Eilen sunnuntaina pyöräsuunnistettiin SM erikoispitkät Lahdessa. Kokemusta pitkän matkan kisasta oli viikon takaisesta aluemestaruuskisasta Vaasasta ja se oli rankkaa, sillä maasto oli kovinkin tekninen ja sateen kastelema ja kuraama. Lahdessa matka oli lyhintä reittiä lähes saman pituinen, 24km. Tänä viikonloppuna takana oli jo kansallinen sprinttikisa perjantaina ja keskimatka lauantaina. Näistä kisoista juttu löytyy täältä. Onneksi lauantaina suunnistaminen sujui perjantaita paremmin, joten fiilikset sunnuntai aamulla kimppamökillä herätessä olivat suht hyvät. Väsy toki painoi, sillä uni ei ollut ollut ihan paras mahdollinen.
 |
| Lauantaina ennen starttia. Kuva; Marja. |
Yöllä oli satanut raakasti vettä. Niin paljon oli kuulemma tullut, että metsässä saisi jopa kahlata ja kokeneet pyöräsuunnistaja konkarit suosittelivat kiertämään pikku polut. Etukäteen oli tullut tutkittua vanhoja karttoja kisa-alueelta ja pohdittua useampia vaihtoehtoja miten meitä pyöritetään. Lopulta kaikki kaaviot ja odotukset pitää heittää sivuun ja keskittyä itse kisaan puhtaalta pöydältä.
Mulla oli lähtö ihan viimeisten joukossa, mikä toisaalta sopii mulle. Silloin ei metsässä ole niin paljon ruuhkaa ja läheltä piti törmäykset on paremmin vältettävissä. Haavereita sattui tälläkin kertaa, mutta mä en ollut niissä osallisena ja pystyin ohittamaan tapahtuma paikat levollisin mielin, koska kolaroijille oltiin jo apua antamassa.
No itse kisa ei lähtenyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla tälläkään kertaa, kun sekoilin asuntoalueen kaduissa 1:15 000 kartalla. Ajauduin liika oikealle, mutta onneksi sain itseni kartalle ja pääsin suht kivuttomasti lopulta rastille. Ääneen taas ärhentelin itselleni, että otappa nyt rauhallisesti. Sitten homma lähtikin rullaamaan. Noudatin konkareiden ohjeita ja kiersin isompien kuntoratojen, katujen ja teiden kautta. Kovia nousuja ja laskuja tuli vastaan ja ne toki olisi voinut tarkemmalla käyrän lukemisella välttää, mutta tulipa tehtyä samalla hyvä mäkitreeni. Jo lyhyillä pätkillä pienemmillä poluilla sai todeta, että ne olivat todella hankalia polkea liukkauden ja kuran vuoksi. Välillä poluilla oli polvia myöten kuravettä ja niitä lammikoita yritin kiertää metsän puolelta. Täälä maastossa oli lupa oikaista, eli ei tarvinnut kulkea pelkästään merkittyjä polkuja pitkin.
 |
| Lauantain keskimatkan kisassa. Kuva; Osmo Flink |
Rastilla 7 käännettiin uusi kartta ja lähdettiin polkemaan reitin toista puoliskoa. Osittain pystyi hyödyntämään jo polkemia reittejä, mutta oli myös valittava niitä pienempiä polkuja päästäkseen rastille. Kura lensi ja useita satoja metrejä meni pyörän talutusjuoksuksi. Juosten pääsi taas paljon joutuisammin eteenpäin kuin että olisi yrittänyt polkea siinä sotkussa.
Viimeiset neljä rastia olivat lähiössä ja siinä piti taas tarkemmin tiirata karttaa, että hoksasi sujahtaa oikealle kadulle. Viimeiselle rastille osoitellessa tein vielä virheen, kun kurvasin liian jyrkästi oikealle ja ajauduin kohti rantaa. Taisi jo väsy painaa, sillä aikaa reissuun kului 1:47:50. Hyväksytty suoritus tuli ja ilokseni SM-hopeaa!
 |
| D40-sarjan mitalikolmikko. |
Oon niin iloinen, että tuli vaan lähdettyä ja vaikka tämä ei aina oikein suju, niin joskus kuitenkin onnistuu. Kilometrejä tuli lähes 30 ja kropassa tuntuu. Hartiat, alaselkä ja pohkeet ovat melko puhki. Matkalla pohkeissa jopa tuntui kramppia, joten joitain nousuja lopussa oli otettava rauhallisemmin. Koko matkan jaksoin ilman lisäenergiaa, mutta kyllä mun olikin maaliin tulon jälkeen nälkä. Niin polkija kuin pyöräkin oli ihan kurassa, mutta se vähän niin kuin kuuluu asiaan.
Tämän vuoden pyöräsuunnistuskisakausi oli tässä. Hopea kruunasi kovinkin vaihtelevan tekemiseni. SM-kisat juhannuksena ei ihan sujunut ja silloin vielä "pelkäsin" polkea maastossa uudella pyörälläni. SM-kisat elokuussa sujuivat jo paremmin ja jäi hyvä fiilis. Vaasan AM-kisat viikko sitten ja kansalliset kisat ennen tätä SM-erikoispitkää olivat hyviä kisoja, joissa huomasin uskaltavani polkea ja tehdä omia reitinvalintojani ja vahvasti tunnistan missä koville menijöille jään. Parasta kaikessa on ollut se, että tämä on hurjan kivaa 😄
~Eija~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti