ja proteiinipatukoita. Ja jokainen tietysti huolehti itselleen vettä.

Ensimmäinen kulkupeli oli kajakki! Tämäkin oli ensimmäinen kokemus itselleni ja alun epävarmuuden jälkeen se sujui oikein hyvin.

Mekot ja liivit päälle ja menoksi.

 Keli oli valitettavan harmaa, mutta lämmin. Onneksi ei tuullut mainittavasti ja kaikki pääsimme rauhallisesti järven pinnalla kiitämään. Tehokasta touhua, erityisesti käsivarsissa tuntui ja reisissä kun jännitti niin.

 Rantauduimme hetkeki lintutornille pohtimaan retkeiluun liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tunnistamaan suomen yleisimpiä lintuja.

 Kajakkiosuuden jälkeen siirryimme Ferrareille, eli opiston standardi mitoitetuille punaisille polkupyörille. Ihanaa mumma-fiilistä :) Jakauduimme kahteen ryhmään: banaanit ja muut hedelmät. Tunnistimme syötäviä luonnonkasveja ja suunnittelimme reitin seuraavalle rastille ja sitten ei kun menoksi. Rasteillä oli erilaisia kysymyksiä liittyen Suomen luontoon.

Pyörät jätettiin yhden pellon reunaan ja siitä lähdettiin suunnistamaan metsään. Oikealle kalliolle löydettiin ja sielä opettajat olivat odottamassa. Isolla porukalla patikoimme metsän halki välillä pysähtyen juttelemaan luonnossa selviytymisestä.

Puolukoita oli aivan punaisenaan.

 Torpalle päästyämme majoittauduimme ja aloitettiin seuraavat tehtävät. Ohjelmassa oli jousiammuntaa, ruuan laittoa ja limsakorien päälle kiipeämistä. Tätä kiiparointia olen joskus jossain nähnyt mutta kokeilemaan en ole ennen päässyt. Ja innosta piukeena sitä lähdettiin puiden latvoja valloittamaan! En varsinaisesti pelkää korkeita paikkoja ja olen melko rohkea kokeilemaan uusia asioita, mutta kyllä jalkoja alkoi melko aikaisessa vaiheessa tutisuttamaan. Vuoden luontoäänet kuuli koko torpan eläimistö, minkäs sille voin. Pääsin kuitenkin 19 korin korkeuteen asti ja sitten tuli vastaan ettei koreja saatu enää mulle että olisin voinut yrittää ylemmäs. Koreja siis piti lopussa heittää ylös, mutta ei toivoakaan että olisin niitä kiinni saanut. Mutta olipa sitten hauska kokemus :D!

 Loimulohen, salaatin, sieni-sipuli paistoksen sekä banaani-suklaa-jälkkärin jälkeen päästiin vihdoin saunaan ja jotkut uskalsivat pulahtaa uimaankin.

 Vaikka vettä oli alkanut heittää jo ruokailun aikana, päättäväisinä lähdimme alkuperäisen suunnitelman mukaan yöpatikoinnille noin 3 kilometrin päähän laavulle. Kaikilla otsalamput, lämmintä vaatetta ja sadekamppeet päällä. Kunnioitan suuresti pimeää metsää, mutta porukalla meno tuntui turvalliselta ja itse asiassa todella ikimuistoiselta.

Patikointia yön sylissä.

 Uni tuli metsäreissun jälkeen nopeasti ja yö nukuttiin kuin tukit. Aamulla satoi edelleen, mutta ei muuta kuin aamupalan tekoon trangialla. En olekaan vuosiin trangiaa käyttänyt, enkä muistanut kuinka helppoa se olikaan. Ja voi että se ruoka maistui hyvältä!

