Talvikenkäperheeni

Kengät, nuo välttämättömät pahat. En ole ikinä ollut mikään kenkä fani. En omista ainoitakaan virallisia korkkareita, pari hassua monta vuotta vanhaa juhlakenkää löytyy kaapista ja pari pohjasta kulutettua tennaria. Ostan tyyliin kerran vuodessa jonkin sortin kengät ja niillä mennään se vuosi...jos ei kaksi tai kolme jos valinta on osunut nappiin. 

Lenkkareita kyllä kuluu yhdet per vuosi ja juoksu kilometrien täyttyessä lenkkarit siirtyvät ruohonleikkuu/puutarha kengiksi. Useampi vuosi on mennyt ja lenkkareita kulutettu, että se oman jalan malliin sopivin menopeli on löytynyt. Mun lenkkarit on NewBalance tai Asics. Neutraalilla, ohuella pohjalla. Näillä on sitten menty monen monta talvea varpaat märkinä, lipsutellen sohjossa ja jäässä. 

Ehkä se on iän tuomaa ennakoimista tai juoksu rentouden hakemista talvijuoksuunkin, sillä vihdoin ja viimein menin hankkimaan talvikenkäperheeseeni nastajuoksulenkkarit.

Ihana ötökkä laatikko ;)

Vaihtoehtoja on useita; hyviä, parempia ja parhaita. Itse se on kokeiltava mikä omalle jalalle ja juoksutyylille sopii parhaiten. Mä tilasin netistä sopivan kuuloisella alennuksella Icebug Pytho3-L BUGrip, kun sattuivat olemaan niin iloisen värisetkin ;)

Icebugin nettisivuilla kerrotaan näistän kengistä tällaista ->  "PYTHO3-L BUGrip® -nastakenkä on vakaa ja erinomaisen juoksutuntuman tarjoava jalkine kaikille liukkaille alustoille. Matalan välipohjan ansiosta tuntuma alustaan säilyy aina hyvänä. Kengän rakenne ja pohjan muoto tukevat jalkaa myös intensiivisessä juoksussa. Nastalenkkarin istuvuuden takaa tarkka nauhoitus."

Eniten mietiin tuota kokoa, Satunnaisessa käytössä olevat kengät ovat kokoa 37 tai 38. Lenkkarit on kokoa 37,5 ja maastojuoksukengät on kokoa 38. Päädyin kokoon 37,5. 

Ei muuta kuin kengät jalkaan ja lenkille. Ensi tuntumalla kengät tuntuivat melko napakoilta, isovarpaan kohdalta jopa ahtaalta. Tulikohan sittenkin liian pienet...hitsi. 

Ensimmäiset kolmisen kilometriä jalkapohjia särki kuten maastojuoksukenkienkin ensilenkillä. Pohkeisiin asti tuntui puuduttelua eikä askel tuntunut kevyeltä. Mulla tosin usein lenkin alussa kiristelee ja vihloo jäsenissä, joten ei tämä vielä pelästyttänyt. Matka jatkui lumisella tiellä. Jäätä sai hakemalla hakea ja isomman tien varressaa pystyi kokeilemaan pitoa ja kyllä se piti! Ah jes! Ja rentous löytyi pikku hiljaa :D! Muutama kilometri ennen kotia kiinnitin huomiota isovarpaisiin, joissa ei tuntunut yhtään ahtaalta. Päin vastoin jaloissa tuntui hyvältä, kiristys ja puuduttelu oli poissa.

Edesmenneen mummani kutomat säärystimet suojaavat nilkkoja hyvin lumelta.

Testilenkin jälkeen olo oli onnellinen. Kengät toimi, jalat pysyivät kuivina ja eikä hiertymiä tullut yhtään. Jalanpohjissa oli lievää pistelyä, johtuen kenties kovemmasta kengän pohjasta ja nastoista. Kokonais arvosana -> Tykkäsin :D

Talvikenkäperheeni vasemmalta -> maastojuoksukengät, perus tarlvikengät, nastajuoksukengät, perinteisen monot, luistelumonot ja sisäkengät.

Talvikenkäperheeseeni liittyi siis yhdet uudet "imurit". Kesälenkkarit saa suosiolla laittaa odottamaan kevättä ja nyt saa nautiskella pitävistä askeleista. 

Maastojuoksukenkien ja nastakenkien yksi ehdoton plussa on vettähylkivä pinta. Mikä miellyttävintä, että jalat ei kastu oli sitten loskaa, vesisadetta tai kuraa. Ja niitähän täälä meillä pohjolassa riittää.

Rentoja lenkkejä kaikille :D!

~Eija~

Kelillä kuin kelillä treeniä ja lehtijuttuja :)

Ei mene tämäkään talvi aivan putkeen, niin kuin ei ole mennyt pari edellistäkään :(

Ensiksi rämmitään kurassa ja pimeässä monta kuukautta. Sitten saamme lunta ja pakkasta ja erityisesti tuota pakkasta aivan liikaa. Totumme pakkaseen ja seuraavaksi sataakin vettä ja luistimia voisi pitää jaloissa pihalla liikkuessa kaiken aikaa. Nyt jo paikka paikoin paistaa hiekkatiet ja kohta kura taas lentää ja lenkkarit ja housun lahkeet ovat pesun tarpeessa jatkuvasti. Toivoisin vain kunnon talvea ja sopivia ulkoilukelejä! Kun talvi on tällainen, onkohan kesäkin sitten taas kylmä ja vähäaurinkoinen... Toivottavasti ei.

Ei auta surkuttelu ja valittaminen, vaan mentävä olosuhteiden mukaan ja yritettävä nauttia siitä mitä meillä on. Ja kevättä ja aurinkoa kohti tässä jokatapauksessa mennään :)

Pakkasilla lenkin jälkeen varpaiden lämmittelyä.

 Mainio vaihtoehto paukkupakkasilla, pimeällä, vesisateessa tai pääkallokeleillä on raivata hiukan tilaa eteiseen, olkkariin, keittiöön tai esimerkiksi autotalliin ja kutsua ystäviä kylään treenivaate pukukoodilla :D

Mut ja Marjutin voi tilata vetämään omaan kotiin kotitreenin erikseen sovitun sopimuksen mukaan. Aihe voi olla kehonpainoharjoittelu, kuntopiiri, intervallijuoksulenkki, kahvakuula- tai jumppapallotreeni tai ehdota omia toivomuksia. 

Paremmilla ulkoilukeleillä yhteisen treenin voi toteutta ulkona, lähimetsässä, pururadalla tai vaikka mökki laiturilla :)

 Minä sain kutsun Niinan kotiin tammikuun paukkupakkasilla ohjaamaan treenin omankehonpainolla. Ulkolämpömittari näytti rapeat 30 astetta pakkasta ja sisällä tupakeittiössä naiset mm. punnersi, loikki ja lankutti hiki otsalla.

Kiitos Niinalle, että saimme tulla testaamaan lattialautojen ponttien pitävyyttä ;)

Treenin jälkeen nautimme palautus smoothiet, joka sisälsi banaania, avokadoa, puolukkaa, appelsiinimehua, maitorahkaa ja maitoa.

Viime viikolla on paikallislehdissä painettu asiaa :)

Ilmajoki-lehdessä oli juttu pakkaskuulailustamme ja 

Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallislehdessä oli juttu nuorisoseuran järjestämästä liikuntaryhmästä, jossa itse olen ohjaamassa kahvakuulatreenejä joka toinen maanantai. 

Ilmajoki-lehden juttu helmikuussa 2016

JP Kunnaallissanomien juttu helmikuussa 2016

~Eija~

Kahvakuulatreenit pikku pakkasessa

Sunnuntai aamuisin voi venyä ja vanua sängyssä, nauttia hidas pitkä aamupala, lukea lehteä... Kuulostaa hyvältä, mutta toisena yhtä hyvänä vaihtoehtona aamuun tänään oli pakkaspäivän kuulailu Ilmajoen Ahonkylässä. 

Kireät pakkaset ovat antaneet periksi ja meitä helli sopiva nippa nappa pakkasen puolella oleva lämpötila. Viikolla olleet suojakeli ja vesisateet (tammikuussa!!!) olivat tehneet tiet ja pihat erittäin liukkaiksi. Varovaisuus piti siis muistaa erityisesti kun vielä harjoitusvälineenä on painava kuula.

Hiekkaa kengän alle ja kuulat liikkeelle :)

 Ohjelmassa oli vuorovedot MEtraining -tiimiltämme. Marjut veti alkuun lämmittelyt ja pyramidiharjoittelun, jossa tuli tehokkaasti ylä- ja alakropalle liikettä.

Eija jatkoi yläkroppaan painottuen kahden liikkeen sarjoilla joista siirryttiin vuorostaan alakropan liikkeisiin. Heilautus-sarja ja loppuun koko kropan liikkuvuutta ja venyttelyä.

Meillä oli usean painoisia kuulia tarjolla ja esimerkiksi perusheilautuksissa tehokkainta onkin ottaa se painavin kuula käsittelyyn. Saa keskikropan aivan toisellalailla mukaan liikkeeseen.

Ulkona kuulailun isoja plussia on raitis, hapekas ilma ja kuulan pudotessa ei tarvitse varoa kuin varpaitaan.

Onneksi kaikki lumi ei vesisateista huolimatta vielä sulanut ja pääsi vielä hangessakin iloittelemaan :)

Kiitos pakkaspäivän kuulailuun osallistuneille :)

Saimmepa hyvän treenin heti päivän kärkeen ja loppu päivän ehtii vielä olla perheen kanssa, touhailla kotona, lukea se lehti, tehdä ruokaa, lähteä ystävän kanssa lenkille, synttäreille... tai ihan mitä vaan. Kivaa sunnuntain jatkoa kaikille :D!

~Marjut ja Eija~

Lähiopiskelupäivä Kuortaneella

Liikunta-alan ammattitutkinto -opiskelut etenee hurjaa vauhtia. Lähijakso päivistä Kuortaneella yli puolet on jo käyty ja jäljellä on enää neljä jaksoa. Neljästä opintokokonaisuudesta ensimmäinen, liikkumaan ohjaaminen on käytännön puolesta suoritettu, mutta raportin kirjoittaminen vielä loppu silausta vaille valmis. Yksilöllinen liikunnan ohjaus osio on työn alla ja kaksi muuta osiota melko lähtöpisteessä. Joo, voi kuulostaa stressaavalta tilanteelta, mutta meillä on kuitenkin aikaa suorittaa osiot tämän vuoden loppuun mennessä. Onneksi. Huh, jo kuulostaa paremmalta :) 

Tällä viikolla oli vuoden ensimmäiset lähiopiskelupäivät. Näitä päiviä aina odottaa, koska milloinkaan ei sieltä kotiin palaa tyhjin käsin tai kivuttomin lihaksin, sen verran hyvää ja monipuolista treeniä aina on ohjelmassa.

Nyt pääsette mukaan miltä mun Kuortane päivä tänään piti sisällään :)

 Kello herätti kotona aamulla klo.06.45. Poikkeuksellisesti tällä viikolla en yöpynyt Kuortaneella, koska mulla oli kotipuolessa iltaisin jumppien ohjaamista. Joten aamulla auton ratin taakse ja 40 minuuttia ajoa hyvässä kelissä Kuortaneelle.

Pakkasta "sopivasti" -25 astetta ja eilen satanut pehmeä lumikerros koristeli puut, pensaat ja maiseman kauniiksi. Rapea keli etten sanoisi. Aamupalalla koko ryhmämme kokoontui totutusti samaan pöytään. 

 Ensimmäiset puolitoista tuntia meillä oli luistelua, JEE :D

Perusluistelutekniikkaa, eteen ja taaksepäin, jarrutuksia, sirklausta ja lopussa tietysti pikku kisailua. Syke nousi, hiki tuli ja kropassa tuntui. Joillakin ryhmäläisistä oli viime luistelu kerrasta vuosia, useita useita vuosia, mutta niin vaan kaikki mennä viipotti lopussa. Aikuistenkin todella kuuluisi käydä luistelemassa, sillä se on todella kivaa :)

 Aamuluistelun jälkeen jäähallilta siirryimme viereisen Kuortanehallin luentotiloihin. Aiheena oli liikkujan ravitsemus. Ihana istua rauhassa vähän aikaa. Jälleen kerran mielenkiintoisesta aiheesta mielenkiintoisia näkökulmia ja perusteluita. Ravinto on loppu viimein aika simppeli juttu, mutta halutessaan siitä voi tehdä hyvin monimutkaisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan palapelin palan.

 Tässä vaiheessa aamupalasta on jo kulunut melkein kolme tuntia ja nälkä alkaa haittaamaan keskittymistä, joten välipala patukan kaivelin laukusta.

 Vihdoin ennen puoltapäivää toppavaatteet taas niskaan ja siirtymätaipaleelle kohti Kuortaneen Urheiluopiston hotellirakennusta, jossa on myös ravintola. Päästiin syömään :)

Ruokailun jälkeen siirryttiin palloiluhalliin. Luvassa oli chiball näytetunti.

Suomen ChiBall kotisivuilla kerrotaan näin -> "ChiBall on kokonaisvaltainen harjoitusohjelma, jonka perusta on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. ChiBall yhdistää ainutlaatuisella tavalla väri- ja aromaterapian sekä kuuden eri lajien ja menetelmien vaikutukset: TaiJi/Qi gong, Chiball tanssi, Jooga Pilates, Feldenkrais-menetelmä ja syvärentoutus."

Pehmeä ChiBall-pallo lapaluiden alla ja rintakehä rennoksi.

Mulle tämä oli aivan uusi juttu. Pilatesta olen joskus kokeillut, mutta muut tällaiset rauhallisen mielen ja kehon yhdistämiset ovat vieraita. Mielenkiinnolla lötkö pallon otin käteeni ja sain sen täyttymään ja tappi kiinni. Valitsin muitta mutkitta keltaisen pallon, joka kuvastaa loppu kesää/alku syksyä ja tuoksu oli sitruunaruoho. Kertoo kuulemma jotain musta, hmmm ->

"Tuoksu ja väri edustavat maan elementtiä ja myöhäiskesää. Keltainen on auringon ja elinvoimaisuuden väri. Se vahvistaa ja hoitaa hermostoa sekä mieltä ja auttaa herättämään inspiraation. Keltainen auttaa luottamaan elämään, lisää itsekunnioitusta ja päättäväisyyttä. Sitruunaruoholla on virkistävä, puhdistava ja stimuloiva vaikutus kehoon. Sitruunapallo kohottaa mieltä ja auttaa keskittymään. Keltainen väri vastaa solar plexus chakraa."

Tunti oli mielenkiintoinen ja ihanan rentouttava. Rauhallinen musiikki, sopivasti vaihtuva rytmi liikkeissä ja uudenlaiset venyttelyt nosti esiin kireitä ja kipeitä lihaksia. Liian harvoin tulee tehtyä näin rauhallisesti ja rauhallisella mielellä kehonhuoltoa. Aina on muka kiire. Voin suositella kaikkia kokeilemaan eri rentoutus, venyttely tms lajeja ja etsimään juuri sen oman tapansa kehonhuoltoon ja rauhoittumiseen. 

Sitruunaruoholta tuoksuva ChiBall-pallo.

Mieli ja kroppa rauhoittuneena siirryttiin urheiluhalliin temppuilemaan :)

 Lämmittelynä juoksua, eri tavoin kävelyä, pomppimista ja pyörimistä. 

Sen jälkeen jatkettiin mm kuperkeikkoja, päälläseisontaa, käsilläseisontaa, hyppelyjä, pallottelua ja pyramideja. 

Ranteet oli kovilla, mutta kyllä minä niin itseni iloiseksi sain, kun ensimmäistä kertaa onnistui oikealla tekniikalla päälläseisontakin :) Tätähän pitää tietysti kotonakin treenailla että pääsee sitten joskus puhtaasti käsilläseisontaankin. 