Patikoimme vielä takaisin pyörille ja poljimme suorinta tietä kajakeille. Tässä vaiheessa vettä tuli lujaa ja ukkosti. Järven rannalla päädyimme jättämään järviosuuden väliin ja polkea nopeasti opistolle tietä pitkin pyörillä. Päätöksen tultua vettä tuli entistä lujempaa, tiet lainehti vettä ja osalla vaatteet olivat aivan läpimärät. Ei ollut enää mitään menetettävää ja lähdimmekin hymyssä suin tuhatta ja sataa polkemaan. En varmasti tule tätäkään hetkeä koskaan unohtamaan, oli se niin huvittavaa ja surkuhupaisaa. Ja voin vain kuvitella mitä ohi ajaneet autoilijat meistä ajattelivat ;)

Reissun jälkeen tulin kipeäksi ja flunssa on kestänyt lähes kaksi viikkoa... Taukoa siis omista treeneistä on tullut, mutta olenkin sitten sitäkin enemmän liikuttanut toisia. Nyt on opiskeluihini liittyvä ryhmä kokoontunut jo kolme kertaa, mm. kuntotestit on tehty ja samoin yksilöasiakkaan treenailu on lähtenyt käyntiin. On tiukkaa aikataulua ja sukkulointia paikasta toiseen. Kuitenkin mielenkiintoista ja haastavaa puuhaa josta haluan oppia vielä paljon lisää!

~Eija~

Maaseutumatkailua pyöräillen

 Illat pimenee uhkaavasti ja tosi asia kesän loppumisesta on vain sisäistettävä. Viileähkön ja sateisen kesän huipennus oli elokuun lämpöiset viikot. Onneksi aurinkoisia päiviä oli useita, joten niistä tahtomattaankin sai jokainen nauttia. 

Musta ei ole makaamaan toimettomana auringossa, vaan mieluiten touhaamaan auringossa ja samalla kerätä aurinkovarastoja syksyä ja talvea varten. Yksi mainio keino on hypätä pyörän selkään ja lähteä fillaroimaan!

Olen useampana vuonna pyöräillyt töihin aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kuten tänäkin vuonna vaikka huomattavasti harvemmin kuin viime vuonna. Loistavaa hyötyliikuntaa! Samaa reittiä polkeminen ja oman ajan parantaminen työmatkalla ei aina jaksa innostaa, joten on kiva välillä hakea vaihtelua ja uusia maisemia pyörän selästä.

Alkuperäistä idean syntyhetkeä en enää muista, mutta ystävieni, Piian ja Meijun kanssa päätimme pyöräillä juhannuksena kunnon juhannusajelun. Enemmän tai vähemman valmistautuneina saimme juhannusaaton aattona kasaan 126km lenkin. Aikaahan siinä meni ja loppu matkasta sitä enemmän tuijotti edessä olevaa asfalttia ja ystävän selkää, kuin niitä maisemia, mutta olo yöllä klo.02 kodin portailla oli sanoinkuvailematon. Eikä se tähän jäänyt, vaan kesän aikana teimme vielä muutaman muunkin retken pyörillä. Yksi niistä oli pari viikkoa sitten, silloin kuin vielä kesä tuntui lämpöisenä iholla.

Jokainen vuorollaan suunnittelee reitin ja kartturoi porukkaamme eteenpäin. Tällä kertaa naapurikunnassa oli markkinat, joten päätimme lähteä sinne jätskille. Koukkasimme pikkuteitä kierrellen, keskellä kauniita peltomaisemia sopivassa vasta ja sivutuulessa. 

Päätimme kivuta näkötorniin, jossa joku meistä oli joskus kauan sitten käynyt. Perille löydettiin ja sudittiin pyörillä melkein ylös asti. Pyöränkettingit kitisi ja rahisi ja taisi hypätä rattailtakin pari kertaa. Hyvä mäki- ja porrastreeni ja huikeat näkymät ylhäältä!

Ai että kun näki ihanasti alas päin ;)

Niin ja sitten jätskille :D 

Olipa mainion oloiset markkinat naapurissa ja me saatiin sitä mitä lähdettiin hakemaan.

Yhteensä matkaa kertyi tällä reissulla 67 kilometriä. Monelle oikealle pyöräilijälle pikku juttu, meille ihan kunnon treeni!

Parasta antia reissulla oli jälleen ystävien seura, aurinko ja sopiva sykkeen kohotus!

Kyllä me nyt ainakin yksi syksyinen pyörälenkki vielä yritetään saada sovitettua.
Haasta sinäkin ystäväsi mukaan pyöräilemään, tulee hyöty ja huvi samalla kertaa ja maisemat vaihtuu!

~Eija~