Oli taas niin mukavat päivät ja pääsyylliset tähän ovat ihanat opiskelukaverit. Tietysti hyvät opettajat ja asialliset puitteet Kuortaneella mahdollistavat että meillä on niin hauskaa :)

Kotiin lähdin iloisena, sopivasti lihaskipua kropassa, tyytyväisenä ja hiukan haikealla fiiliksellä kuten aina lähijaksopäivien jälkeen. Onneksi seuraava jakso on jo kolmen viikon päästä. Sitä ennen pitää taas saada muutama askel osioita eteenpäin.

~Eija~

Iloliikuntaa

Arkiliikunta, hyötyliikunta, perusliikunta...rakkaalla lapsella on monta nimeä ;)
Se on siivoamista, työmatkapyöräilyä tai kävelyä, haravointia, halon hakkuuta, leikkimistä lapsen kanssa, portaiden nousemista, kävelemistä kotoa kauppaan ja lumitöiden tekeminen, näin joitain mainittuna. Suurin osa meidän liikunnasta kertyy päivittäisten askareiden yhteydessä. Puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivittäin parantaa kestävyyskuntoa ja on isona apuna painonhallinnassa. Terveyshyötyjä on mm. että tyypin 2 diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskit laskee puolella. Näin jotain mainitakseni.

 

Terveysliikunta suosituksen tavoite on harjoittaa kestävyyskuntoa reippaalla teholla 2 ja puoli tuntia viikossa. Tätä pystyy kerryttämään juuri esimerkiksi työmatkoilla kulkemalla ne kävellen tai pyörällä. Jos ei aika anna myöden koko työmatkaa hyötyliikkua, suositettallaan edes osan matkaa hyppäämään ratin takaa pois. Tarvitseeko aina saada se auto työpaikkaa lähimmälle parkkipaikalle? Voisiko auton jättää parin kolmen kilometrin päähän työpaikalta ja reippailla loppu matkan?
Erityisesti he joiden on vaikea päästä työpäivän ulkopuolella liikkumaan, kannustaisin käyttämään työmatkat hyödyksi. Se vaati pientä suunnittelua ja hiukan enemmän ajan varaamista kulkemiseen, mutta aamu reippailulla työpäivä lähtee hyvin käyntiin ja illalla kotiin palatessa päivän liikunnat on tehty.

Lisäksi suosituksissa on rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia viikossa. Tätä voi olla vesijuoksu, aerobic, juoksu, hiihto...
Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa käsittää mm. pallopelit, luistelu, kuntosali ja venyttely.

Valtakunnallinen "liikuntapiirakka"-suositus. Lähde: www.ukkinstituutti.fi

Miten on, tuleeko sinun nautittua kaikkia liikuntapiirakan paloja?

Itse suosin monipuolisuutta, rohkeutta kokeilla uusia juttuja ja siitä mistä nauttii, keskittyy siihen vielä suuremmalla tarmolla. Kuitenkin kun se ykkös laji löytyy, ei saa unohtaa monipuolisuutta. Esimerkiksi juoksuharrastuksessa pelkällä juoksemisella ei kehity toivotulla tavalla, vaan on muistettava eri temmolla harjoittelu, juoksua tukeva lihasten voimaharjoittelu, lihashuolto ja venyttely ja arkiliikuntaa unohtamatta.

Etelä-Pohjanmaalle saatiin vihdoin lunta mainitsemisen arvoisesti, eli pääsi lumitöihin! Se onkin yksi lempihyötyliikuntamuotoni. Ruohonleikkuun (sellaisella lykättävällä koneella) ja metsätöiden lisäksi ;)

Voi miten sisällä hypähti kun eilen aamulla olin eskarilaista lähdössä viemään kouluun! Ulko-ovelta avautui lähes koskematon, nilkkaan asti ulottuva hanki pihallamme! Tuli kiire kuljettaa lapsi kouluun, syödä aamupala ja saada itselle ja nuorimmaiselle ulkoiluvaatteet päälle ja intopiukeena kolan puikkoihin!

Lunta olikin satanut yön aikana mukava kerros ja pehmeää kevyttä lunta oli ilo lykkiä sivuun. Hyvää tehoa hyötyliikunta pläjäykseen sai kun nuorimmainen hyppäsi välillä myös lumikuljetuksen kyytiin ;) Oma piha ei vielä riittänyt mulle, joten kävimme vielä lykkimässä naapurinkin piha, Oli ilo auttaa!

Lopuksi lumipesu ;)

Tänään lunta on lasketellut taivaalta lisää :) Itse kävin jo 2 tuntia hiihtämässä, joten tällä kertaa mies pääsi hyötyliikkumaan. Meillä yleensä on kisaa kumpi pääsee lumitöihin, joten en mä tätä kovin tylsäksi arkipuuhaksi luokittelisi, vaan todelliseksi ILOLIIKUNNAKSI :D
Ihanaa lumista viikonloppua kaikille!

~Eija~

Pakkasakka

Onpa pakkasta pidellyt!!!!

Mä en tykkää kylmästä, en varsinkaan kun pakkanen paukkuu yli 20 astetta! Tällä viikolla yksi aamu auton mittari näytti -32 astetta - hyi se! Saa jännittää ja peljätä lähteekö auto työpaikan parkkipaikalla käyntiin, kuinka lapset tarkenee koulumatkan ja ehtiikö kotona heittää puuta takkaan, että koti pysyy sopivan lämpöisenä. Toistaiseksi selvitty ja onneksi pakkanenkin hiukan lauhtunut.

Monet käyvät lenkillä paukku pakkasillakin, itselle tuo 20 astetta on testattu raja. Yli 20 astetta pakkasta kun mennään mulla kädet ei pysy enää lämpöisenä ja reisiä ja pakaroita pistelee jo matkatessa. Puhumattakaan miltä se tuntuu keuhkoissa. Onneksi vaihtoehtona on harrastaa sisäliikuntaa.

Eilen pakkasasteita oli 15, päivällä oli satanut lunta, ei tuulta laisinkaan, joten aivan mainio talvikeli juoksulenkille. Lenkki ajoittui taas iltaan, joten lamppu päähän ja heijastinliivi päälle. Lisäksi kolme kerrosta vaatetta niin ylä- kuin alavartalossa. Nilkkoihin edesmenneen mummani tekemät villasäärystimet, käsiin tumput ja päähän tietysti pipo.

Lenkille lähdössä.

 Tarkeni ja hiki tuli. Oikein sopiva lenkki ennen saunaa. Kotona vasta hetken päästä pakaroita alkoi pistellä, joten sinne tarvitsee lisää kerrosta seuraaville lenkeille.

Lenkiltä tullessa.

Tänään oli aivan mielettömän kaunis ilma. Aurinko paistoi, pakkanen kuurasi puut ja eilen satanut pieni lumikerros kirkasti entisestään maisemaa. Onneksi tuo aurinko paistaa joka päivä hiukan pitempään ja pitempään, sillä ihanaa kevättä kohti mennään!

Oon tänä talvena jo kolmasti pakannut sukset autoon ja aikomuksena ollut mennä hiihtämään, mutta vasta tämä kolmas kerta todensanoi ja pääsin tosi toimiin. Arvelutti miten homma taas tapahtuu, mutta lähtihän se heti selkärangasta se hiihtäminen. Perinteistä ehdottomasti ja suksilla joilla on Pirkan hiihto hiihdetty kaksi kertaa (vuosina 2004 ja 2014). Madshusit pelittää edelleen mallikkaasti :)

Jeah, reipas 23 km takana ja hiihtokausi avattu!

Lenkin jälkeen ladun varrella oleva lämpömittari näytti -17 astetta. Mulle sopivissa asteissa vielä. Kolmannella kierroksella (vajaa 2km yksi kierros) lämpeni kädet ja viidennellä varpaat. Hiki ei varsinaisesti tullut, muta kroppa sai mukavasti liikettä.
Tykkäsin :D

~Eija~